IT-kupla

Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

IT-kupla alkoi paisua 1990-luvun puolivälissä tietotekniikan tullessa teollisuusmaissa yhä useamman ulottuville ja suuren yleisön tietoisuuteen. Kupla puhkesi 2000-luvun alkuvuosina.

Kuplan syntyyn vaikuttivat Internetin vuosina 1995–1996 nopea yleistyminen, sen tekniikkaan, palveluihin, käyttöön ja mahdollisuuksiin liittyneet valtavat odotusarvot sekä uusien langattomien viestintäteknologioiden (tekstiviestit, WAP, 3G-verkot) mahdollistamien uusien medioiden vastaavanlaiset odotukset. Ylikuumenemista vauhdittivat jossain määrin myös vuoden 2000 muutosongelmat.

Uusmedia-alan yritykset elivät kuplan aikana oppivuosiaan. Kenelläkään ei ollut tietoa siitä, mikä niiden rooli tulisi olemaan, millaisia ominaisuuksia ja millaista sisältöä asiakkaat tuotteisiin haluaisivat tai millaiset liiketoimintamallit toimisivat. Kun ympärillä olevan maailman nähtiin lisäksi muuttuvan niin nopeasti, ettei mikään vanha pätenyt, kokeiltiin kaikkea mahdollista.

Kuplaan liittyi "hype" eli liioittelu. Yritykset myivät uusia, mullistavia tuoteideoitaan powerpoint-konsepteina ennen kuin ensimmäistäkään riviä oli koodattu. Pääomasijoittajat ja yritykset lähtivät näiden esitysten pohjalta päätä pahkaa rahoittamaan toimintaa. IT-alan ylivertaisuutta perusteltiin väittämällä, että informaatioteknologia mahdollistaisi loppumattoman tuottavuuden kasvun. Syntyi käsite "uusi talous". Jotkut uskoivat, että laskukausia ei enää esiintyisi, vaan nousu jatkuisi ikuisesti.

Yksityiset sijoittajat, pankit ja jopa valtiot uskoivat vakuutteluihin ja laskelmiin, joissa yhtiön markkina-arvo saattoi olla monikymmenkertainen sen liikevaihtoon ja tasearvoon verrattuna. Tappiota tuottava pieni Internet-yritys saattoi olla markkina-arvoltaan suurempi kuin voitollinen ja huomattavasti suuremman liikevaihdon ja taseen omaava, perinteisellä alalla toimiva liikeyritys. Uusia IT-alan pienyrityksiä perustettiin lukuisia. Näistä suuri osa teki konkurssin hyvin lyhyen ajan sisällä. Rahoitusta annettiin suuria määriä mitä erilaisimmille hankkeille ja useat pienet ja kannattamattomat yritykset tulivat pörssiin ja suorittivat osakeannin, joka saattoi rikastuttaa yhtiön perustajat.

Osa IT-alan menestyjistä nousi myös julkisuudenhenkilöiksi mediankin ollessa suuresti kiinnostunut IT-alan tapahtumista. Kuplan ulkoisina tunnusmerkkeinä monissa yrityksissä panostettiin kohtalaisen paljon rahaa esimerkiksi työntekijöiden viihtyvyyttä lisääviin tekijöihin, kuten harrastemahdollisuuksien monipuolistamiseen ja toimiston kekseliääseen sisustamiseen.

Internet-kirjakauppa Amazon tuli aluksi kuuluisaksi siitä, että sen arvo pörssissä oli IT-buumin aikaan huimaavan korkea, vaikka yrityksen toiminta oli kustannusten ja tuotteiden myynnin valossa tappiollista. Amazon kuului kuitenkin – eBayn tapaan – niihin harvoihin suuresti yliarvostettuihin yrityksiin, jotka lopulta selvisivät romahduksesta ja osoittavat toimintansa kannattavuuden pitkällä aikavälillä. Todennäköisesti syy on osin Amazonin toiminnan laajentuminen kirjoista monille uusille aloille.

