Eurooppa käsittää 10 180 000 km² kokoisen alueen, joka ulottuu Aasiasta Atlantille ja Afrikasta Arktiselle alueelle. Euroopassa on 50 valtiota, joiden yhteinen väkimäärä on yli 700 miljoonaa, mikä kattaa noin 11 % maapallon asukasmäärästä. Alueella puhutaan noin 230 eri kieltä.

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.

Euroopan rajat määritellään eri tavoin riippuen poliittisista, kulttuurisista tai käytännöllisistä näkökohdista.

Keskiajalla Euroopan itärajana on pidetty Don-jokea^[1] ja Ural-vuoristoa. Nykyisin itärajan katsotaan olevan Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä Kaukasus-vuoristossa. Kaukaasian alueita on luettu kuuluvaksi Eurooppaan ja toisinaan Aasiaan.

Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Armenia ja Azerbaidžan.

Aluejako

[muokkaa]

Balkan (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kroatia, Kosovo, Makedonia, Moldova, Montenegro, Romania, Serbia) Rikas ja myrskyisä historia, mahtava luonto, viehättäviä monikulttuurisia kaupunkeja, vaikuttavia luostareita ja linnoituksia kukkuloiden rinteillä sekä vuoria järvien ja metsien ympäröimänä.

Baltia (Latvia, Liettua, Viro) Kiehtovia valtioita, joilla on paljon rantaviivaa, keskiaikaisia kaupunkeja ja kaunista luontoa.

Benelux (Alankomaat, Belgia, Luxemburg) Alava alue, jolla on paljon tarjottavaa. Alankomaat tunnetaan puukengistä, juustoista, tulppaaneista, tuulimyllyistä ja liberaalista ajatusmaailmastaan. Belgia on monikielinen valtio täynnä keskiaikaisia kaupunkeja ja sen rajalla sijaitseva Luxemburg sijaitsee Ardennien kukkuloilla.

Britteinsaaret (Guernsey, Irlanti, Mansaari, Jersey, Yhdistynyt kuningaskunta) Britannia on kulttuurien sulatusuuni, jossa kulttuurit läheltä ja kaukaa kohtaavat. Irlannin kumpuilevat maisemat ja omalaatuiset ihmiset, perinteet ja kansanperinteet.

Kaukasus (Armenia, Azerbaidžan, Georgia) Kaukasus on vuorijono Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä osana Euroopan ja Aasian välistä rajaa. Alue on lämmin, ystävällinen ja pääsääntöisesti turvallinen, jossa on monimuotoisia maisemia ja runsaasti ikivanhoja kirkkoja, katedraaleja ja luostareita.

Keski-Eurooppa (Itävalta, Tšekki, Saksa, Unkari, Liechtenstein, Puola, Slovakia, Slovenia, Sveitsi) Germaaninen ja slaavilainen kulttuuri kohtaavat Keski-Euroopassa, joka yhdistää lännen ja idän kulttuureita. Alueella on runsaasti historiallisia kaupunkeja, satulinnoja, olutta, metsiä, luonnontilaista viljelysmaata ja vuoristoja, kuten mahtavat Alpit.

Ranska ja Monaco Ranska on maailman suosituin matkakohde ja yksi Euroopan maantieteellisesti monimuotoisimmista maista. Tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat pääkaupunki Pariisi, Riviera, Atlantin hiekkarannat, Alppien hiihtokeskukset, linnat, maaseutumaisema ruokakulttuureineen (erityisesti viinit ja juustot), historia, kulttuuri ja muoti.

Kreikka, Kypros, Turkki Euroopan aurinkoisimmat alueet löytyvät itäiseltä Välimereltä, joka on rantalomailijan, juhlijan ja kulttuurinnälkäisen paratiisi. Lisäksi alueen ruokakulttuuri kukoistaa.

Iberian niemimaa (Andorra, Espanja, Gibraltar, Portugali) Nämä maat ovat hienoja matkakohteita rikkaan ja ainutlaatuisen kulttuurin, vilkkaiden kaupunkien, kauniin maaseudun ja ystävällisten asukkaiden ansiosta.

Italia (Italia, Malta, San Marino, Vatikaani) Rooma, Firenze, Venetsia ja Pisa ovat moniet matkailijoiden käyntikohteita, mutta ne ovat vain yksi osa Italiaa. Italiasta löytää enemmän kulttuuria ja historiaa kuin monesta muusta maasta yhteensä.

Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina Venäjä on valtava maa, joka ulottuu idässä Tyynellemerelle asti. Monipuolisella Ukrainalla on paljon tarjottavaa aina Mustanmeren rantalomasta kauniisiin Odessan, Lvivin ja Kiovan kaupunkeihin. Valko-Venäjä tunnetaan Euroopan viimeisenä diktatuurina.

Pohjoismaat (Färsaaret, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska) Uskomattomia maisemia, kuten järviä, vuoria ja tuntureita, jäätiköitä, kuumia lähteitä ja tulivuoria. Paljon karua erämaata, mutta alueella on myös viihtyisiä pikkukaupunkeja ja muutamia pienehköjä suurkaupunkeja.

Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan^[3]. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

Suurin osa Euroopasta kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen, eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ja kaikkein pohjoisimmat osat kylmään vyöhykkeeseen. Paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta varsin subtrooppinen kasvillisuus.

Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja soista tundraa. Tundraseuduilla talvet ovat kylmiä ja Kesät lyhyitä. Helteitä on harvoin ja sateet painottuvat loppukesään. Pohjoisosien eteläpäässä on taigaa. Alueella kasvaa koivua sekä seka- ja havumetsää.

Keski-Euroopassa on lehtimetsää.

Välimeren monipuolinen kasvillisuutta kasvaa Euroopassa Välimeren rannoilla, pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä. Alueella kasvaa nahkealehtisiä sankkoja metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja ja matalampia tiheitä pensastoja. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa myös puoliaavikon kasveja. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.

Euroopassa on 17 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia. Vuoteen 1950 asti eurooppalaiset pääkaupungit olivat maailman suurimpien kaupunkien joukossa, mutta kehitysmaiden väestönkasvu muutti tilanteen.

Alla on listattu turistien suosimia Euroopan suurkaupunkeja.

• Lontoo
• Pariisi
• Rooma
• Praha
• Istanbul
• Moskova
• Amsterdam
• Berliini
• Pietari

Euroopassa asuu nykyisin noin 680 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.^[5]