DCA-sopimus

 

Tasavallan presidentin esittelyssä 3. helmikuuta 2023 asetettiin valtuuskunta käymään Suomen ja Yhdysvaltojen välisiä neuvotteluja puolustussopimuksesta.^[2] Neuvottelut DCA-sopimuksesta käynnistyivät Suomen ja Yhdysvaltojen välillä maaliskuussa 2023. Eduskuntaa informoitiin neuvotteluprosessin edetessä.^[3]

Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 14. joulukuuta 2023 esittää tasavallan presidentille, että tämä valtuuttaa puolustusministeri Antti Häkkäsen tai tämän estyessä ulkoministeri Elina Valtosen allekirjoittamaan puolustusyhteistyöstä tehdyn sopimuksen.^[4] Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi 15. joulukuuta 2023 tehdyn esityksen.^[5]

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustussopimus allekirjoitettiin Washingtonissa 18. joulukuuta 2023. Sen allekirjoittivat puolustusministeri Antti Häkkänen ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken. Tilaisuudessa oli paikalla myös ulkoministeri Elina Valtonen.^[6]

YLE uutisoi RIA Novosti -uutissivuston uutisen perusteella, että Venäjä kutsui jo seuraavana päivänä Suomen Moskovan-suurlähettilään Antti Helanterän puhutteluun Venäjän ulkoministeriöön sopimuksen johdosta. Myöhemmin Suomen ulkominiteriö tiedotti, että Suomi oli pyytänyt tapaamista Suomen itärajan tilanteeseen liittyen jo aiemmin. Tässä samassa tapaamisessa Venäjän ulkoministeriö käsitteli myös Yhdysvaltojen ja Suomen välillä solmittua sopimusta. Venäläiset viranomaiset kertoivat, että he "tekevän tarpeelliset toimet vastatakseen Suomen ja sen Nato-liittolaisten aggressiivisiin päätöksiin.”^[7]

DCA-sopimus etenee allekirjoituksen jälkeen vielä eduskunnan hyväksyttäväksi. Hallitus käynnistää eduskunnalle annettavan sopimuksen vahvistavan esityksen valmistelun sekä sopimukseen liittyvän lainsäädännön valmistelun allekirjoituksen jälkeen.^[3] Eduskunta vastaa hallituksen esitykseen, jonka jälkeen Tasavallan presidentti hyväksyy sopimuksen valtioneuvoston esityksestä. Suomi ja Yhdysvallat lähettävät toisilleen nootin, kun kansallinen prosessi on loppuun saatettu. Vasta tämän jälkeen sopimus on voimassa. Kansallisesti sopimuksen voimaantulo vahvistetaan lailla ja valtioneuvoston asetuksella.^[8]

DCA-sopimuksen tarkoituksena on parantaa Suomen ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä kaikissa turvallisuustilanteissa.^[3] Siinä sovitaan joukkojen maahantuloon liittyvistä käytänteistä sekä materiaalin ennakkovarastoinnista.^[9]

Sopimuksessa Suomi antaa Yhdysvaltojen käyttöön seuraavat sotilasalueet:

1. Rajavartiolaitoksen kasarmialueet, Ivalo
2. Karjalan lennoston lentotukikohta, Siilinjärvi, Rissala
3. Niinisalon varuskunta-alue ja Pohjankangas-Hämeenkangas harjoitusalueet
4. Parkanon varastoalue
5. Raaseporin varuskunta-alue ja Syndalenin harjoitusalue
6. Rovajärven harjoitusalue ja Misin varastoalue
7. Lapin lennoston lentotukikohta ja Jääkäriprikaatin varuskunta-alue, Rovaniemi
8. Skinnarvikin varastoalue
9. Tammelan varastoalue
10. Satakunnan lennoston lentotukikohta, Tampere-Pirkkala
11. Tervolan varastoalue
12. Ilmasotakoulun lentotukikohta, Jyväskylä-Tikkakoski
13. Upinniemen laivastotukikohta ja varuskunta-alue, Kirkkonummi mukaan lukien Russarö
14. Veitsiluodon varastoalue
15. Vekaranjärven varuskunta-alue ja Pahkajärven harjoitusalue,^[10] Kouvola,^[11] Mäntyharju^[12]

Puolustusvoimat valmistelevat sopimuksen toimeenpanoa Yhdysvaltojen kanssa, mutta toimeenpano voidaan käynnistää vasta kun eduskunta on hyväksynyt sopimuksen. Sopimuksessa sovitut alueet tulevat olemaan Suomen Puolustusvoimien ja Yhdysvaltojen yhteiskäytössä. Sopimuksen toimeenpano ei todennäköisesti tule näkymään heti kaikilla alueilla. Sopimuksessa on huomioitu mahdolliset tulevaisuuden alue- ja tilatarpeet, jottei sopimusta tule heti tarve muuttaa.^[13]

