[go: up one dir, main page]

Euroopanlehtikuusi

putkilokasvilaji

Euroopanlehtikuusi (Larix decidua) on lehtikuusiin kuuluva puu.

Euroopanlehtikuusi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Lehtikuuset Larix
Laji: decidua
Kaksiosainen nimi

Larix decidua
Mill.

Katso myös

  Euroopanlehtikuusi Wikispeciesissä
  Euroopanlehtikuusi Commonsissa

Ulkonäkö

muokkaa

Puu kasvaa 10–25 metriä korkeaksi.[2] Runko saattaa usein olla mutkainen. Suomen korkein euroopanlehtikuusi, jonka läpimitta 69-vuotiaana oli 74 cm ja korkeus 32,6 metriä, kasvoi Punkaharjulla. Nykyään puu on yli 46 metriä korkea ja läpimitaltaan lähes metrin.[3] Avoimella paikalla kasvaessaan euroopanlehtikuuselle tulee leveämpi latvus kuin siperianlehtikuuselle.

Puun emikukinnot ovat väriltään purppuranpunaisia ja hedekukinnot puolestaan ovat keltaisia. Käpyjä euroopanlehtikuusi alkaa tuottaa vasta 20-vuotiaana.[3] Ne kehittyvät kesän aikana. Ne ovat pitkänomaisia 50–60-suomuisia. Peitinsuomujen kärjet näkyvät käpysuomujen välistä ainakin kävyn tyviosassa. [2]

Euroopanlehtikuusi risteytyy helposti muiden suvun lajien kanssa. Tunnettuja risteymiä ovat henrinlehtikuusi (Larix × marschlinsii) ja surulehtikuusi (Larix × pendula).

Kasvupaikka

muokkaa

Euroopanlehtikuusi on kotoisin Keski-Euroopan vuoristoista Alpeilta Karpaateille. Vuoristoalueiden lisäksi esimerkiksi Puolassa laji viihtyy myös alavammilla mailla.[3]

Suomessa euroopanlehtikuusta on kasvatettu kartanoiden puistoissa 1700-luvulta asti.[2] Keski- ja Pohjois-Euroopassa sitä käytetään paljon metsäpuuna, mutta Suomessa käytetympi lehtikuusilaji on kuitenkin siperianlehtikuusi. Täällä euroopanlehtikuusta käytetään lähinnä koristepuuna.

Maaperäksi kelpaa niin hiekka-, moreeni- kuin savimaakin.[2] Soistuneilla paikoilla puu ei viihdy.[3] Kasvupaikan on oltava valoisa.[2]

Kasvitaudit ja -tuholaiset

muokkaa

Suomessa kasvaneissa puissa on yleisesti esiintynyt lehtikuusensyöpää. Tuhoja ovat aiheuttaneet myös myyrät, tukkimiehentäi, lehtikuusenkoi ja -pistiäinen.[3]

 
Euroopanlehtikuusen oksia ja käpyjä.

Lähteet

muokkaa
  1. Farjon, A.: Larix decidua IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.11.2016. (englanniksi)
  2. a b c d e Tampereen kaupungin viheryksikkö, luettu 2.2.2007
  3. a b c d e Metla (Arkistoitu – Internet Archive), luettu 2.2.2007

Aiheesta muualla

muokkaa