[go: up one dir, main page]

Dingo on suomalainen rockyhtye, joka on jäänyt suomalaisen kevyen musiikin historiaan yhtenä kaikkien aikojen suosituimmista suomalaisista yhtyeistä. Dingon kulta-aika oli vuosina 1984–1986. Yhtyeen perustamisesta lähtien sen keulakuva on ollut laulaja-lauluntekijä Neumann. Dingon tunnetuimpia hittejä ovat ”Autiotalo” ja ”Levoton Tuhkimo”.[1] Yhtye on myynyt Suomessa uransa aikana yhteensä yli 500 000 levyä.[2]

Dingon diskografia
Julkaisut
Studioalbumit 6
Livealbumit 1
Kokoelmat 10
Singlet 30
Videot 5
Musiikkivideot 11
Soundtrackit 1
Cover- ja tribuuttialbumit 2

Studioalbumit

muokkaa

Livealbumit

muokkaa
  • Live (14. lokakuuta 2009)

Kokoelmat

muokkaa

Videot ja DVD:t

muokkaa

Singlet

muokkaa

Musiikkivideot

muokkaa
  • ”Sinä ja minä” (1984)
  • ”Kunnian kentät” (1985)
  • ”Sata rohkeaa laivaa” (1985)
  • ”Penny Lane” (1985)
  • ”The House Without a Name” (1986)
  • ”Kreivin sormus” (1986)
  • ”Koulukapina” (1986)
  • ”Perjantai” (1993)
  • ”Elämäni sankari” (1994)
  • ”Purppuraa” (2005)
  • ”Tähtenä taivaalla” (2018)

Soundtrackit

muokkaa

Tribuuttilevyt

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Dingomania
  2. Dingo Musiikkituottajat – IFPI Finland. Arkistoitu 13.5.2011. Viitattu 13.4.2020.
  3. a b c d e f g Kulta- ja platinalevyt: Dingo Musiikkituottajat – IFPI Finland ry. Viitattu 1.7.2024.
  4. Sirén, Juhani: Dingo-opas City. 5.8.2005. Viitattu 2.4.2018.
  5. a b c d e f g h i j k l m n Pennanen, Timo: Sisältää hitin – levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 128. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5
  6. Dingo: Purppuraa Suomen virallinen lista. IFPI. Viitattu 19.7.2024.
  7. Dingo: Humisevan harjun paluu Suomen virallinen lista. IFPI. Viitattu 19.7.2024.
  8. a b Dingo: Dingomania IFPI. Viitattu 19.7.2024.
  9. Dingo: Autiotalon aarteet IFPI. Viitattu 19.7.2024.
  10. Musiikkia elokuvasta Levoton Tuhkimo Levykauppa Äx. Viitattu 29.11.2024.
  11. Myydyimmät kotimaiset levyt 2008 IFPI. Viitattu 19.7.2024.
  12. Jokelainen, Jarkko: Tältä Dingo olisi voinut kuulostaa Helsingin Sanomat. 31.5.2017. Viitattu 6.8.2024.