Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha pyrkii muiden suojeluun osallistuvien eläintarhojen kanssa turvaamaan luonnon monimuotoisuutta lisäännyttämällä etenkin uhanalaisia eläimiä tarhaolosuhteissa.^[7]

Korkeasaari osallistuu Euroopan eläintarhajärjestön jäsenenä noin 30 eläinlajin EEP-suojeluohjelmaan. Suojeluohjelmien avulla voidaan tarvittaessa myöhemmin palauttaa luontoon useita lajin edustajia. Korkeasaaresta on vahvistettu muun muassa mongolianvillihevosten, partakorppikotkien, metsäpeurojen ja ilveksien luonnonkantoja alueilla, joissa niiden populaatiot ovat pienentyneet tai aikaisemmin hävinneet.^[8][9]

Leif Blomqvist alkoi pitämään lumileopardien kantakirjaa vuonna 1976 toimiessaan Korkeasaaren intendenttinä, ja toimia lajin koordinaattorina kun sille perustettiin EEP-ohjelma vuonna 1987.^[10][11] Nykyisin Korkeasaaresta käsin koordinoidaan kolmen eläinlajin EEP-ohjelmia: markhorien, metsäpeurojen ja tunturipöllöjen.^{[12] [13][14]}

Korkeasaari on myös Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) jäsen.^[15]

Eläintarha tekee yhteistyötä lajiensuojelua ja eläinten hyvinvointia tukevissa tutkimuksissa muun muassa Helsingin Yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. ^[16]

Korkeasaaren eläintarha kerää varoja useiden eläinlajien luonnossa tapahtuvaan suojelutyöhön yleisötapahtumilla ja vierailijoiltaan saamilla lahjoituksilla.^[7]

Esimerkiksi Kissojen yö -tapahtumalla tuetaan uhanalaisten amurinleopardien ja amurintiikereiden suojelua luonnossa. Korkeasaari on suojelua koordinoivan järjestön yksi suurimpia rahallisia tukijoita, ja on vuoteen 2022 mennessä lahjoittanut sille noin 570 000 euroa. ^[17][18]

Pääartikkeli: Korkeasaaren Villieläinsairaala

Korkeasaaren eläintarha ylläpitää Villieläinsairaalaa, jossa se hoitaa sinne tuotuja orpoja ja loukkaantuneita kotimaisia villieläimiä tavoitteena palauttaa ne luontoon. Villieläinsairaalaan tuodaan vuosittain hoitoon yli tuhat loukkaantunutta luonnonvaraista eläintä.^[19]

Eläintarha pyrkii kertomaan eläinlajien suojelusta ja vaikuttamaan ihmisten luontosuhteeseen esimerkiksi eläinten opastettujen ruokintatuokioiden yhteydessä.^[20]

Korkeasaaren eläintarha ylläpitää luontokoulu Arkkia ja vuosittaisia kesäleirejä lapsille.^[21] Opetuksellisten arvojensa vuoksi eläintarha on myös suosittu luokkaretkikohde.^[22]

 

Korkeasaaressa on useita eri ilmastoille ja ympäristötyypeille omistettuja eläintaloja ja -alueita. Isot kissapedot asuvat Kissalaaksossa, joka on valmistunut 1960-luvulla. Alun perin leijonat asuivat vuonna 1936 valmistuneessa Leijonalinnassa^[23], joka on sittemmin remontoitu Apinalinnaksi ja jossa asuvat nykyisin berberiapinat.^[24]

Borealia-talo valmistui vuonna 1995, siellä elää Suomen luonnon lintuja ja pikkunisäkkäitä. Suurempia kotimaisia lajeja kuten metsäpeura ja ahma on esillä uudemmalla Korpi-alueella. ^[25]

Trooppisessa Amazonia-talossa elää Amazonin sademetsästä kotoisin olevia pikkueläimiä: liskoja, käärmeitä, kilpikonnia, hämähäkkejä, hyönteisiä, kaloja, sammakoita, pikkuapinoita sekä papukaijoja. Sään salliessa linnut ja apinat ovat esillä ulkotarhoissa.

Toinen trooppinen talo, Africasia, valmistui ja avattiin kesällä 2002. Se rakennettiin presidentti Martti Ahtisaaren vierailtua Etelä-Afrikan kansallisessa eläintarhassa, josta eläimiä ja kasveja saatiin lahjoituksena. ^[26] Africasiassa elää pikkumangusteja, käärmeitä, sammakoita, hyönteisiä, hämähäkkejä ja lintuja Afrikan aavikoilta ja Aasian sademetsistä.

