1. FC Köln
1. FC Köln on saksalainen jalkapalloseura, jonka kotikaupunki on Köln. Seuran edustusjoukkue pelaa kaudella 2024–2025 Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 2. Bundesliigassa. Joukkue pelaa kotiottelunsa RheinEnergieStadionilla. Köln on voittanut Saksan mestaruuden kolmesti, viimeisimmän keväällä 1978. Seuraa pidetään yhtenä Saksan suurimmista, vaikka menestys onkin kiertänyt Kölnin viime vuosina.
| 1. FC Köln | ||||
|---|---|---|---|---|
 |
||||
| Koko nimi | 1. Fußball-Club Köln 01/07 e. V. | |||
| Kenttä | RheinEnergieStadion | |||
| – kapasiteetti | 50 374 | |||
| Sarja | 2. Bundesliiga | |||
| Puheenjohtaja |
 Alexander Wehrle |
|||
| Päävalmentaja |
Timo Schultz |
|||
|
||||
1. FC Köln perustettiin 13. helmikuuta 1948 Kölner BC 01:n ja SpVgg Sülz 07:n yhdistyttyä yhdeksi seuraksi. Kuten monet muut saksalaiset jalkapalloseurat myös 1. FC Köln on osa suurempaa urheiluseuraa, jonka muita lajeja ovat muun muassa käsipallo, pöytätennis ja voimistelu. Kölnin tärkeimmät paikallisvastustajat ovat Bayer 04 Leverkusen, Borussia Mönchengladbach ja Fortuna Düsseldorf.
Kauden 2007–2008 päätteeksi Köln onnistui nousemaan takaisin pääsarjaan valmentajansa Christoph Daumin johdolla.
Marraskuussa 2011 seura irtisanoi vuodesta 2004 seuraa johtaneen Wolfgang Overathin.[1] Overathin irtisanomisen jälkeen seuran puheenjohtajan tehtäviä ovat hoitaneet toistaiseksi Werner Wolf ja Josef Sanktjohanser. Maaliskuussa 2012 irtisanomiset Kölnin johtoportaassa jatkuivat, kun urheilutoimenjohtaja Volker Finke sai potkut. Finken lähdön taustalla olivat erimielisyydet ja luottamuspula päävalmentaja Ståle Solbakkenin sekä seurajohdon kanssa.[2] Huhtikuun lopussa 2012 seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Werner Spinner.[3] Kauden päätteeksi 1. FC Köln putosi 2. Bundesliigaan.
Kauden 2013–2014 päätteeksi FC Köln nousi 1. Bundesliigaan, jossa se pelasi neljä kautta. Keväällä 2018 seura putosi jälleen toiselle sarjatasolle. Kauden 2018–2019 päätteeksi seura nousi jälleen pääsarjaan yhdessä SC Paderbornin ja Union Berlinin kanssa[4].
Entisiä pelaajia
muokkaaEntisiä päävalmentajia
muokkaa- 7/2021–12/2023
Steffen Baumgart
- 7-11/2019
- 6/2013-12/2017
Peter Stöger
- 7/2012-5/2013
- 4/2012-6/2012
- 6/2011-4/2012
Ståle Solbakken
- 4/2011-6/2011
- 10/2010-4/2011
- 2009-10/2010
Zvonimir Soldo[6][7]
- 11/2006-2009
- 1/2006-11/2006
Hanspeter Latour
- 2005-12/2005
- 2004-2005
Huub Stevens
- 11/2003-2004
- 2/2002-10/2003
- 1999-1/2002
- 1998-1999
- 10/1997-1998
- 4/1996-9/1997
- 8/1995-3/1996
- 4/1993-8/1995
Morten Olsen
- 2/1993-4/1993
- 9/1991-2/1993
- 8/1991-9/1991
- 1990-8/1991
- 9/1986-1990
- 2/1986-9/1986
- 8/1983-2/1986
- 10/1980-8/1983
- 4/1980-10/1980
- 1976-4/1980
- 1/1976-1976
- 9/1973-12/1975
Zlatko Čajkovski
- 1972-9/1973
- 4/1972-1972
- 1971-4/1972
Gyula Lóránt
- 1970-1971
- 1968-1970
- 1966-1968
- 1963-1966
- 1961-1963
- 1959-1961
- 1958-1959
- 1955-1958
- 1954-1955
- 1953-1954
- 1952-1953
- 1948-1952
Saavutukset
muokkaa- Saksan mestari (3): 1962, 1964, 1978
- Mestaruushopeaa (7): 1960, 1963, 1965, 1973, 1982, 1989, 1990
- Saksan cupin voitto (4): 1968, 1977, 1978, 1983
- Cup-hopeaa (6): 1954, 1970, 1971, 1973, 1980, 1991
- 2. Bundesliiga (3): 2000, 2005, 2014
- UEFA Cup -finalisti: 1986
Lähteet
muokkaa- ↑ Zu viel Frust: Overath tritt ab und erntet Pfiffe Bundesliga. 13.11.2011. Kicker.de. Viitattu 29.12.2022. (saksaksi)
- ↑ Director Finke leaves Cologne Soccer News. 10.3.2012. ESPN. Viitattu 29.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Spinner folgt auf Overath Bundesliga. 23.4.2012. Kicker.de. Viitattu 29.12.2022. (saksaksi)
- ↑ Union Berlin teki historiaa – nousi ensimmäisen kerran Bundesliigaan Eurosarjat. 27.5.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Schaefer tritt zurück, Finke übernimmt Bundesliga. 27.4.2011. Kicker.de. Viitattu 29.12.2022. (saksaksi)
- ↑ Soldo sera l'entraîneur ((Arkistoitu – Internet Archive)) Breves. 12.6.2009. L’Equipe. Arkistoitu 14.6.2009. Viitattu 29.12.2022. (ranskaksi)
- ↑ FC entlässt Soldo - Schaefer auf der Bank gegen Löwen Bundesliga. 24.10.2010. Kicker.de. Viitattu 29.12.2022. (saksaksi)