Kokkolan Pallo-Veikot

Kokkolan Pallo-Veikot perustettiin 12. lokakuuta 1930^[2] Isollakadulla sijainneessa Maxim-kahvilassa. Perustajina olivat kokkolalaiset nuoret miehet, jotka halusivat luoda silloisessa Kokkolassa vähemmistönä olleille suomenkielisille pojille mahdollisuuden purkaa energiaansa oman seuran puolesta.

Ensimmäinen vuosikymmen sujui Pallo-Veikoilla oman asemansa hakemisessa ja perustaa rakennettaessa. Merkittävää oli silloisissa olosuhteissa, että jo vuonna 1938 KPV:lla oli junioritoimintaa.

1940-luku oli sotien vuosikymmen, ja KPV keskittyi paljolti vain junioritoimintaan. Ennen 20. toimintavuotta oli saatu jalkeille jo sellainen joukkue, että KPV tunnettiin etelässäkin, ja pääkaupungin seurat olivat kiinnostuneita sen pelaajista. Joukkue taisteli sen aikaisen Suomi-sarjan kärkipaikoista.

Seuraavan vuosikymmenen toimintaa voi kuvata tasapaksuksi. Oli alamäkeä, ja käytiin aina maakuntasarjassa saakka, mutta hyviä yksilöitäkin oli joukossa. Hannu Vainio ehkä nimekkäimpänä lukeutui maajoukkuepelaajien rinkiin. Vuosikymmenen loppupuolella alkoi nuorisotyö tuottaa tulosta valtakunnan tasolla, kun A-juniorit vuonna 1956 saavuttivat ensimmäiset SM-mitalit, pronssiset, Kokkolaan.

KPV:lle menestyksekästä aikaa oli 1960-luvun loppu ja 1970-luvun alku. KPV saavutti vuosien 1969–1975 välisenä aikana yhden SM-kullan, yhden SM-hopean ja kaksi SM-pronssia. Kahteen otteeseen KPV on käynyt pelaamassa Euroopassa, kausien 1970–1971 ja 1974–1975 europeleissä. Celtic voitti ottelunsa KPV:tä vastaan lukemin 9–0 ja 5–0. FC Köln oli myös liian kova vastus ja voitti KPV:n Kokkolassa 4–1 ja kotonaan 5–1.

 

1980-luku oli puurtamista I-divisioonan ja mestaruussarjan välillä. Siirryttiin toiminnanjohtajan aikakauteen. Vuosikymmenen opetus oli muualla kuin vihreällä veralla ja siitä maksettiin kova hinta seuraavalla vuosikymmenellä. Seura ajautui talousvaikeuksiin monen tekijän summana. Ilonaiheita tuotti kuitenkin nuorisotyö, joka piti joukkueita vuodesta toiseen valtakunnan eturintamassa.

Seuran nimeen tuli j-kirjain virallisiin papereihin velkasaneerauksen seurauksena 1990-luvulla. Juniorivalmentajien joukko kantoi tässä vaiheessa suuren vastuun ja työ sai kaikesta tapahtuneesta oikeastaan vain tervetullutta piristystä. Edustusjoukkue taisteli I- ja II-divisioonissa.

Vuoden 2000 lopulla saatettiin kuitenkin juhlia tulevaisuuden uskoa pursuten seuran 70 vaiherikasta vuotta. Vuonna 2001 KPV otti käyttöön ensimmäiset nettisivunsa. Palloliitto myönsi KPV:lle talenttiakatemian vuonna 2002. Vuonna 2003 seura aloitti jälleen toiminnan naisjalkapallon saralla. Samana vuonna pojissa seuran B-juniorit ottivat SM-pronssimitalit. Edustusjoukkueen nousu kaudeksi 2005 takaisin ykköseen oli merkki hyvin tehdystä työstä. Sijoittuminen tulokaskaudella neljänneksi valmentaja Antti Ylimäen johdolla oli kelpo suoritus. Kaudelle 2009 KPV:n naiset nousivat Suomen korkeimmalle sarjatasolle. Joulukuussa 2013 KPV:n edustusjoukkue yhtiöitettiin KPV-yhtiöt OY:ksi. KPV:n juniorit ry omistaa edelleen edustuksen sarjapaikan, jonka se on vuokrannut KPV-yhtiöt OY:lle viisivuotisella sopimuksella.