DCA-sopimuksessa sovitaan myös verotuksesta ja rikosoikeudellisista kysymyksistä. Suomi ei peri Yhdysvaltojen käyttöön annetuista tiloista tai alueista vuokraa. Yhdysvallat taas vastaavat vain niiden käyttöön annettujen tilojen ja alueiden rakennus-, käyttö- ja ylläpitokustannuksista ellei toisin sovita. Yhdysvaltain joukkojen ja Suomen puolustusvoimien yhteisesti käyttämien tilojen ja alueiden kustannuksista vastataan käytön mukaisessa suhteessa. Sopimus ei kiellä ydinaseita, mutta se viittaa Suomen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Suomessa on voimassa ydinenergialaki, joka kieltää ydinaseiden kauttakulun ja varastoinnin Suomessa. Yhdysvaltojen joukoissa palvelevien mahdollisissa rikoksissa tuomion antaa Yhdysvallat. Tapauskohtaisesti tuomiovallan siirto voidaan perua, jos rikoksella on erityistä merkitystä Suomelle. Näitä ovat yhteiskunnallisesti merkittävät rikokset, seksuaalirikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset.^[14]

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi 11. huhtikuuta 2024 lausunnon, jonka mukaan hallituksen esitystä DCA-sopimuksesta on täydennettävä. Hänen mukaansa sopimuksen vaikutuksia perusoikeuksiin on vielä arvioitava. Rikosoikeudellisen tuomiovallan siirto Suomelta Yhdysvalloille tuo esille avoimia kysymyksiä, jotka on arvioitava. Suomi luopuu tuomiovallastaan yhdysvaltalaisten joukkojen tekemiin rikoksiin silloin kun nämä ovat olleet palvelemassa Suomessa. Suomi voi kuitenkin ”erityisen tärkeissä yksittäistapauksissa” peruuttaa tuomiovallan siirron Yhdysvalloille. Oikeuskanslerin mukaan jää kuitenkin osin epäselväksi, kuinka tehokasta tämä peruuttaminen käytännössä on ja mitä siitä seuraa. Oikeuskansleri kiinnittää myös huomiota siihen, että Yhdysvalloilla on päätäntävalta siitä, mikä kaikki sen joukkojen toiminta Suomessa katsotaan liittyväksi palveluun Suomessa.^[15] DCA-sopimus eteni eduskunnan käsittelyyn valtioneuvoston päätettyä asiasta 30. toukokuuta 2024.^[16] Perustuslakivaliokunta antoi 24. kesäkuuta 2024 lausunnon, jonka mukaan DCA-sopimuksen hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan määräenemmistöä annetuista äänistä.^[17] Eduskunta hyväksyi DCA-sopimuksen 1. heinäkuuta 2024. Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) teki esityksen sopimuksen hylkäämisestä, mutta esitystä ei kannatettu. Näin DCA-sopimus hyväksyttiin yksimielisesti ilman äänestystä.^[18] Tasavallan presidentti hyväksyi DCA-sopimuksen sekä vahvisti sopimusta koskevan lain sekä sopimuksen hyväksymisen johdosta tehtävät lain muutokset muihin lakeihin 5. heinäkuuta 2024. Sopimus astuu voimaan 1. syyskuuta 2024.^[19]

 

Yhdysvaltojen ja Norjan välinen DCA-sopimus päivitettin vuonna 2022. Sopimuksessa annetaan Yhdysvaltojen käyttöön:

1. Ryggen lentotukikohta lähellä Osloa.
2. Solan lentotukikohta lähellä Stavangeria.
3. Evenesin lentotukikohta lähellä Narvikia.
4. Ramsundin laivastoasema.

Näillä alueilla Norjan ja Yhdysvaltojen asevoimat voivat liikkua vapaasti. Alueita voidaan käyttää harjoituksiin sekä puolustusmateriaalin säilyttämiseen. Yhdysvaltojen ilmavoimat ilmoittivat panostavansa 119 miljoonaa dollaria Ryggen lentotukikohdan parantamiseen. Yhdysvaltojen rakentamista esimerkiksi rakennuksista ja teistä tulee Norjan valtion omaisuutta, mutta käyttöoikeus säilyy Yhdysvalloilla. Sopimus mahdollistaa sen, että alueille on mahdollisuus rakentaa esimerkiksi varastoja, joihin on pääsy vain Yhdysvaltojen joukoilla. Kyse on silloin maahan perustetuista ennakkovarastoista. Norja ei vaadi passia eikä myöskään viisumia joukoilta niiden saapuessa maahan, jos sotilailla on mukanaan henkilöllisyystodistus. Maahan saapuvilta siviileiltä vaaditaan passi, mutta ei viisumia. Lisäksi siviileillä tulee olla Yhdysvaltain puolustusministeriön henkilökortti tai virallinen komennus tai määräys yhdysvaltaiselta viranomaiselta. Sotilaat, näiden läheiset ja urakoitsijat on myös vapautettu Norjassa maahan tulevia koskevasta rekisteröinneistä ja muista kontrolleista. Yhdysvalloista saapuvat siviilit ja sotilaat noudattavat pääosin Yhdysvaltojen lakeja. Sopimustekstissä todetaan myös, että Yhdysvaltojen edustajat kunnioittavat Norjan lakeja. Yhdysvaltojen edustajat, sotilaat ja siviilit nauttivat tulli- ja verovapauksista Norjassa. Sopimukseen on kirjattu, että sopimus kunnioittaa Norjan suvereenisuutta, lakeja ja kansainvälisiä velvoitteita.^[20] Norjan DCA-sopimus kieltää ydinaseiden tuomisen maahan.^[21]

