Keskusta (taajaman osa)

Tämä artikkeli käsittelee taajaman osaa. Katso keskusta sanan muista merkityksistä.

Keskusta (myös ydin(keskusta), liikekeskusta, kantakaupunki tai keskikaupunki on taajaman osa, johon kaupungin tai muun taajaman palvelut ja asutus ovat keskittyneet. Kaupungeissa keskusta on usein myös kaupungin vanhin osa. Kaupunkimaantieteessä ydinkeskusta on Ernst Burgessin muotoilemassa kehämallissa kaupungin sisin osa.

Keskustat ovat suosittuja asuinpaikkoja autottomien, opiskelijoiden, eläkeläisten sekä akateemisesti koulutettujen keskituloisten keskuudessa^lähde?. Keskustassa asuessa monet palvelut ovat lähellä ja julkiset liikenneyhteydet ovat kattavia.

Keskustan rakenne

Ernest Burgessin kehämalli kaupunkien rakenteesta:
A Ydinkeskusta ("Loop")
B Muutoksen vyöhyke (Zone in Transition)
C Työväenluokan asuinalue
D Keskiluokan asuinalue
E Rikkaiden asuinalue.

Keskustojen maankäyttö on tehokasta ympäröivää aluetta korkeamman maan arvon vuoksi. Alueesta saatu hyöty voidaan maksimoida rakentamalla korkeita rakennuksia. Kaupunkien keskustoissa on yleensä paljon tavarataloja, kauppakeskuksia ja toimistoja. Kaikissa^lähde? suurimpien kaupunkien keskustoissa on vähän asuintaloja maan kalleuden ja niukkuuden vuoksi. Rakennukset ovat yleensä korkeita ja kiinni toisissaan, jotta maan käyttö olisi mahdollisimman tehokasta. Liikenne on järjestetty yleensä tehokkaasti joukkoliikenteellä.

Keskustat Suomessa

Rakenteeltaan perinteisten suomalaiskaupunkien keskustat on rakennettu 1900-luvun alkupuolella tai aiemmin. Tuolloin hallitsevina kulkutapoina olivat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Tämän vuoksi vanhat keskustat on rakennettu tiiviisti, palvelut, asutus ja teollisuus ovat kävelymatkan päässä toisistaan, ja keskustan halkaisija on useimmiten kilometri tai kaksi. Keskustassa on perinteisesti ollut samoissa taloissa sekä asumista, palveluja että työpaikkoja. Talojen pohjimmaisessa kerroksessa on tyypillisesti kadulle avautuva liikehuoneisto eli kivijalkakauppa.

Kun Suomen kaupungit kasvoivat, kaikki asukkaat eivät enää mahtuneet asumaan keskustassa ja lähiöiden rakentaminen alkoi. Vaikka lähiöissä oli paikallisia palveluja, kuten ruokakauppa, niistä käytiin hoitamassa työ-, asiointi-, erikoiskauppa- sekä vapaa-ajantarpeet keskustassa. Tätä tarvetta palvelemaan rakennettiin säteittäiset bussi- ja katuyhteydet keskustasta lähiöihin. Keskustojen asukasluvun kasvua jarrutti myös se, että keskustoista tuli suuren palvelujen määrän takia usein hieman levottomia paikkoja. Kaupunkikeskustan asema on yleensä sen verran tärkeä, että kulkeakseen johonkin toiseen lähiöön tai kaupungin ulkopuolelle, on kuljettava usein keskustan kautta^lähde?.

Vasta 1990-luvulla^lähde? kaupunkikeskustojen kanssa ovat alkaneet kilpailla automarketit ja kauppakeskukset, joista monet ovat kaupungin keskustan ulkopuolella, mutta myös keskustassa sijaitsevia ostoskeskittymiä on rakennettu. Monet etenkin pienempien kaupunkien keskustat ovat kärsineet automarketeista ja niiden merkitys on pienentynyt. Pääkaupunkiseudulla toimistokeskittymiä on rakennettu keskustan ohella kehäteiden varsille. Tällaisesta tärkeimpiä esimerkkejä ovat Keilaniemen ja Aviapoliksen yrityspuistot.