Internet-yhteyksien tarjoaja America Online kykeni osakemarkkinoilla menestymisen ansiosta ostamaan Time Warner -konsernin 11. tammikuuta 2000. Uuden yhtymän nimeksi tuli AOL-Time Warner, mutta kirjaimet "AOL" pudotettiin IT-huuman jälkeen vuonna 2003 nimestä pois. Oston tehneille toimitusjohtajille oli myös annettu potkut. Tämä suuren luokan yritysosto muodostui jonkinlaiseksi symboliksi ensin IT-alan nousulle ja myöhemmin sen laskulle.

Balansor oli Helsingin pörssin I-listalla listattu yritys, joka muutti nimensä vuonna 2000 A Company Finlandiksi. Yhtiön kurssi nousi toimiala- ja omistajavaihdosten seurauksena monikymmenkertaiseksi kun Panostaja-yhtymä luopui omistuksestaan yhtiössä. Yhtiö on yksi it-buumin mielenkiintoisimmista yrityksistä sillä pelkät epämääräiset lupaukset riittivät kurssin räjähdysmäiseen kasvuun Panostajan myytyä pörssiyhtiön kuoret. ^[1][2]

Nettiyhteyksiä tarjonnut Saunalahden serveri oli Suomessa yksi IT-buumin näkyvimpiä yrityksiä ja yhtiön omistajaveljesten, Jaakko ja Antti Rytsölän, ostamat Lamborghini-urheiluautot herättivät kovasti huomiota mediassa. Keväällä 2001 Jippii Group antoi positiivisia pörssitiedotteita tulevaisuuden näkymistä, vaikka samaan aikaan johto tiesi yhtiön kehnon taloudellisen tilanteen.^[3][4] Sijoittajille asia valkeni vasta loppukesästä ja yhtiön pörssikurssi romahti murto-osaan entisestä. Toukokuussa 2009 Helsingin hovioikeus tuomitsi kaksi Jippiin entisistä johtajista liiketoimintakieltoon ja ehdottomaan vankeuteen kirjanpitorikoksista ja tiedottamisrikoksista sekä toisen myös törkeistä sisäpiiritiedon väärinkäytöksistä. Sen lisäksi hovioikeus langetti muille entisille Jippiin avainhenkilölle lukuisia ehdollisia vankeusrangaistuksia, sakkorangaistuksia sekä liiketoimintakieltoja. Myös päävastuullinen tilintarkastaja sai ehdollisen vankeusrangaistuksen avunannosta kirjanpitorikokseen. Elisan maksettavaksi lankesi 200 000 euron yhteisösakko ja sisäpiiritiedon väärinkäytöstä tuomitut määrättiin menettämään valtiolle rikoksen tuottama taloudellinen hyöty, yhteensä noin 770 000 euroa.^[5] Korkein oikeus ei ensin antanut asiassa valituslupaa, mutta keskeytti myöhemmin johtajien ehdottomien vankeustuomioiden täytäntöönpanon.^[6] Vuonna 2012 Korkein oikeus hylkäsi kaikki syytteet Jippiin entisiä johtajia vastaan. Oikeus myös epäsi valitusoikeuden syyttäjältä, ja näin ollen kaikki johtajat todettiin syyttömiksi.

Riot-E oli mobiiliviihteeseen erikoistunut yhtiö, jonka työntekijät tulivat tunnetuiksi kalliista elämäntyylistä. Yhtiö sai neuvotelluksi merkittäviä edustussopimuksia ja riskirahoitusta yli 20 miljoonaa euroa, mutta yhtiön tekemät pelit eivät tuottaneet riittävästi. Yhtiö ajautui konkurssiin 19. marraskuuta 2002. Myöhemmin osa yhtiön perustajista teki yhtiöstä elokuvan Riot-On!.

