Kesäolympialaiset 1912
Vuoden 1912 kesäolympialaiset järjestettiin Tukholmassa, Ruotsissa. Kisojen viralliset avajaiset olivat 6. heinäkuuta, mutta ensimmäiset kilpailutapahtumat alkoivat jo 5. toukokuuta. Viimeinen kilpailupäivä oli 22. heinäkuuta.[3] Kyseessä olivat ensimmäiset Pohjoismaissa pidetyt olympialaiset ja lisäksi toistaiseksi ainoat Ruotsin isännöimät kisat.
| V olympiadin kisat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Isäntäkaupunki |
 Tukholma, Ruotsi |
||||||
| Osallistujamaita | 28 | ||||||
| Osallistujat |
2 409 urheilijaa (2 355 miestä, 54 naista) |
||||||
| Kisatapahtumat | 102 kilpailua 18 lajissa | ||||||
| Avajaiset | 6. heinäkuuta 1912 | ||||||
| Päättäjäiset | 22. heinäkuuta 1912 | ||||||
| Avaaja | Kuningas Kustaa V | ||||||
| Urheilijoiden vala | ei ohjelmassa[1] | ||||||
| Tuomareiden vala | ei ohjelmassa[2] | ||||||
| Olympiatulen sytyttäjä | ei ohjelmassa | ||||||
| Olympiastadion | Tukholman olympiastadion | ||||||
|
|||||||
Kilpailuja järjestettiin 16 eri lajiryhmässä. Eniten kultamitaleja (25) voitti Yhdysvallat ja eniten mitaleja (65) isäntämaa Ruotsi.
Kisojen myöntäminen
muokkaaViidennet kesäolympialaiset myönnettiin Tukholmalle Berliinissä 28. toukokuuta 1909 järjestetyssä Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa. Valinta oli yksimielinen, sillä kisoja myös havitelleen Berliinin luvattiin järjestää seuraavat, vuoden 1916 kisat.[4]
Järjestelyt
muokkaaKisoja varten perustetun ruotsalaisen olympiakomitean jäsenet valittiin syksyllä 1909. Komitean puheenjohtajaksi valittiin Viktor Balck ja kunniapuheenjohtajaksi kruununprinssi Kustaa Aadolf. Komitean tärkeimmät tehtävät olivat kilpailuohjelman laatiminen, rahoituksen järjestäminen, kilpailupaikkojen rakentaminen, kilpailusääntöjen laatiminen sekä ruotsalaisten urheilijoiden valmistelujen ja harjoittelun järjestäminen.[5]
Kilpailujen ohjelmasta haluttiin tehdä tarkoituksellisesti mahdollisimman yksinkertainen, joten lajeiksi pyrittiin aluksi ottamaan vain lajeja, jotka olivat kaikille sivistysvaltioille tuttuja ja kaikkien yhteiskuntaluokkien mahdollisia harjoittaa. Ruotsalaiset esittelivät Berliinissä keväällä 1909 kisaohjelman luonnoksen KOK:lle. Lajiryhmiä oli neljä, yleisurheilu, paini, voimistelu ja uinti. Näin yksinkertainen ohjelma ei KOK:lle kelvannut, joten uusi ja laajempi ohjelmaluonnos esiteltiin kesäkuussa 1910. Sekin hylättiin liian suppeana, ja vasta vuoden 1911 KOK:n kokouksessa esitelty ohjelma hyväksyttiin. Ohjelman laajeneminen alkuperäisestä uhkasi kisojen taloutta, koska yhä uusia kisapaikkoja jouduttiin rakentamaan, kun kisaohjelmaan oli lisätty tennistä, jalkapalloa, soutua ja monia muita lajeja.[6]
Viralliset kutsut eri maiden olympiakomiteoille tai niiden edustajille Kansainvälisessä olympiakomiteassa lähetettiin 18. marraskuuta 1910. Kutsuja lähetettiin myös urheilujärjestöihin niihin maihin, joilla ei ollut omaa olympiakomiteaa tai edustajaa KOK:ssa.[7]
Kisat rahoitettiin muun muassa erilaisten rahastojen lahjoittamilla varoilla, järjestämällä arvontoja, myymällä lippuja kisatapahtumiin sekä myymällä paikallisille yrityksille yksinoikeuksia.[8]
Tukholmaan jouduttiin rakentamaan uusi stadion olympiakisoja varten. Monille muillekin lajiryhmille jouduttiin rakentamaan uudet kisapaikat, tai olemassaolevia jouduttiin parantamaan.[9]
Lajit
muokkaaKisoissa järjestettiin 102 kilpailutapahtumaa 16 eri lajiryhmässä.[11] Uusia lajeja olympialaisten ohjelmassa olivat nykyaikainen viisiottelu, naisten uinti ja naisten uimahypyt. Tukholman kisoissa käytettiin ensimmäistä kertaa olympiakisoissa automaattisia ajastimia yleisurheilun kenttälajeissa, maalikameraa ja kenttäkuulutuksia. Maantiepyöräilyn reitti oli 320 kilometrin mittainen, koko olympiahistorian pisin missään lajissa.[10]
Tenniskilpailut aloitettiin jo 5. toukokuuta, ja viimeinen kisapäivä oli 22. heinäkuuta.[12]
Näytöslajit
muokkaaTaidelajit
muokkaaOsallistuneet maat
muokkaaKisoihin osallistui 28 maata. Ensi kertaa samoissa olympiakisoissa oli osallistujamaita kaikista viidestä maanosasta. Osallistuneista 2 407 urheilijasta 2 359 oli miehiä ja 48 naisia.[13]
