Yhtiövastike

Yhtiövastike on asunto-osakeyhtiölle maksettava maksu, jota osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi. Samassa yhtiössä voi olla useita erilaisia yhtiövastikkeita. Niiden perusteista määrätään yhtiöjärjestyksessä. Yhtiövastikkeiden lisäksi asunto-osakeyhtiö voi periä myös käyttökorvauksia.

Yhtiövastikkeella voidaan kattaa taloyhtiön menot, jotka aiheutuvat seuraavan luettelon mukaisista asioista:^[1][2][3]

1. kiinteistön hankinnasta ja rakentamisesta
   • muun muassa vuokratontin lunastaminen omaksi
2. kiinteistön ja rakennusten käytöstä ja kunnossapidosta
   • muun muassa maa-alueen vuokra, lämmityskustannukset, puhtaanapitokulut, yhtiön itsensä käyttämä sähkö (ulkovalaistus ym.), vakuutusmaksut
   • huoltoyhtiön palkkiot, talonmiehen tai huoltomiehen palkka
   • hallintokulut kuten isännöinti- ja kokouspalkkiot
   • vuosittaiset huoltokorjaukset
3. kiinteistön ja rakennusten perusparannuksesta, lisärakentamisesta ja lisäalueen hankkimisesta (uudistus)
   • esimerkiksi yhtiökokouksessa päätetyt perusparannukset kuten rakenteelliset muutostyöt tai uusien laitteiden tai talotekniikan hankinta
4. yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinnasta
   • esimerkiksi huoneistojen lämmitys, käyttövesi, jätehuolto sekä ohjelma- ja tietoliikennepalvelut
5. muista yhtiölle kuuluvista velvoitteista
   • esimerkiksi kiinteistövero ja vastaavat julkisoikeudelliset maksut
   • sopimusvelvoitteet ja oikeudenkäyntikulut

Osakkeenomistajat voidaan enemmistöpäätöksellä velvoittaa kattamaan tässä mainitut menot ja lisäksi yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti määrätyt menot mutta ei muita. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole sellaisia määräyksiä, yhtiövastiketta ei saa käyttää muihin tarkoituksiin.^[2]

Osakkaat voivat vapaaehtoisesti sopia maksavansa muitakin menoja. Tällaiset yhtiöjärjestyksestä poikkeavat maksuvelvollisuudet eivät kuitenkaan automaattisesti siirry uudelle osakkeenomistajalle.^[2]

Vastikkeen maksuperusteesta on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, jyvitetty pinta-ala tai osakkeiden lukumäärä. Muita perusteita ovat huoneistossa asuvien tai sitä käyttävien henkilöiden lukumäärä^[2] tai veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus, mikäli yhtiössä on päätetty periä tällaisista hyödykkeistä nimenomaista vastiketta.^[4]

Kaikilla huoneistotyypeillä vastikeperuste ei välttämättä ole sama. Yhtiövastikkeet on mahdollista jyvittää yhtiöjärjestyksessä erisuuruisiksi. Esimerkiksi liikehuoneistoilta saatetaan periä korkeampi vastike kuin asuinhuoneistoilta tai autotalliosakkeilta pienempi.^[3]

Yhtiöjärjestyksestä riippuu, kuka päättää vastikkeen suuruudesta suhteessa vastikeperusteeseen (esimerkiksi 3,50 € neliömetriltä kuukaudessa). Yleensä vastikkeesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokous voi halutessaan valtuuttaa hallituksen perimään ylimääräisen hoitovastikkeen. Ylimääräinen vastike voidaan valtuuttaa perittäväksi esimerkiksi yhdeltä tai kahdelta kuulta. Syynä voi olla se, että yhtiölle on aiheutunut esimerkiksi yllättäviä korjauskuluja.^[5]

Yhtiövastikkeita voi olla useita erilaisia eri tarkoituksiin. Erilaiset yhtiövastikkeet määrätään yhtiöjärjestyksessä.^[2] Yhtiövastikkeet jakautuvat hoito-, pääoma- ja erillisvastikkeisiin.^[3]

Hoitovastike kattaa yhtiön ylläpito- ja hoitomenot.^[3]

Pääomavastikkeen aiempi nimitys on rahoitusvastike.^[2] Nykyisten säännösten mukaan pääomavastike-termiä voi pitää oikeampana.^[3]

Pääomavastikkeella katetaan pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä käytöstä myös toisin. Pääomavastike perustuu siihen, että osakkailla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus maksaa lainaosuutensa kerralla pois yhtiön pitkäaikaisista lainoista.^[3]

Yhtiöjärjestyksessä ei välttämättä mainita sanaa pääomavastike. Jos yhtiöjärjestyksessä annetaan osakkeenomistajille mahdollisuus antaa maksaa osuutensa tiettyihin menoihin kuten lainoihin, kyseessä on pääomavastike. Se, mitä lainoja maksumahdollisuus koskee, riippuu yhtiöjärjestyksestä. Yhtiöjärjestys saattaa rajoittaa pääomavastikkeen käytön esimerkiksi pelkästään rakennusaikaisiin lainoihin sen sijaan, että sillä rahoitettaisiin myös korjausrakentamiseen otettuja lainoja.^[3]

Hoito- ja pääomavastikkeella voi olla eri maksuperuste. Tämä käy ilmi yhtiöjärjestyksestä. Monissa yhtiöissä hoitovastike peritään pinta-alan mukaan ja pääomavastike osakkeiden lukumäärän mukaan.^[3]

Pääomavastiketta käytetään taloyhtiön ottamien lainojen korkokuluihin ja lyhennyksiin. Yleensä yhtiöjärjestys tai yhtiökokouksen päätös lainasta antaa osakkaalle mahdollisuuden lunastaa oma osuutensa lainasta pois kertamaksulla, yleensä kuitenkin ilman lisäkuluja vain hallituksen määrääminä aikoina, jotka ovat yleensä lainan eräpäiviä. Yhtiökokouksen erillisellä päätöksellä voidaan kerätä myös korjausvastiketta tulevien peruskorjausten rahoitusta varten.^lähde?