Vuonna 2016 avattiin Hämärätalo, jossa asustaa hämäräaktiivisia lajeja ja jossa on Tullin yhteistyöstä ja laittomasta eläinkaupasta kertova näyttely. ^[27]

Katso myös: Korkeasaaren historia

 

Korkeasaarta vuokrannut Helsingin Anniskeluyhtiö suunnitteli eläintarhan perustamista 1800-luvun loppupuolella useamman vuoden, jonka aikana asiamiehet kävivät muun muassa tutustumassa Tukholman ja Kööpenhaminan eläintarhoihin. Ensimmäinen virallinen ehdotus Alppilasta tarhan sijoituspaikkana hylättiin niukasti kaupunginvaltuuston äänestyksessä. Alkuperäisin suunnitelma eläintarhasta Korkeasaaressa tuli sen sijaan toteutumaan vuonna 1889.^[28]

 

Arkkitehti Frithiof Mieritz suunnitteli eläintarhaan sen alkuvuosina useita rakennuksia ja myös myötävaikutti eläintarhan perustamiseen lahjoittamalla Anniskeluyhtiölle kaksi karhunpentua. Niitä varten hän suunnitteli Korkeasaaren ensimmäisen Karhulinnan.^[29]

Helsingin Anniskeluyhtiöllä oli taloudellisia vaikeuksia jo ensimmäisen maailmansodan aikana väliaikaisen alkoholin anniskelukiellon takia. Kun kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919, yhtiön talous romahti ja eläintarha siirtyi seuraavana vuonna Helsingin kaupungin omistukseen. Se muutettiin virastoksi vuonna 1989 eläintarhan täytettyä sata vuotta. Eläintarha toimi kaupungin alaisena vuoden 2017 loppuun asti, jonka jälkeen siitä tuli säätiö.^[30][31]

Korkeasaaren eläintarhan säätiö aloitti toimintansa vuoden 2018 alusta. Säätiö ylläpitää eläintarhaa, huolehtii sen alueesta ja siellä olevista kiinteistöistä sekä kehittää eläintarhan palveluita.^[33]

Säätiönä Korkeasaari voi osallistua kaupungin virastoa laajemmin kansainväliseen lajiensuojelutyöhön, kehittää yritysyhteistyötä ja varainhankintaa. Korkeasaaren säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, eikä se tavoittele taloudellista voittoa.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö toimii osana Helsingin kaupunkikonsernia. Sen päättävänä elimenä on hallitus, jonka Helsingin kaupunginhallitus nimeää. Eläintarhan toimintaa johtaa toimitusjohtaja. Helsingin kaupunki tukee edelleen Korkeasaaren toimintaa.^[33]

 

Korkeasaari-nimisessä televisiosarjassa seurataan Korkeasaaren eläinten ja työntekijöiden arkea. Sarjaa on tehty kahteen otteeseen. Alkuperäisen esitti vuonna 2009 SubTV -kanava. Uusi sarja alkoi Nelosella syksyllä 2022. Sen toinen tuotantokausi esitettiin vuonna 2023. ^[34][35]

Biologi ja tietokirjailija Sesse Koivisto on tehnyt useita teoksia, joissa kuvataan hänen ja Ilkka Koiviston (k. 2012) arkea heidän silloisen perheensä asuessa Korkeasaaressa. Kirjoista myydyin on Eläintarha olohuoneessamme (1972), joka kertoo Koivistojen perheen monista epätavallisista kotihoidokeista.^[36]

Näyttelijä Elina Salo levytti vuonna 1979 eläintarhasta kertovan lastenlaulun ”Lähdetään Korkeasaareen”.^[37] Myös PMMP on levyttänyt "Korkeasaari"-nimisen kappaleen.^[38]

Karvakorvat oli MTV3-kanavalla vuonna 1996 esitetty huumorisarja, jossa eri eläintarhojen eläimiä esittävät lyhyet videopätkät oli muutettu sketseiksi jälkiäänittämällä niihin humoristinen dialogi ja musiikki. Sketsien välissä näyttelijä Mika Nuojua esitteli Korkeasaaren eläinlajeja.^lähde?

• Rolf Palmgren: Korkeasaari. Öflund & Pettersson, 1911.
• Väinö Lehtonen: Tarinoita Korkeasaaren eläimistä. Otava, 1945.
• M. Olkkonen: Matka Korkeasaareen. Kuvataide, 1946.
• Tapio Lahdenmäki: 70-vuotias Korkeasaari kuvina. Akateeminen kustannusliike, 1959.
• Sesse Koivisto: Eläintarha olohuoneessamme. Otava, 1973. ISBN 951-643-584-X
• Sesse ja Ilkka Koivisto: Tarinoita eläinten saarelta. Otava, 1977. ISBN 951-1-04423-0
• Marja Terttu Knapas: Korkeasaari ja Seurasaari : helsinkiläisten ensimmäiset kansanpuistot. Helsinki-seura, 1980. ISBN 951-9418-01-6
• Ilkka Koivisto, Ulla Rosquist (toim.): Korkeasaari. Högholmen. Helsinki Zoo: Zoo-opas. Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-885-3
• Katariina Heilala: Päivä Korkeasaaressa. Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-8167-3
• Marjo Priha, Trontti Nina, Mari Lehmonen ym.: Korkeasaari: opaskirja. Korkeasaari, 2015.
• Sesse Koivisto: Tapiiri sohvapöydän alla. Myllylahti, 2016. ISBN 978-952-202-738-2

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korkeasaaren eläintarha Wikimedia Commonsissa

• Ylen juttu Korkeasaaren 125-vuotisesta historiasta (45 min).
• Ylen Elävä arkisto: Mennään Korkeasaareen.
• V. A. Korvenkontio : Korkeasaaren eläintarha syntyi miltei itsestään, Helsingin Sanomat, 26.05.1939, nro 139, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• 600 eläimen valtakunta Korkeasaaren täyttäessä 50 vuotta, Suomen Kuvalehti, 27.05.1939, nro 21, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot