Amfiteatteri

Amfiteatteri (lat. amphitheatrum < m.kreik. amfi + theatron, 'molemmin puolin' + 'teatteri') on rakennustyyppi, joka koostuu pyöreästä tai soikeasta näyttämöstä tai muusta esityspaikasta, jota ympäröi portaittain nouseva katsomo. Nykyään amfiteatterista puhutaan usein riippumatta siitä, onko katsomo puoliympyrän vai kokoympyrän muotoinen.^[1] Antiikkiin liittyvissä yhteyksissä amfiteatterilla tarkoitetaan kuitenkin aina roomalaista rakennustyyppiä, jossa katsomo ympäröi näyttämöä kaikilta puolilta, kun taas puoliympyrän muotoista, alun perin Kreikassa syntynyttä tyyppiä kutsutaan (kreikkalaiseksi) teatteriksi.^[2][3]

Roomalaiset amfiteatterit erosivat kreikkalaistyylisistä, puoliympyrän muotoisista teattereista paitsi muodoltaan, myös funktioltaan. Siinä missä teattereissa esitettiin näytelmiä, sekä tragedioita että komedioita, amfiteattereissa keskityttiin karkeampaan viihteeseen, etenkin raakoihin eläin- ja gladiaattoritaisteluihin. Amfiteattereihin kaikilla oli vapaa pääsy, ja niillä oli suuri merkitys kansan tyytyväisenä pitämisessä, jota kuvastaa hyvin ilmaus ”leipää ja sirkushuveja”. Istumapaikat määräytyivät yleensä yhteiskunnallisen aseman mukaan. Naiset kuitenkin joutuivat tavallisesti tyytymään kaikkein huonoimpiin paikkoihin katsomon yläosassa, kaukana näyttämöstä. Tämä ehkä johtui siitä, että amfiteattereissa esitettyjä näytöksiä ei pidetty naisille sopivina. Suurin ja tunnetuin antiikin aikainen amfiteatteri on 1. vuosisadalla jaa. Roomaan rakennettu Colosseum. Varhaisin säilynyt on Pompejin amfiteatteri (noin 70 eaa.).^[2][3]

Kreikkalaisessa maailmassa amfiteatterit eivät koskaan tulleet kovin yleisiksi edes sen jälkeen, kun roomalaiset olivat valloittaneet alueen. Sen sijaan Roomassa oli amfiteattereiden ohella myös paljon puoliympyrän muotoisia roomalaisia teattereita, joiden arkkitehtuuri ja funktio oli eräitä yksityiskohtia lukuun ottamatta sama kuin Kreikassa.

• 
  Pompejin amfiteatteri.
• 
  Arlesin amfiteatteri Ranskassa.