Kaarlela
Kaarlela (ruots. Karleby, vuoteen 1927 asti Kokkolan maalaiskunta, ruots. Gamlakarleby landskommun) on Keski-Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Kaarlela liitettiin vuonna 1977 Kokkolaan. Kunta oli kaksikielinen. Kuntalaisten enemmistö oli vanhastaan ruotsinkielistä, mutta vuoden 1973 alussa suomenkielisistä tuli enemmistö.[3]
| Kaarlela Karleby |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kokkola |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Keski-Pohjanmaan maakunta |
| Kihlakunta | Kaarlelan kihlakunta |
| Kuntanumero | 203 |
| Hallinnollinen keskus | Kirkonmäki |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Pietarsaari, Pedersöre |
| Kuntaliitokset | Öja (1969) |
| Liitetty | 1977 |
| – liitoskunnat |
Kokkola Kaarlela |
| – syntynyt kunta | Kokkola |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1976) |
| – maa | 334,5 km² |
| Väkiluku |
11 136 [2] (31.12.1976) |
| – väestötiheys | 30,23 as./km² |
Historia
muokkaaKaarlelan keskuspaikka Kirkonmäki (ruots. Kyrkbacken, ent. Holmbacken) nousi merestä noin 800-luvulla. Kaarlela erosi viimeistään vuonna 1489 Pedersören emäpitäjästä omaksi kirkkopitäjäkseen. Anders Chydenius toimi Kaarlelan kirkkoherrana 1700-luvulla.
Kaarlela tunnettiin vuoteen 1927 asti Kokkolan maalaiskunnan nimellä. Öjan saaristokunta liitettiin Kaarlelaan vuonna 1969, ja 1977 eräänlainen ympyrä sulkeutui, kun Kaarlela liitettiin Kokkolan kaupunkiin. Samalla Kaarlelan ruotsinkielinen nimi Karleby siirtyi tarkoittamaan Kokkolaa, jonka ruotsinkielinen nimi oli siihen asti ollut Gamlakarleby.
Kaarlela oli tunnettu pelimanneistaan.
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Kaarlelan taajamat olivat Halkokari (789 asukasta), Kaustari (426 asukasta), osa Kirkonmäestä (1 834 asukasta), Knivsund (298 asukasta), osa Kokkolan keskustaajamasta (503 asukasta), osa Matalamaasta (52 asukasta), Norra Långö (224 asukasta), Palonkylä (767 asukasta) ja Vitsari (239 asukasta). Osa näistä taajamista sijaitsi Kokkolan puolella.[4]
Väestö
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty Kaarlelan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.
Vuonna 1934 Kaarlelasta liitettiin Kokkolaan alue, jossa oli 1 977 asukasta. Öjan väkiluku sisältyy Kaarlelan väkilukuun vuonna 1940, vuosina 1950 ja 1960 Öja on tilastoitu erikseen, ja vuonna 1969 Öja liitettiin Kaarlelaan.[5]
Tunnettuja kaarlelalaisia
muokkaa- Matts Björk, kihlakunnantuomari ja kansanedustaja
- Gustav Björkstrand, piispa ja ministeri
- Birger Huhta, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Mikko Juva, arkkipiispa
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1976 (PDF) (sivu 30) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Väestörakenne- ja väestönmuutokset kunnittain 1976 (PDF) (sivu 27) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1973-12-30/3
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa I: Yleiset demografiset tiedot. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1973. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 16.9.2018).
- ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.