Kersti Kaljulaid
Kersti Kaljulaid (s. 30. joulukuuta 1969 Tartto, Viron SNT, Neuvostoliitto) oli Viron presidentti vuosina 2016–2021. Hänestä tuli virkaan astuessaan Viron ensimmäinen naispresidentti.[1] Kaljulaid on kuulunut 2000-luvun alussa Isänmaaliittoon, mutta on toiminut tämän jälkeen puolueisiin sitoutumattomana.[2]
| Kersti Kaljulaid | |
|---|---|
 Kersti Kaljulaid vuonna 2018. |
|
| Viron 5. presidentti | |
|
10.10.2016 – 11.10.2021
|
|
| Pääministeri |
Taavi Rõivas Jüri Ratas Kaja Kallas |
| Edeltäjä | Toomas Hendrik Ilves |
| Seuraaja | Alar Karis |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. joulukuuta 1969 Tartto, Viron SNT, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | virolainen |
| Puoliso | Georgi-Rene Maksimovski |
| Lapset | 4 |
| Tiedot | |
| Puolue | Sitoutumaton |
| Muut puolueet | Isänmaaliitto (–2006) |
| Aiheesta muualla | |
| kerstikaljulaid.ee | |
Koulutus ja ura
muokkaaKaljulaid on opiskellut Tarton yliopistossa biologiaa pääaineenaan genetiikka ja suorittanut MBA-tutkinnon vuonna 2001, jonka jälkeen hän työskenteli puhelinyhtiössä ja kahdessa pankissa. Hän työskenteli silloisen Viron pääministerin Mart Laarin talouspoliittisena neuvonantajana vuosina 1999–2002 ja Irun sähkövoimalan johtajana vuosina 2002–2004. Ennen valintaansa presidentiksi Kaljulaid oli toiminut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä vuodesta 2004.[3]
Presidentinvaali 2016
muokkaaKaljulaid valittiin presidentiksi vuoden 2016 vaalissa puolueiden kompromissiehdokkaana, jota pyydettiin ehdolle, kun valitsijakokous ei onnistunut valitsemaan presidenttiä. Valitsijakokouksen epäonnistuttua vaalin pääehdokkaat kieltäytyivät uudesta valintakierroksesta ja presidentin valinta siirtyi takaisin parlamentille, eli Riigikogulle. Epäonnistumisen myötä kokoontunut Riigikogun vanhimpien neuvosto päätti esittää kompromissina Kaljulaidia puolueiden yhteiseksi ehdokkaaksi. Kaljulaid suostui presidenttiehdokkaaksi ja tuli valituksi Riigikogun äänestyksessä saaden 81 ääntä 101:stä.[3][1]
Tammikuussa 2021 oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit ilmoittivat olevansa valmiita tukemaan Kaljulaidia, mikäli tämä pyrkisi jatkokaudelle vuoden 2021 vaaleissa.[4] Keskustan puheenjohtaja Jüri Ratas ilmoitti tuolloin, ettei hallitus ole vielä päättänyt asettaako se Kaljulaidin presidenttiehdokkaakseen.[5]
Poliittisia näkemyksiä
muokkaaKaljulaid on määritellyt olevansa liberaali konservatiivi.[6]
Maaliskuussa 2021 Kaljulaid totesi, että kaikkien Viroa johtavien poliitikkojen tulisi ottaa rokotus COVID-19-virusta vastaan. Hän kertoi myös suhtautuvansa varauksella mahdollisen hätätilan julistamiseen.[7].
Kaljulaid sanoi vuonna 2017 Sakala-lehden haastattelussa, että Konstantin Päts ja Johan Laidoner olivat osasyyllisiä Viron itsenäisyyden menettämiseen vuonna 1941, minkä johdosta Kaljulaid ei ollut halukas tukemaan Pätsille omistettua patsasta. Kaljulaid ei myöskään osallistunut patsaan paljastustilaisuuteen.[8].
Yksityiselämä
muokkaaKaljulaidin äiti oli ammatiltaan lääkäri ja isä oli töissä valtiollisessa asumisesta vastaavassa keskuksessa. Kaljulaidin suvun isälinja voidaan todistettavasti jäljittää Saarenmaalla asuneeseen talonpoikaan Rein Pälliin 1700-luvun alkuun.[9].
Kaljulaid on naimisissa tietotekniikkainsinööri Georgi-Rene Maksimovskin kanssa ja heillä on kaksi yhteistä lasta. Kaljulaidilla on lisäksi kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Hän puhuu viron lisäksi englantia ja ranskaa sujuvasti, ja osaa myös venäjää, saksaa ja suomea,[10] sekä käyttää joskus meänkielisiä sanoja.[11]
Kaljulaid harrastaa lukemista, pyöräilyä, hiihtoa sekä juoksua.[12][6][13] Finlandia-hiihdossa hän sijoittui vuonna 2017 sijalle 70 runsaan neljän tunnin ajalla.[12] Kaljulaid pitää itseään ateistina. Hänen mukaansa "maallisuus suojelee meitä myös muiden uskontojen [kuin kristinuskon] tavoilta".[12]
Sosiaalidemokraattista puoluetta edustava Raimond Kaljulaid, joka valittiin Riigikoguun vuonna 2019, on Kaljulaidin velipuoli.[14]
Kunnianosoituksia
muokkaaVirolaiset
muokkaaValtionvaakunan ritarikunta (suurmestari, 2016)
Marianmaan ristin ritarikunta (suurmestari, 2016)
Valkoisen Tähden ritarikunta (suurmestari, 2016)
Kotkaristin ritarikunta (suurmestari, 2016)
Viron Punaisen Ristin ritarikunta (suurmestari, 2016)
Lähde:[15]
Ulkomaalaiset
muokkaaSuomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi ketjuineen (Suomi, 2017)[16]
Italian tasavallan ansioritarikunnan suurristi (Italia, 2018)[17]
Kolmen tähden ritarikunnan suurristi ketjuineen (Latvia, 2019)[18]
Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat, 2018)[18]
Henrik Purjehtijan ritarikunnan ketju (Portugali, 2019)[18]
Poikkeuksellisten meriittien ritarikunta (Slovenia, 2019)[18]
Ruhtinas Jaroslav Viisaan ritarikunta (Ukraina, 2021)[19]
Bundesverdienstkreuz (Saksa, 2023)[20]
Virolainen Eesti LGBT Ühing myönsi Kaljulaidille Sateenkaarisankarin palkinnon tunnustuksena tämän tekemästä työstä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyväksi vuonna 2020.[21]
Vuonna 2018 Forbes nosti Kaljulaidin 100 vaikutusvaltaisimman naisen listalleen sijalle 78.[22]
Galleria
muokkaa-
Kaljulaid vannoo virkavalansa vuonna 2016.
-
Kaljulaid tapaamassa Putinia vuonna 2019.
-
Kaljulaid Baltian maiden ja Valkoisen talon yhteisessä lehdistötilaisuudessa vuonna 2019.
-
Kersti Kaljulaid Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2018.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Töyrylä, Katriina: Nainen nousi ensimmäistä kertaa Viron presidentiksi – tuntematon biologi yllätti yle.fi. 3.10.2016. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2016.
- ↑ Kangro, Karin: Kes on Kersti Kaljulaid Postimees. 27.9.2016. Viitattu 4.10.2016. (viroksi)
- ↑ a b Viroon uusi presidentti maanantaina? Kisaan uusi ehdokas mtv.fi. 27.9.2016. MTV Uutiset. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 28.9.2016.
- ↑ SDE would support Kaljulaid for second presidential term ERR. 21.1.2021. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Center not in rush to support Kaljulaid for second term ERR. 28.1.2021. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Viron uusi presidentti on kovia kokenut neljän lapsen äiti Iltalehti. Viitattu 16.10.2016.
- ↑ Mirko Ojakivi: Kaljulaid: People running the country should be vaccinated ERR. 19.3.2021. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
- ↑ President Kaljulaid ei poolda Pätsile monumendi püstitamist ERR. 20.1.2017. Viitattu 29.4.2021. (eesti)
- ↑ President Kaljulaidi sugupuu: 300 aastaga Pälli talust Kadriorgu Eesti Ekspress. Viitattu 29.4.2021.
- ↑ Biography | President www.president.ee. Viitattu 3.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Viron presidentti tiistaina Suomeen – On valmis taistelemaan heikkojen puolesta Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2020.
- ↑ a b c Näkki, Marjo: Viron presidentti tiistaina Suomeen – On valmis taistelemaan heikkojen puolesta yle.fi. 6.3.2017. Yle Uutiset. Viitattu 6.3.2017.
- ↑ Galerii: president Kaljulaid saavutas poolmaratonil parema koha kui mullu Postimees. Viitattu 10.9.2018. (viroksi)
- ↑ Prosecutor ends criminal proceeding concerning Raimond Kaljulaid ERR. 5.10.2016. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Teenetemärkide seadus Riigi Teataja. 2024. Viitattu 10.4.2024. (eesti)
- ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat 9.10.2020. Ritarikunnat. Viitattu 25.4.2021.
- ↑ Le onorificenze della Repubblica Italiana www.quirinale.it. Viitattu 25.4.2021.
- ↑ a b c d Biography | President president.ee. Arkistoitu 5.3.2021. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
- ↑ УКАЗ ПРЕЗИДЕНТА УКРАЇНИ №392/2021 Офіс Президента України. 2021. Viitattu 10.4.2024. (ukraina)
- ↑ Order of Merit to former President of Estonia Kersti Kaljulaid Der Bundespräsident. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
- ↑ LGBT+ kogukonna eest seisjad pälvisid vikerkaarekangelase auhinna Eesti LGBT Ühing. 19.5.2020. Viitattu 29.4.2021. (eesti)
- ↑ Sten Hankewitz: President Kaljulaid among Forbes' 100 most powerful women Estonian World. 1.11.2017. Viitattu 29.4.2021. (englanti)
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kersti Kaljulaid Wikimedia Commonsissa
Konstantin Päts (1938–1940) | Lennart Meri (1992–2001) | Arnold Rüütel (2001–2006) | Toomas Hendrik Ilves (2006–2016) | Kersti Kaljulaid (2016–2021) | Alar Karis (2021–)