Yhtiöjärjestyksen niin määrätessä voidaan osakkailta periä yhtiövastike, joka perustuu jonkin hyödykkeen kulutukseen. Tällaisia vastikkeita ovat esimerkiksi vesivastike, laajakaistavastike, hissivastike, arvonlisäverovastike ja rakennuskohtainen korjausvastike. Vastikkeen perusteena oleva kulutus voi olla todellinen tai arvioitu. Perusteena voi olla esimerkiksi huoneiston asukkaiden lukumäärä.^[3]

Tyypillisin erillisvastike on vesivastike. Kyseessä on vastike, vaikka yhtiöjärjestyksissä tavallisesti käytetäänkin sanaa vesimaksu.^[3]

Jos yhtiössä on erilaisia huoneistoja, voi olla tarkoituksenmukaista periä erillinen vastike huoneistoilta, jotka selvästi aiheuttavat tietyt kustannukset. Esimerkki tästä on liikehuoneisto, jolle määrätään erillinen jätehuoltovastike, koska liiketila tuottaa enemmän jätteitä kuin muut huoneistot.^[2]

Yhtiövastikkeen lisäksi yhtiö voi periä erillisiä käyttökorvauksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi autopaikkavuokra, saunamaksu tai pesutupamaksu. Käyttökorvauksista ei ole välttämätön mainita yhtiöjärjestyksessä.^[2]

Käyttökorvaukset eivät ole yhtiövastikkeita. Jos käyttökorvaus jää asukkaalta maksamatta, yhtiö ei voi ottaa huoneistoa hallintaan maksamattomien käyttökorvausten takia. Vastuu käyttökorvauksen maksamisesta voi olla asukkaalla eikä siten vuokra-asunnon tapauksessa välttämättä osakkeenomistajalla. Vastuu maksamattomista käyttökorvauksista ei myöskään siirry vanhalta osakkeenomistajalta uudelle osakkeenomistajalle niin kuin yhtiövastikkeen tapauksessa siirtyy. Jos käyttökorvaukset halutaan periä yhtiövastikkeina, siitä on otettava erillinen määräys yhtiöjärjestykseen.^[2]

Velvollisuus maksaa yhtiövastiketta on pääsääntöisesti kulloisellakin osakkaalla. Osakkaan maksuvelvollisuus alkaa, kun osakkeet siirtyvät hänelle, ja päättyy, kun osakkeet siirtyvät seuraavalle. Yhtiön kannalta ei ole merkitystä sillä, mitä osakkaat ovat keskenään sopineet maksuista kauppakirjassa tai missä vaiheessa uusi omistaja merkitään osakeluetteloon.^[6]

Uusi omistaja on velvollinen maksamaan aiemman osakkaan laiminlyömät vastikkeet. Velvollisuus on korkeintaan kuuden kuukauden vastikkeiden määrä. Velvollisuus ei koske laiminlyötyjä käyttökorvauksia, jolloin siitä ole erillistä määräystä yhtiöjärjestyksessä.^[6]

Yhtiövastikkeesta ei voi vapautua sillä perusteella, ettei käytä huoneistoa.^[6][1]

Vallitseva tulkinta yhtiövastikkeen oikeudellisesta luonteesta on, että vastike on osakeomistuksen perusteella osakkaalle määräytyvä velvollisuus osallistua yhtiön tarkoituksen kannalta tarpeellisten menojen kattamiseen. Tämän tulkinnan mukaan vastike ei ole korvausta huoneiston käytöstä eikä liity huoneiston hallintaan. On kuitenkin esitetty myös toisenlaisia tulkintoja, että vastike olisi korvaus huoneiston hallintaoikeudesta tai jopa verrattavissa vuokraan.^[7]

Jos yhtiö perii yhtiövastiketta, josta ei ole määrätty yhtiöjärjestyksessä, sitä ei tarvitse maksaa. Esimerkiksi jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määräystä lämminvesimaksusta, vaikka yhtiö on aina perinyt sellaisen, osakkaalla ei ole maksuvelvollisuutta ja hän voi vedota asiassa yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestykseen perustumattoman maksun periminen on mahdollista, jos kaikki osakkeenomistajat suostuvat maksuun, mutta jos yksikin kieltäytyy, menettelyä on muutettava.^[2]

Jos huoneiston käyttö on estynyt esimerkiksi vahingoittumisen tai tuhoutumisen vuoksi, osakkaalla voi olla oikeus vastikkeen alentamiseen. Osakkaan oma käsitys huonosta kunnosta ei riitä, vaan käytön estyminen on määritettävä esimerkiksi asiantuntijan toteaman asumiskelvottomuuden perusteella.^[7]

Kerrostaloasunnon kuukausittainen hoitovastike oli Suomessa keskimäärin 4,13 € huoneistoneliötä kohti vuonna 2021. Rivitaloasunnossa vastaava luku oli 3,24 €.^[8]

Suurimmat kulut olivat korjaus- ja lämmityskulut. Kummankin osuus oli noin viidennes hoitokuluista.^[8]

• Ajantasainen lainsäädäntö: Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599 Finlex. Valtion säädöstietopankki. Edit.