Tukholmaan saapui lisäksi 487 virallista ulkomaista edustajaa, virkailijaa ja tuomaria sekä 260 ulkomaista lehtimiestä.[14]
Osanottajamaat:
Suomen suuriruhtinaskunnalla oli Tukholman olympialaisissa oma joukkue, joka kisojen avajaisissa marssi Venäjän joukkueen takana oman Finland-kyltin kanssa sekä myös ajoittain Helsingin ruotsinkielisen naisvoimisteluseuran lippua heiluttaen. Myöhemmin kisojen aikana muodostui käytännöksi, että suomalaiset esiintyivät Venäjän lipun ja sen alle nostetun sinivalkoisen Finland-viirin kanssa.[15]
Avajaiset
muokkaaKisojen avajaiset pidettiin olympiastadionilla lauantaina 6. heinäkuuta 1912. Eri maiden kilpailijat marssivat kentälle, ja sen jälkeen lausuttiin rukoukset ja esitettiin hymni. Puheiden jälkeen Ruotsin kuningas Kustaa V julisti olympiakisat avatuiksi.[16]
Palkintojenjaot
muokkaaOlympiastadionilla järjestettiin maanantai-iltapäivänä 15. heinäkuuta niin kutsutun olympiaviikon 6.–15. heinäkuuta aikana järjestettyjen kilpailujen palkintojenjaot. Palkintoja olivat jakamassa kuningas ja prinssit. Ennen olympiaviikkoa ja sen jälkeen kilpailtujen lajien palkinnot jaettiin kilpailupaikoilla.[17]
Mitalitaulukko
muokkaa- Pääartikkeli: Vuoden 1912 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Eniten olympiavoittoja saavuttanut maa vuoden 1912 kesäolympialaisissa oli Yhdysvallat. Eniten olympiavoittoja saavuttaneet urheilijat olivat Suomen Hannes Kolehmainen, Ruotsin Vilhelm Carlberg ja Yhdysvaltain Alfred Lane.[11][18][19]
| Vuoden 1912 kesäolympialaisten mitalitaulukko | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Sija | Maa | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | Yhteensä |
| 1 | 25 | 19 | 19 | 63 | |
| 2 | 24 | 24 | 17 | 65 | |
| 3 | 10 | 15 | 16 | 41 | |
| 4 | 9 | 8 | 9 | 26 | |
| 5 | 7 | 4 | 3 | 14 | |
| 6 | 5 | 13 | 7 | 25 | |
| 7 | 4 | 2 | 0 | 6 | |
| 8 | 4 | 1 | 4 | 9 | |
| 9 | 3 | 2 | 3 | 8 | |
| 9 | 3 | 2 | 3 | 8 | |
| 11 | 3 | 1 | 2 | 6 | |
| 12 | 2 | 2 | 3 | 7 | |
| 13 | 2 | 1 | 3 | 6 | |
| 14 | 1 | 6 | 5 | 12 | |
| 15 | 1 | 0 | 1 | 2 | |
| 16 | 0 | 2 | 3 | 5 | |
| 17 | 0 | 2 | 2 | 4 | |
| 18 | 0 | 0 | 3 | 3 | |
| Yhteensä | 103 | 104 | 103 | 310 | |
Lähde: Stockholm 1912 olympic.it. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)
Lähteet
muokkaa- Bergvall, Erik: The Fifth Olympiad: The Official Report of the Olympic Games of Stockholm 1912. Wahlstrom & Widstrand, 1913.
Viitteet
muokkaa- ↑ Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 68. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
- ↑ Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 235. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
- ↑ Stockholm 1912 Sveriges Olympiska Kommitté. Arkistoitu 6.10.2013. Viitattu 8.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Bergvall 1913, s. 7–9.
- ↑ Bergvall 1913, s. 11, 20.
- ↑ Bergvall 1913, s. 20–21, 52–53.
- ↑ Bergvall 1913, s. 23–25.
- ↑ Bergvall 1913, s. 28–33.
- ↑ Bergvall 1913, s. 167.
- ↑ a b Highlights of the games KOK. Viitattu 15.9.2020.
- ↑ a b Event results Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Bergvall 1913, s. 74–91.
- ↑ Factsheet - The Games of the Olympiad (pdf) International Olympic Committee. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Bergvall 1913, s. 10.
- ↑ C.Kajanti: Siniristilippumme, s. 178-9. Otava, 1997. ISBN 951-1-13552-X
- ↑ Bergvall 1913, s. 307.
- ↑ Bergvall 1913, s. 784–785.
- ↑ Stockholm 1912 Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)
- ↑ 1912 Stockholm Summer Games Sports-Reference. Arkistoitu 2.3.2013. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- YLE Elävä arkisto: Tukholman olympialaiset 1912.[vanhentunut linkki]
- Svenska Filminstitutete - Filmarkivet: OS i Stockholm 1912 (1912) - Spelens högtidliga öppnande.
Ammunta | Baseball (Näytöslaji) | Glima (Näytöslaji) | Jalkapallo | Köydenveto | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Paini | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Taidelajit | Tennis | Uinti | Uimahypyt | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu