Kyösti Kakkonen

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kakkonen valmistui ylioppilaaksi Joensuun normaalikoulusta vuonna 1975 ja oikeustieteen kandidaatiksi Uppsalasta 1985. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä Koneyhtymän veljensä Kari Kakkosen kanssa vuonna 1979. Veljesten koneyhtymä urakoi ja toimi muun muassa turvetuotannossa.

Kyösti ja Kari Kakkonen olivat mukana eri halpakaupan yrityksissä 1980 luvulla toimien muun muassa Savo-Karjalan Tavara-Aitta Oy nimisessä yhtiössä yhdessä liikemies Veijo Sykön kanssa. Tämän jälkeen he ostivat liikemies Keijo Karlssonilta Varastovalinta -nimisen halpakauppaketjun sekä myöhemmin liikemies Esko Laakkoselta Tokmanni-nimellä Joensuussa Raatekankaalla toimineen halpakaupan, josta tuli myös Kyösti ja Kari Kakkosen yhtiön Tokmanni Oy:n tuleva liike- ja päätoiminimi. Tokmanni Oy kasvoi ja kehittyi Kakkosen veljesten omistuksessa vuodesta 1989 koko Itä-Suomen alueen kattavaksi halpakauppaketjuksi. Yritys liittyi myös osakkaaksi yli 10 eri halpakauppayhtiön muodostamaan ja omistamaan Pick Import Finland Oy nimiseen maahantuontiyhtiöön, joka suoritti näille ulkomailta suuria yhteisostoja. Pick Import Oy toimi Keravalla. Kyösti Kakkonen toimi yhtiön hallituksen varapuheenjohtajana ja lopuksi puheenjohtajana. Kun Tokmanni oli ostanut yli puolet Pick Import Oy:n omistajayhtiöistä ja tullut niiden myötä sen pääomistajaksi, fuusioitiin Pick Import Oy myöhemmin Tokmanni Oy:n organisaatioon.

Vuonna 2004 Kakkosen veljesten yhtiö sekä nokialainen Notex-Yhtiöt Oy (Juha Malmisen perheen yhtiö) sopivat pääomasijoitusyhtiö Capman Oyj:n kanssa, että perustettiin uusi Tokmanni Oy, josta Capman Oyj tuli omistamaan enemmistön ja Kakkosen veljesten yhtiö vähemmistön. Uusi yhtiö osti Kakkosen veljesten yhtiöltä Tokmannin liiketoiminnan sekä käyttö- ja vaihto-omaisuuden ja Juha Malmisen Notex-Yhtiöt Oy:ltä Vapaa Valinta -ketjun liiketoiminnan sekä käyttö- ja vaihto-omaisuuden. Toteutunut järjestely oli myös merkittävä yrityskauppa Kakkosille ja Malmiselle. Kyösti Kakkosesta tuli uuden Tokmanni Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen, Capman Oyj:n edustajina hallitukseen tulivat puheenjohtaksi Jukka Järvelä ja jäseneksi Jan Mattlin. Myös Kyösti Kakkosen silloinen juristi tuli yhtiön hallitukseen. Uusi yhtiö oli Suomen halpakauppaketjuista kolmanneksi suurin, sitä suurempia olivat vain Kokkolan Halpa-Halli Oy ja Tarjousmaxi Oy. Vuonna 2005 Tokmanni Oy osti itseään suuremman Tarjousmaxi Oy:n koko osakekannan (Tarjoustalot, Maxi Makasiinit ja Maxi Kodintukut). Samassa yhteydessä Tokmanni Oy osti myös Jukka Saastamoinen Oy:ltä Robin Hood Oy:n käyttö- ja vaihto-omaisuuden sekä liiketoiminnan. Tällä kaupalla Tokmanni Oy:stä tuli vuoden 2005 aikana Suomen suurin halpakaupan toimija. Yhtiö oli ostanut samana vuonna myös Milleri Oy:n käyttö- ja vaihto-omaisuuden sekä liiketoiminnan Kylmäkoskelta. Lisäksi Tokmanni Oy oli ostanut Oulun seutukunnalla toimineen Säästökuoppa-ketjun käyttö- ja vaihto-omaisuuden sekä liiketoiminnan. Näin Tokmanni Oy:n liikevaihto kasvoi vuoden 2005 lopussa yli 400 miljoonaan euroon ja siitä tuli selkeästi niin liikevaihdon, kuin myymälöiden lukumäärän perusteella Suomen suurin halpakauppayhtiö. Järjestelyiden yhteydessä Tokmanni Oy:n omistus järjesteltiin uudelleen niin, että Capman Oyj:n omistus oli noin 51 %, Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n (Kyösti ja Kari Kakkonen) noin 24 % sekä Suomen RH-Yhtiö Oy:n (Seppo ja Eliisa Saastamoisen yhtiö) noin 24 %. Muu toimiva johto omisti noin 1 % yhtiön osakkeista. Samalla yhtiön hallitukseen tulivat aiempien lisäksi Seppo Saastamoinen sekä ulkopuolisina asiantuntijoina Juhani Leppänen ja veroasiantuntija Olli Kääriäinen. Tokmanni Oy jatkoi kasvuaan perustamalla Nova -konsernin avustuksella vuosien 2005-2009 aikana yli 50 uutta myymälää eri puolille Suomea. Verkosto kasvoi Kyösti Kakkosen toimitusjohtajakauden aikana 138 myymälään (yritysostoin ja uusperustannan kautta) ja liikevaihto kasvoi yli 600 miljoonaan euroon. Vuonna 2009 yhtiö työllisti yli 2 700 henkilöä. Vuosien 2005-2009 aikana yhtiön vahvana johtokaksikkona olivat toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen ja varatoimitusjohtaja Seppo Saastamoinen, joka vastasi konsernin ostotoiminnoista. Tokmannin kasvun jatkuessa yhtiön toimitusjohtajaksi tuli (lamavuonna) kesällä 2009 Heikki Väänänen, joka oli aiemmin työskennellyt Lindex Oy:n ja Seppälä Oy:n toimitusjohtajana sekä viimeksi ennen Tokmannia Stockmann Oyj:n varatoimitusjohtajana ja tavarataloketjun johtajana. Capman Oyj, Joensuun Kauppa ja Kone Oy sekä Suomen RH-Yhtiöt Oy myivät Tokmanni Oy:n osakkeet Nordic Capital -nimiselle ruotsalaiselle pääomasijoitusyhtiölle heinäkuussa 2012. Samassa järjestelyssä sovittiin, että Seppo ja Elisa Saastamoisen yhtö tulee järjestelyiden myötä Nordic Capitalin ohessa uudelleen Tokmanni Oy:n omistajaksi. Tämän 2012 toteutuneen yrityskaupan ja järjestelyn myötä Kyösti ja Kari Kakkonen jäivät Tokmannin toiminnasta pois. Myöhemmin Tokmanni Oyj listautui pörssiin ja Nordic Capital myi listautumisen myötä kaikki osakkeensa markkinoille Seppo ja Elisa Saastamoisen yhtiön noustessa pörssilistautumisen myötä Tokmanni Oyj:n suurimmaksi omistajaksi. ^lähde?

Kakkosten ja Saastamoisten yhtiöiden omistuksessa oli myös vuodesta 2006 lukien Suomen Liikekiinteistöt SLK Oy niminen kiinteistösijoitusyhtiö, jonka kiinteistösalkku muodostui Nova Group Oy:n kanssa harjoitetun yhteistyön aikana vuosina 2006-2008. Merkittävimmät SLK:n omistukset olivat Forssan, Haminan, Hämeenkyrön, Ilmajoen, Kauhavan, Mäntän, Suomussalmen (Ämmänsaaren) ja Uudenkaupungin Tokmannit ja osassa kiinteistöistä sijainneet K-Supermarketit sekä Kuopion Volttikadulla sijainnut Gigantille, Powerille ja Tokmannille vuokrattu liikekiinteistö. SLK myi omistamansa kiinteistöomaisuuden merkittävällä voitolla vuonna 2016 Sirius Capital Partnersin rahastolle. ^[5]

Kyösti ja Kari Kakkonen ovat jatkaneet sen jälkeen menestyksellisesti liiketoimintaansa muun muassa Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n^[6] (yhtiö yli seitsenkertaisti tuloksensa kolmen vuoden aikana), Kakkonen Yhtiöt Oy:n sekä muiden eri yhtiöidensä kautta. Kakkosten yhtiöt toimivat startup -sijoittajana ja pääomasijoittajana erilaisissa yrityksissä. Lisäksi Kakkosten yhtiöt ovat merkittävänä omistajana useissa pörssiyhtiöissä, kuten Afarak Group Oyj, Aspocomp Group Oyj, Capman Oyj, Endomines Oyj, Revenio Group Oyj. Kakkosten kiinteistösalkkuun kuuluu yli 20 erilaista toimitilakiinteistöä ja useita asuinkerrostaloja. Kiinteistöomaisuuden varovainen markkina-arvo (2019) on yli 100 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset kohteet ovat Viisarin Kauppakeskus Vantaan Varistossa sekä Raatekankaan Kodin Keskus Joensuussa.

Kakkonen on Unkarin kunniakonsuli ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallintoneuvoston jäsen. Aiemmin Kakkonen on toiminut Joensuun Yrittäjien puheenjohtajana ja Pohjois-Karjalan Yrittäjien varapuheenjohtajana.

Vuonna 2007 Kyösti Kakkonen toimi liikemaailmaan sijoittuvassa Leijonan kita-tosi-tv-ohjelmassa yhtenä sarjan "leijonista" eli pääomasijoittajista. Muut sarjan "leijonat olivat" kauppaneuvokset Eero Lehti ja Kaija Ward, Maskun Kalustetalon ja Ideaparkin luoja, liikemies Toivo Sukari sekä presidentti Martti Ahtisaaren miniä, Lisa Sounio-Ahtisaari.

Vuonna 2013 Kakkonen ehdotti, että vapusta tehtäisiin taksvärkkipäivä, jolloin tehtäisiin ilmaiseksi työtä Suomelle. Palkka annettaisiin valtiolle, ja työnantajien ei tarvitsisi maksaa ylityökorvauksia. ^[7]

Vuonna 2016 Kakkonen väitti, että Suomessa laiskotellaan ja että työntekijät saavat liian suuria palkkoja. Hänen mukaansa työntekijöillä on myös liikaa valtaa yhteiskunnassa.^[8] Kakkonen on myös julkisesti esittänyt useita kriittisiä kannanottoja presidentti Tarja Halosesta ja tämän toiminnasta^[9].

Kakkonen tunnetaan julkisuudessa vahvana yrittäjyyden ja isänmaallisten sekä porvarillisten arvojen puolustajana.

Kakkonen on tunnettu design-taiteen keräilijä. Hänellä on eräs Suomen ja maailman merkittävimmistä lasi- ja keramiikkakokoelmista.^[10] Hänen kokoelmiinsa kuuluvia teoksia on jatkuvasti esillä taidenäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Toukokuussa 2008 Länsiväylä kertoi, että Espoon Tapiolaan suunnitellaan kansainvälistä design-museota EMMAn viereen. Siellä olisi Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin säätiön kokoelma, sekä Kyösti Kakkosen kokoelman 3 500 teosta. Tapiolan kehittämisjohtaja Lauri Niemen mukaan museohanke liittyy Otaniemen korkeakouluun, alueen liikenteeseen ja langattomiin nettiyhteyksiin.^[11] Kakkonen on antanut osan kokoelmastaan sijoituskokoelmaksi EMMAlle. EMMAn entinen museonjohtaja Markku Valkonen oli asiantuntijana kokoelmaa luotaessa.^[12]

Kakkonen osti vuonna 2019 Rauhalinnan pitsihuvilan aikomuksenaan kunnostaa rakennuskokonaisuus entiseen loistoonsa.^[13][14]

Pääartikkeli: Suomen vaalirahoituskohu

Kakkonen on toiminut myös poliittisesti. Hän vihastui etenkin presidentti Tarja Halosen vuoden 2006 uudelleenvalinnasta ja kirjoitti Joensuun yrittäjien Kipinä-lehteen artikkelin, jossa ehdotti, että yrittäjien pitäisi ryhtyä "maksulliseen arvovalintavaikuttamiseen" heille sopivien ehdokkaiden tukemiseksi.^[15]

Kakkonen oli yksi Kehittyvien maakuntien Suomi ry -nimisen yhdistyksen takana olevista liikemiehistä. Vuonna 2006 perustettu yhdistys tuki useiden näkyvien poliitikkojen edustakuntavaalikampanjaa, muun muassa silloisen pääministeri Matti Vanhasen kampanjaa 10 000 eurolla.^[16] Suomen Liikekiinteistöt SLK Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja Kakkonen oli, antoi yhdistykselle 120 000 euroa (30 %). Suurin tukija oli Kakkosenkin kiinteistöliiketoimintaa hoitanut Nova Group, jonka toimitusjohtaja oli Tapani Yli-Saunamäki. Nova Groupin päätoimiala oli toimitilavälitys, kiinteistökehitys sekä maankäytön ja rakentamisen asiantuntijapalvelut (mm. kaavoitus- ja maankäyttösopimusten hierominen kuntien kanssa.)^[17] Yli-Saunamäen mukaan yhdistys tuki noin 40 ehdokasta yhteensä 400 000 eurolla. Vuosi vaalien jälkeen vain kahdeksan ehdokasta oli nimennyt KMS:n tukijakseen.^[18] KMS:n virallisen yhdistyksen ja hallituksen muodostivat vaasalainen varatuomari Pekka Lind, rajakoulun entinen johtaja, eversti evp Jorma Kosunen sekä liikemies Timo Töykkä. Yhdistyksen todelliset vahvat taustahenkilöt olivat kuitenkin Kyösti Kakkonen, Toivo Sukari, Arto Merisalo, Tapani Yli-Saunamäki, Lauri Juntunen sekä Harri Toivainen, jotka edustamiensä yhtiöiden kautta rahoittivat käytännössä koko KMS:n toiminnan. Yhdistyksen hallinnosta ja rahaliikenteestä vastasi Keskustan kehittämispäällikkö Lasse Kontiola.

Vaalien jälkeen monet KMS:n tukemat huippupoliitikot hakivat Kakkoselle vuorineuvoksen arvonimeä. Vaalirahakohun alettua pääministeri Matti Vanhasen johtama arvonimilautakunta ei puoltanut hakemusta.^[19] Myöhemmin Sauli Niinistön tultua tasavallan presidentiksi, Kyösti Kakkonen sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Kakkosta vastaan lahjuksen antamisesta nostettu syyte hylättiin Helsingin käräjäoikeudessa huhtikuussa 2012.^[20]

Kakkonen asuu Joensuussa Pyhäselän rannalla sekä Helsingin Bulevardilla. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista tytärtä. Kakkosen vaimo Ulla kuoli vuonna 2007. Hän avioitui uudelleen kesällä 2015 KTT Julianna Borsoksen kanssa.^[21] Kakkonen osti 2010 Helsingistä Sigrid Juseliuksen säätiöltä kokonaisen kerrostalon Bulevardilta. Lattiapintaa tuli kaupassa 5 500 neliötä. Talo uusittiin sisäosiltaan ja siihen rakennettiin yli 20 asuntoa sekä iso toimistosiipi. Nykyään Kakkonen omistaa talosta kolmanneksen. Kakkosen oma asunto Bulevardilla käsittää yhteensä noin 600 neliötä. Myös Kakkosen Pyhäselän rannalla Mulonniemessä sijaitsevaa kotia voi kutsua nähtävyydeksi. Alueen rakennuskanta on arkkitehtonisesti arvokas ^lähde?.

• Korkki, Jari: K2 : Kyösti Kakkosen tie huipulle. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 978-951-0-48215-5