Kannattava ja perinteikäs telealan yhtiö Sonera vietiin runsaassa vuodessa konkurssin partaalle ja miljardien eurojen velkoihin. Sonera oli yhtiön silloisen toimitusjohtajan, Kaj-Erik Relanderin, mukaan pääpeluri uusien sääntöjen luomisessa globaalille telealalle. Näyttöjä suurien puheiden tueksi ei juurikaan ollut. Soneralla ei ollut mullistavia uusia tuotteita, palveluja tai kumppanuuksia. Rahaa paloi pääasiassa markkinointiin, umts-lupiin ja kalliiseen konsultointiin, joiden avulla tulevaisuuden huimia tuotto-odotuksia rakennettiin.

Maaliskuussa 2000 pieni ohjelmistoyhtiö Stonesoft oli markkina-arvoltaan suurempi kuin hissiyhtiö KONE Oyj. Lokakuussa 2005 Kone oli lähes sata kertaa Stonesoftia arvokkaampi.

Vuonna 2005 valtionsyyttäjä haastoi TJ Groupin omistajia, TJ Groupin ja 7. helmikuuta 2000 alkaneen osakeannin järjestäneen Evlin oikeuteen sisäpiiritiedon väärinkäytöksistä, tiedottamisrikoksesta tai avunannosta siihen. Syytteen mukaan TJ Groupin tulos oli manipuloitu positiiviseksi juuri ennen osakeantia. Syytteessä vaadittiin sakkoja, yhteisösakkoja sekä TJ Groupille 39 miljoonan euron maksamista rikoshyötynä valtiolle.

26. tammikuuta 2006 Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä sekä muutkin syytteet lukuun ottamatta arvopaperimarkkinoita koskevaa tiedottamisrikosta, josta TJ Groupin entinen toimitusjohtaja Jyrki Salminen ja hallituksen puheenjohtaja Tuomo Tilman tuomittiin neljäänkymmeneen päiväsakkoon ^[7]. Syyttäjä on ilmoittanut valittavansa päätöksestä hovioikeuteen.^[8] Tätä toivoivat esimerkiksi Osakesäästäjien keskusliitto ja Rahoitustarkastus (Rata). ^[9]

5. heinäkuuta 2007 Helsingin hovioikeus tuomitsi Tuomo Tilmanin ja Jyrki Salmisen kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen tiedottamisrikoksista ja törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Kumpikin tuomittiin myös menettämään noin kahdeksan miljoonaa euroa rikoshyötyä.^[10]

15. tammikuuta 2009 Korkein oikeus tuomitsi Jyrki Salmisen ja Tuomo Tilmanin kahden vuoden neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Samalla oikeus korotti TJ Group Oyj:n – nykyisen Westend ICT:n – maksaman yhteissakon 100 000 euroksi.^[11]

TJ Groupin osakekurssi oli muutaman vuoden kuluttua vain murto-osa osakeannin hinnasta.

Wapit Oy oli WAP-teknologiaan erikoistunut mobiilipalveluita kehittävä ohjelmistotalo.

Xcelera teki riskisijoituksen vuonna 2000 suomalaiseen GNU/Linux-ohjelmistaloon nimeltään SOT Oy Suomen Ohjelmistotyö Ab. Cayman-saarilla päämajaansa pitävän yhdysvaltalainen sijoitusyhtiön omistavat norjalaiset Gustav ja Alexander Vik. Vikit käärivät rahansa IT-kuplan aikaan USA:n osakemarkkinoilta. Alexander Vik levitti Internetissä nimettömänä huhuja yhtiönsä osakekurssin nostamiseksi. Kupru onnistui niin hyvin, että Alexander Vik sai Al Caponen mukaan liikanimen Big-Al. Xceleran osakkeen arvo nousi vuodessa 30 sentistä 223 dollariin, yli 65 000 prosenttia. Maaliskuussa 2000 Xceleran arvo oli kaikkien aikojen huippulukemissa eli 12 miljardissa dollarissa. Jos Xceleraan olisi alun perin sijoittanut 100 euroa, siitä olisi käärinyt vuodessa 60 000 euron voiton. Big-Al kääri itse 400 miljoonaa dollaria myymällä osakkeitaan oikeaan aikaan. Nykyisin Xceleran osakkeen arvo on laskenut huippulukemista hieman yli 99 prosenttia.^[12]