Kauden 2015 päätteeksi KPV nousi Ykköseen, kun se voitti nousukarsinnoissa FC Hongan yhteismaalein 2–1.^[3] Kauden 2016 päätteeksi KPV sijoittui sarjassa viidenneksi.^lähde? Kauden 2017 aluksi KPV:n edustusjoukkueen taustalla oleva KPV-yhtiöt Oy ilmoitti kauden tavoitteeksi nousun Veikkausliigaan tai yhtiö vetäytyy toiminnasta.^[4] Kauden loppupuolella yhtiön pääomistaja Matti Laitinen kuitenkin ilmoitti jatkavansa mukana toiminnassa hyvin sujuneen kauden jälkeen.^[5] KPV sijoittui sarjassa kolmanneksi ja jäi kymmenen pisteen päähän karsintapaikasta Veikkausliigaan.^[6]

KPV nousi lähes 30 vuoden tauon jälkeen Veikkausliigaan kauden 2018 päätteeksi, kun se voitti kaksiosaisessa karsinnassa Veikkausliiga-joukkue TPS:n. Otteluparin yhteismaalit olivat 1–1, mutta KPV nousi liigaan vierasmaalisäännön turvin. Ykkösessä KPV oli sijoittunut toiseksi, kaksi pistettä sarjan voittanutta HIFK:ta perässä.^[7][8][9] Heti seuraavan kauden päätteeksi joukkue kuitenkin putosi takaisin Ykköseen, kun se vuorostaan hävisi liigakarsinnassa TPS:lle yhteismaalein 0–3.^[10]

Päävalmentaja Jani Uotinen erotettiin elokuussa 2020, ja tilalle nimettiin Miika Juntunen.^[11] Juntunen kuitenkin erotettiin jo puolitoista viikkoa myöhemmin.^[12] KPV:n mukaan ”manageri Matti Laitinen ja koko KPV:n edustusjoukkue olivat yllättyneitä Juntusen palkkaamisen aiheuttamasta kohusta, ja lopulta paineet kasvoivat liian suuriksi”. Päävalmentajana jatkoi jo edelliskaudella tilapäisenä päävalmentajana toiminut Niko Kalliokoski.^[13]

Pääartikkeli: Kokkolan keskuskenttä

 

KPV:n kotistadion on vuonna 1935 avattu Kokkolan keskuskenttä. Sen kokonaiskapasiteetti on noin 3 000 katsojaa, ja katsomopaikoista noin 700 on katettuja. Kentällä ei ole valaistusta eikä lämmitystä.^[14]

Sarjanousu Veikkausliigaan kaudeksi 2019 pakottaa seuran kehittämään keskuskentän olosuhteita. Kokkolan kaupunginhallitus ilmoitti marraskuussa 2018 ehdottavansa valtuustolle noin 900 000 euron satsauksia. Siitä vuoden 2019 talousarvioon varataan 700 000 euroa katettuihin katsomopaikkoihin ja pieniin parannuksiin kentällä. Veikkausliigassa pelaamiseen vaaditaan esimerkiksi katettuja katsomopaikkoja vähintään 1 500 hengelle, joten Kokkolan kaupunki on suunnitellut 800 hengen katetun katsomon vuokraamista kauden 2019 alkuun mennessä. Sen sijaan niin ikään liigapaikan vaatima valaistus on tulossa keskuskentälle vasta vuonna 2020.^[14] Valojen puuttumisen vuoksi syksyn 2018 liigakarsintaottelu KPV–TPS vastaan jouduttiin aloittamaan keskiviikkona jo kello 14.^[15] Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2019 yksimielisesti, että keskuskentälle hankitaan kaudelle 2019 siirrettävä katsomo ja kaudelle 2020 valaistus.^[16]

Kokkolan keskuspuistoon suunnitellaan urheilukeskusta, johon tulisi myös jalkapallostadion.^[14]

Tilanne 5. maaliskuuta 2020.^[17]

Nro Paikka Pelaaja 1 M   Miika Töyräs 3 P   Samu Laitinen 4 P   Ulrich Meleke 5 P   Elmer Kääntä 6 K   Abu Sanunu 7 P   Juri Kinnunen 8 K   Sebastian Mannström 9 H   Simo Roiha 10 K   Aleksi Pahkasalo 11 H   Akseli Ollila 12 P   Kyle Curinga 14 H   Aleksi Tarvonen 15 K   Santeri Mäkinen

Nro Paikka Pelaaja 16 K   Adam Vidjeskog 17 P   Noa Lehtonen 18 P   Honar Abdi 20 K   Harri Heiermann 21 P   Haris Chantzopoulos 22 M   Teppo Marttinen 23 H   Elias Ahde 26 P   Jarkko Hurme 28 P   Tommi Saarinen 29 K   Armend Kabashi 30 K   Pietro Kytölaakso 33 M   Sergey Lazarev

1946–1948   Olli Karppinen 1949–1951   Uno Dahlström 1952–1955   Kalevi Tiainen 1956   Kaarlo Kallio 1957   Kalevi Tiainen 1958–1959   Uno Dahlström 1960   Eero Vantunen 1961   Uno Dahlström 1962–1964   Kaarlo Kallio 1965   Reino Sarlin 1966–1970   Kaarlo Kallio 1971–1976   Olli Peltoniemi

1977–1978   Unto Savolainen 1979   Olli Peltoniemi 1980   Reino Sarlin 1981–1984   Jerzy Wojtowitz 1985   Olli Peltoniemi 1986   Vesa Kallio 1987–1994   Tapio Raatikainen 1995   Ralf Mannström 1996–1998   Antti Ylimäki 1999   Tommi Gröhn 2000–2001   Rauno Lesonen 2002   Kaj Lyyski

2005   Antti Ylimäki 2006   Steven Polack 2006   Harri Kevari 2007   Hannu Touru 2007   Arto Halonen 2008–2010   Jarmo Korhonen 2011   Keijo Hautamäki 2011–2013   Henri Myntti 2014   Petri Haapasalo 2015–2016   Antti Ylimäki 2016–2019   Jarmo Korhonen 2019–2020   Jani Uotinen 3.8.2020–13.8.2020   Miika Juntunen

• Suomen mestari: 1969
• SM-hopeaa: 1973
• SM-pronssia: 1971, 1975
• Suomen Cupin finaalissa: 1982 FC Haka–KPV 3–2, 2006 HJK–KPV 1–0

• Kausia pääsarjatasolla: 18
• Otteluita pääsarjatasolla: 414
• Voittoja: 156
• Tasapelejä: 105
• Tappioita: 153
• Tehdyt maalit: 581
• Päästetyt maalit: 584
• Eniten tehtyjä maaleja kaudessa: 49 (1982)
• Vähiten päästettyjä maaleja kaudessa: 13 (1969)
• Yleisöennätys: 5 806 v. HJK (1969)

• 1K = Ensimmäinen kierros

Kausi	Sarja	Kierros	Maa	Joukkue	Tulos
1970–1971	Euroopan Cup	1K		Celtic FC	0–9, 0–5
1974–1975	UEFA Cup	1K		FC Köln	1–5, 1–4

• kpv.fi: "historia" (Arkistoitu – Internet Archive)

• Viralliset kotisivut