Yaa Asantewaa
| Yaa Asantewaa | |
|---|---|
 Yaa Asantewaan patsas hänelle omistetun museon edustalla. |
|
| Ejisun kuningatar | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 1830 Besease, nyk. Ghana |
| Kuollut | 17. lokakuuta 1921 Seychellit |
| Tiedot | |
| Etnisyys | ašanti |
| Sotilaspalvelus | |
| Taistelut ja sodat | Yaa Asantewaan sota |
Yaa Asantewaa oli Ašantivaltakuntaan kuuluneen Ejisun kuningatar, joka vuonna 1900 johti ašantien Yaa Asantewaan sotana tunnettua kapinaa brittejä vastaan. Britit kukistivat kapinalliset ja karkottivat Yaa Asantewaan Seychelleille, jossa hän kuoli vuonna 1921.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yaa Asantewaa syntyi vuoden 1830 paikkeilla Beseasessa nykyisessä Ghanasa. Yaa Asantewaan äidin nimi oli Nana Ataa Po tai Nana Teepo ja hän kuului Asonan kuninkaalliseen marilineaariseen klaaniin. Yaa Asantewaan veli Kwasi Afrane Panin oli Ejisun päällikkö.[1]
Britit olivat alkaneet kasvattaa vaikutusvaltaansa Ašantivaltakunnassa 1800-luvun lopulla. Vuosina 1891 ja 1894 he yrittivät turhaan tehdä sopimusta ašantien kanssa alueen alistamisesta brittien protektoraatiksi. Kuningas Prempeh I ei suostunut brittien vaatimuksiin, jolloin britit päättivät vallata ašantien alueet voimakeinoin. Prempeh päätti olla tekemättä vastarintaa, mutta hänet vangittiin ja karkotettiin ensin Sierra Leoneen vuonna 1896 ja Seychelleille vuonna 1900. Brittiläisen kuvernöörin vielä vaatiessa itselleen ašantien symbolina toiminutta kultaista istuinta ašantit nousivat kapinaan Yaa Asantewaan johdolla vuonna 1900. 6 000 ašantia piiritti brittikuvernööriä Kumasin linnoituksessa huhtikuusta kesäkuuhun, jolloin hän viimein pakeni rannikolle.[2]
Ašantien taistelutapaan kuului linnoitusvarustuksien rakentaminen eri puolille alueitaan, joista käsin he hyökkäsivät brittien sisämaahan lähettämiä joukkoja vastaan. Ašantien onnistui tehdä tähän tapaan vastarintaa aina marraskuuhun saakka, jolloin britit pidättivät Yaa Asantewaan ja muita kapinajohtajia. Yaa Asantewaa karkotettiin kuninkaan tapaan Seychelleille, jossa hän kuoli 17. lokakuuta 1921.[2]
