Francis Bacon

Bacon syntyi Lontoossa ja sai englantilaisen herrasmiehen kasvatuksen. Hänen isänsä oli Sir Nicholas Bacon ja äitinsä Anne Cooke.^[1] Elämäkertojien mukaan hän sai kotiopetusta huonon terveytensä vuoksi.

Vuonna 1573 vasta 12-vuotias Bacon alkoi opiskella Cambridgen yliopiston Trinity Collegessa. Vuonna 1576 hän alkoi opiskella lakia asianajajien Gray’s Inn -yhdistyksessä, mutta opinnot keskeytyivät vuoden kuluttua Baconin saatua pestin Ranskassa suurlähettilään assistenttina. Vuonna 1579, Baconin ollessa vielä Ranskassa, hänen isänsä kuoli ja Bacon jäi käytännössä tulottomaksi, minkä vuoksi hän palasi Englantiin jatkamaan asianajajaopintojaan. Bacon valmistui opinnoista vuonna 1582.^[1]

Bacon valittiin parlamenttiin vuonna 1584 ja hän toimi sen jäsenenä yhtensä 36 vuoden ajan.^[1] Baconin ura lähti todelliseen nousuun kuitenkin vasta kun kuningatar Elisabet I kuoli vuonna 1603 ja Bacon siirtyi Jaakko I:n palvelukseen. Samana vuonna hänet lyötiin ritariksi. Vuonna 1613 Baconista tuli tuomari, ja viisi vuotta myöhemmin hän sai lordikanslerin ja Verulamin paronin arvonimen. 60-vuotias Bacon nimitettiin St. Albansin varakreiviksi. Myöhemmin samana vuonna häntä syytettiin lahjusten ottamisesta, johon hän myönsi syyllisyytensä. Bacon sai 40 000 punnan sakot ja hänet tuomittiin vankeuteen Lontoon Toweriin. Hän ehti viettää vain neljä päivää vankeudessa ennen armahdustaan eikä hänen tarvinnut maksaa sakkoja, mutta Bacon ei enää tapahtuneen jälkeen voinut toimia parlamentin jäsenenä tai poliittisessa virassa.^[1]

Tieteessä Bacon kehitti induktiivista päättelyä eteenpäin yrittäessään saada selville lämmön olemuksen. Hän teki luetteloita kuumista ja kylmistä kappaleista toivoen löytävänsä näistä luetteloista joitain, joka olisi mukana aina esimerkiksi kuumissa kappaleissa, mutta puuttui kylmistä. Tarinan mukaan Bacon halusi eräänä talvipäivänä kuninkaan lääkärin kanssa käydyn keskustelun jälkeen kokeilla kylmyyden vaikutusta lihan säilyvyyteen ja osti tätä varten teurastetun kanan. Hän täytti sen lumella ja vei sen sisälle. Samalla Bacon itse sairastui ja joutui vuodepotilaaksi. Bacon kuoli myöhemmin saamaansa keuhkokuumeeseen, mutta viimeisessä kirjoittamassaan kirjeessä hän toteaa Arundelin jaarlille, jonka hoteissa hän sairasti, että kanalla tehty koe oli onnistunut erittäin hyvin, ja liha todella säilyy hyvin kylmässä.^[2]

 

Huolimatta siitä, että tiede kiinnosti Baconia ja hänen yleinen katsantotapansa oli tieteellinen, Bacon ei oikeastaan osallistunut siihen, mitä tehtiin hänen aikanaan tieteen alalla ja hän aliarvioi useiden aikalaistensa saavutuksia.

Bacon piti tieteen tavoitteena luonnon hallitsemista ja tähän käsitykseen perustuu hänen kuuluisa lauseensa: ”Tieto on valtaa.” Bacon ei antanut arvoa matemaattisille menetelmille tai teorioiden muodostamiselle. Hän arvosteli esimerkiksi Nikolaus Kopernikuksen aurinkokeskistä planeettateoriaa spekulatiivisuudesta.

Baconia on yleisesti pidetty yhtenä empirismin perustajista. Hänen mielestään kuitenkin luottamus aistien pettämättömyyteen on lapsellista. Alkemisteja Bacon moitti ”sokeasta empirismistä” ja piti itse keskeisenä, että tieteentekijä kehittäisi järjestelmällisen tavan tehdä tutkimusta.

Bacon kehitti opin idoleista (< kr. eidolon, aavekuva) eli huonoista ajatustottumuksista, jotka saavat ihmiset erehtymään. Hän luetteli teoksessa Novum Organum neljä idolien lajia:^[3]

• suvun idolit: ihmislajin ominaisuuksista juontuvat virhekäsitykset
• luolan idolit: yksilön subjektiivisesta näkökulmasta juontuvat virhekäsitykset
• torin idolit: kielen käytöstä johtuvat virhekäsitykset
• teatterin idolit: auktoriteettien iskostamat harhaluulot

Bacon aikoi kirjoittaa Instauratio magna (Suuri laitos) -nimisen kaikki tieteet käsittävän suurteoksen. Siihen kuuluivat:

• Novum Organum Scientiarum (Tieteiden uusi työkalu)
• Advancement of Learning (Oppineisuuden edistäminen)
• Essays (Filosofiset mietelmät)
• Sylva Sylvarum (Metsien metsä)

Uusi Atlantis (The New Atlantis) on klassisia utopiaromaaneja. Siinä kuvaillaan kaukaiselta mereltä löydettyä saarivaltiota, missä lääkärit ovat nujertaneet sairaudet ja tiedemiehet alistaneet luonnon ihmisen palvelukseen. Kirja jäi keskeneräiseksi.

History of King Henry the Seventh eli Henrik seitsemännen elämäkerta on tunnettu poikkeuksena normaalista elämäkertatyylistä.

Suomeksi Baconin teoksista on käännetty Uusi Atlantis (2002) ja lyhennelmänä Filosofisia mietelmiä (1910). Ainut suomeksi ilmestynyt perusteellinen tutkimus on Jukka Kanervan Matkaan! Tutkimus Francis Baconin poliittisesta ajattelusta.

• Kiista Shakespearen henkilöllisyydestä

• Bacon, Francis: Filosofiset mietelmät. ((Essays, 1597, lyhennelmä.) Suomentanut Elof Kristianson) Turku: Yrjö Weilin & kumpp., 1910.
• Kanerva, Jukka: Matkaan! Tutkimus Francis Baconin poliittisesta ajattelusta. (Jyväskylän yliopisto. Valtio-opin laitos, julkaisuja no 49) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1985. ISBN 951-679-278-2
• Bacon, Francis: Uusi Atlantis. Teoksessa Lahtinen, Mikko (toim.): Matkoja utopiaan. (Kokoelman kirjoitukset suomentaneet Pia Mänttäri, Topi Makkonen, Petri Koikkalainen ja Tuukka Tomperi) Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-058-9

 

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Francis Bacon.

 

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Francis Bacon

 

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Author:Francis_Bacon (englanniksi)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Francis Bacon Wikimedia Commonsissa

• Francis Bacon. Stanford Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)