Vuosi 0

Vuotta 0 ei ole juliaanisessa eikä gregoriaanisessa ajanlaskussa. Vuotta 1 (jolle usein käytetään myös merkintää 1 jKr. tai 1 jaa.) edeltää vuosi 1 eaa. (eli 1 eKr.)^[1] Näin menetellään yleensä ilmaistaessa vuosilukuja historiassa ja arkeologiassa, jolloin ne käsitetään järjestysluvuiksi.^[2]

Eräissä muissa yhteyksissä ajan kulun laskeminen aloitetaan nollasta: kalenterivuorokausi alkaa kello 0.00 ja vasta ensimmäisen tunnin kuluttua kello on 1.00. Sitä vastoin kuukauden päivien numerot sekä kuukausien nimien sijasta usein käytetyt numerot ovat järjestyslukuja, jotka alkavat 1:stä, ja samoin on periaatteessa myös vuosi­lukujen laita, vaikka ne yleensä lausutaankin kardinaalilukusanoina. Näin ollen ajan­laskussa ei ole vuotta 0, eikä vuosiluku osoita ajanlaskun alusta jo kuluneiden täysien vuosien lukumäärää, vaan kuinka mones vuosi on menossa.

Aikavälien pituuksia ei saada normaaliin tapaan vähennyslaskulla, kun laskussa ylitetään ajanlaskun raja. Esimerkiksi vuodesta 2000 sata vuotta taaksepäin, 2000 − 100 on vuosi 1900, mutta 2 500 vuotta taaksepäin ei ole vuosi 500 eaa., vaan 501 eaa.

Vuoden 0 puuttuminen aiheuttaa horjuvuutta myös käsitteiden vuosituhat, vuosisata ja vuosikymmen käytössä. Niinpä järjestyksessä ensimmäinen vuosikymmen käsittäisi vuodet 1–10, ensimmäinen vuosisata 1–100 ja ensimmäinen vuosituhat 1–1000. Näin laskien toinen vuosituhat sisältäisi vuodet 1001–2000, kolmas vuosituhat 2001–3000, 20. vuosisata 1901–2000 ja 21. vuosisata 2001–2100. Monissa kielissä vuosisatoja ja vuosituhansia nimitetäänkin tavallisimmin tällä tavoin järjestysluvuin. Sen sijaan suomen kielessä vuosikymmeniä ja vuosisatoja nimitetään yleisimmin vuosiluvun alkunumerojen mukaan. Niinpä esimerkiksi 1900-luku käsittää vuodet 1900–1999 ja 2000-luku vuosituhatta tarkoitettaessa vuodet 2000–2999. Tämän terminologian mukaisesti vuosituhat siis vaihtui vuoden 2000 alkaessa, mitä juhlittiinkin ympäri maailman näyttävästi. Myös esimerkiksi vuosi 2010 lasketaan kuuluvaksi 2010-luvulle, ei 2000-vuosikymmenelle.

Se seikka, että vuotta 0 ei ole ollut, on joskus jätetty huomioon ottamatta historiallisten tapahtumien muistovuosia vietettäessä. Esimerkiksi Kreikassa järjestettiin vuonna 490 eaa. käydyn Marathonin taistelun 2 500-vuotisjuhlallisuudet vuonna 2010 eikä 2011, vaikka todellisuudessa taistelusta tuli vuonna 2010 kuluneeksi vasta 2 499 vuotta.^[3][4][5][6]

Tähtitieteessä on vakiintunut käyttöön toinen järjestelmä, johon kuuluu myös vuosi 0. Sitä varhaisempia vuosia merkitään negatiivisilla luvuilla. Niissä se vastaa tavallisen ajanlaskun vuotta 1 eaa. (eli 1 eKr.), kun taas vuosi −1 vastaa vuotta 2 eaa. (eli 2 eKr.) ja niin edelleen. Vuoden nolla ottivat ensimmäisinä käyttöön ranskalaiset tähtitieteilijät Philippe de la Hire ja Jacques Cassini 1700-luvulla. Samaa käytäntöä on myös ISO suositellut päivämäärien merkitsemistä koskevassa standardissa ISO 8601. Vuosi 0 on karkausvuosi.

Tähtitieteellisiä ja historiallisia tai arkeologisia tekstejä rinnan käytettäessä on siis syytä olla vuosilukujen suhteen huolellinen. Koska geotieteissä ajanmääritys on tehtävissä vain karkeasti, ei niissä ole katsottu mielekkääksi ottaa kantaa vuoden 0 olemassaoloon.

Hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa ajanlasku alkaa vuodesta 0, koska vuosiluvuilla ilmaistaan aikakauden alkuhetkestä kulunutta aikaa samoin kuin länsimaisessakin kulttuurissa eli ihmisen ikä, jokin tapahtuma tai muu vastaava lasketaan syntymästä kuluneissa täysissä vuosissa.

Islamilainen ajanlasku alkaa vuodesta 1 AH (Muhammadin paosta Mekasta Medinaan).

Juutalainen ajanlasku aloitetaan nykyään maailman luomisen vuodesta, joka on nimetty vuodeksi 1. Aiemmin se aloitettiin Aatamin ensimmäisestä elinvuodesta, joka nykyisen laskutavan mukaan on vuosi 2, mutta oli aiemmassa vuosi 0 (laskutapojen mukaiset vuosiluvut siis eroavat toisistaan kahdella).