 

Yhdysvaltojen ja Ruotsin välinen DCA-sopimus allekirjoitettiin Washingtonissa 5. joulukuuta 2023. Allekirjoittajina olivat Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsson ja Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austin. Sopimuksessa Yhdysvallat sai käyttöönsä yhteensä 17 sotilas­tukikohtaa tai -aluetta Ruotsissa:^[22][8]

1. Berga: rykmentti ja harjoitusalue
2. Boden: rykmentti ja harjoitusalue
3. Halmstad: rykmentti ja laivuealue
4. Härnösand: harjoitusalue ja satama
5. Kiiruna: sotilasleiri- ja harjoitusalue
6. Kristinehamn: rykmentti ja harjoitusalue
7. Kvarn: sotilasleiri- ja harjoitusalue
8. Luulaja: laivuealue
9. Ravlunda: sotilasleiri- ja harjoitusalue
10. Revingehed: rykmenttialue
11. Ronneby: laivuealue
12. Såtenäs: laivuealue
13. Uppsala: laivuealue
14. Vidsel: lentokenttä sekä testialue
15. Visby: rykmentti ja harjoitusalue
16. Älvdalen: leiri- ja harjoitusalue
17. Östersund: leiri- ja harjoitusalueet^[23]

Sopimuksen perusteella Yhdysvaltojen on mahdollista investoida esimerkiksi varuskuntiin ja sotilasalueisiin Ruotsissa. Se ohjaa Yhdysvaltojen henkilöstön maahantulosta ja poistumisesta, ennakkovarastoinnista, logistiikasta, sotilaiden ja siviilityön­tekijöiden turvallisuudesta. Sotilaat, joilla on henkilökortti ja komennustodistus, eivät tarvitse maahan saapuessaan passia tai viisumia. Yhdysvaltalaisiin sovelletaan Yhdysvaltojen lainsäädäntöä, vakavissa rikoksissa tuomiovallan voivat ottaa Ruotsin viranomaiset. Sopimus kieltää syyttämisen oikeudessa syytetyn poissa­olevana, ellei tämä ole tarkoituksellisesti pakoillut oikeutta.^[22] Sopimuksessa ei mainita ydinaseita, mutta siihen on kirjattu "tietyntyyppiset aseet". Tätä pidetään kryptisenä.^[24]

Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät DCA-sopimuksen äänin 266 puolesta ja 37 vastaan 18. kesäkuuta 2024.^[25]

 

Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken allekirjoittivat maiden välisen DCA-sopimuksen 21. joulukuuta 2023 Washingtonissa.^[26] Sopimuksen perusteella Yhdysvaltojen joukkoja voidaan sijoittaa kolmeen lentotukikohtaan Jyllannin saarella, joita ovat:

1. Karupin lentotukikohta
2. Skrydstrupin lentotukikohta
3. Aalborgin lentotukikohta

DCA-sopimus ei koske Färsaaria ja Grönlantia. Maa on aiemmin kieltänyt ydinaseiden sijoittamisen alueelleen rauhan aikana ja nyt solmittava sopimus ei tätä muuta. Sopimus on voimassa aluksi kymmenen vuotta. Tanskan parlamentti hyväksyy sopimuksen ennen sen voimaan tuloa. On arvioitu, että aikaa tähän kuluu noin vuosi.^[27]

 

Viro ja Yhdysvallat allekirjoittivat DCA-sopimuksen 17. tammikuuta 2017. Sopimuksessa Yhdysvaltojen käyttöön annetaan

1. Ämarin lentotukikohta
2. Tapan sotilastukikohta
3. Keskusharjoitusalue.^[28]

Sopimus päivitettiin vuonna 2023. Sopimuksessa käsitellään Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa Virossa, panostaa divisioonan kehittämiseen, kyberpuolustusyhteistyötä sekä Baltian yhteisiä puolustushankkeita. Se käsittelee myös joukkojen majoittamiseen, avun vastaaottoamisen tarvittavan infrastruktuurin kehittämiseen, yhteiseen harjoitustoimintaan ja useisiin muihin osa-alueisiin liittyvää yhteistoimintaa.^[29][30]

• Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus 18. joulukuuta 2023
• Norjan ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus 16. huhtikuuta 2021
• Ruotsin ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus 5. joulukuuta 2023
• Tanskan ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus 21. joulukuuta 2023
• Viron ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus 17. tammikuuta 2017