Vuosalmi
| Vuosalmi | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Lääni | Viipurin lääni |
| Kihlakunta | Viipurin kihlakunta |
| Kunta | Äyräpää |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| – Hallinnon tyyppi | Kylä |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 57,3 km² |
| Väkiluku (1939) | n. 1 000 |
| – Väestötiheys | 17 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
|
Kylän alue kuuluu nykyisin Venäjälle, mutta kylää ei enää ole olemassa.
|
|
Vuosalmi oli kylä Äyräpään kunnassa Karjalankannaksella Viipurin läänissä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Nykyisin kylä on asumaton ja sen alue kuuluu Venäjän Leningradin alueen Käkisalmen piiriin. Vuosalmi oli pinta-alaltaan Äyräpään kunnan suurin kylä ja se käsitti Vuoksen muusta Äyräpäästä erottaman kunnan koillisosan.[1] Vuosalmi rajoittui pohjoisessa Vuoksenrannan kuntaan, idässä Vuokselan kuntaan, etelässä Äyräpään kirkonkylään Pölläkkälään ja lännessä Paakkolan kylään.[1] Laajan kylän pinta-ala oli 57,3 km²[2] ja sillä oli pituutta 15 kilometriä.[3] Vuonna 1939 kylässä oli noin 1 000 asukasta.[2] Vuoksen varrella vastapäätä Äyräpään kirkonkylää sijainneen kyläkeskuksen lisäksi kylään kuului Kalliola Antrean suuntaan vievän maantien varrella,[3] Salonkylä aivan kylän pohjoisosassa yhteismetsän takana[4] ja Ventelä Vuokselaan vievän maantien risteyksessä.[5]
Kyläkuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosalmi sijaitsi hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kylästä johti maantiet Räisälään kautta Käkisalmeen, jonne oli 74 kilometriä, Vuokselaan kautta Kiviniemeen, jonne oli 35 kilometriä ja Vuoksenrannan kautta Antreaan, jonne oli 40 kilometriä.[2] Vuosalmen ja Äyräpään kirkonkylän välistä virtaavan Vuoksen ylittävä lauttayhteys kesti viisi minuuttia. Talvisin käytössä oli jäätie. Lautan korvaamista sillalla suunniteltiin 1930-luvulla.[2] Kirkonkylän puolelta oli maantieyhteys Kantatie 62 pitkin Viipuriin, jonne oli matkaa 58 kilometriä. Viipuri–Valkjärven radan Äyräpään asema sijaitsi myös kirkonkylän puoleisella rannalla.[2] Vuoksen laivoilla oli tärkeä liikenteellinen merkitys ennen linja-autojen yleistymistä ja rautatien valmistumista.[2]
Vuosalmen koulupiiri perustettiin vuonna 1900 ja koulu aloitti Pasurin talossa vuonna 1902.[2] Oman koulun perustamista ennen Vuosalmi oli kuulunut Mälkölän koulupiiriin.[2] Vuosalmen koulurakennus valmistui vuonna 1906.[2] Kylän oppilasmäärä kuitenkin kasvoi ja vuonna 1926 aloitettiin toisen koulun rakentaminen, joka sai nimekseen Kalliolan koulu.[2] Molemmat koulurakennukset tuhoutuivat talvisodassa.[2] Keski-Vuoksen Osuusliikkeellä oli kylässä kaksi myymälää: toinen kylän keskustassa lauttalaiturin vieressä ja toinen Kalliolassa. Kalliolassa sijaitsi myös Vuosalmen nuorisoseuran talo.[3] Kylässä toimivat myös suojeluskunta, Lotta Svärd, marttayhdistys ja urheiluseura Salmen Veikot.[2]
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maatalous oli Vuosalmen pääelinkeino. Vuosalmi oli aikoinaan ollut osa Ventelän hovin lahjoitusmaata. Valtio osti lahjoitusmaan vuonna 1886 ja jakoi sen lampuodeille perintötiloiksi vuonna 1901.[2] Lahjoitusmaan 1898 hehtaarin laajuiset metsät valtio jätti kruununpuistoksi, josta muodostettiin Vuosalmen yhteismetsä vuonna 1909.[2] Vuonna 1939 kylässä oli peltoa 1 200 hehtaaria, joka oli noin viidennes kylän pinta-alasta.[2] Maatiloja oli samana vuonna 125.[2] Karjataloutta edistämään perustettiin tarkastusyhdisty ja maidonmyyntiosuuskunta.[2]
Vuosalmelaisista moni sai elantonsa myös teollisuudesta. Kylässä toimi Juvosen huopa- ja kehruutehdas ja Karjalan huopatehdas, jotka työllistivät noin 90 henkeä, Pasurin saha ja mylly (noin 60 työntekijää), Veljekset Rämön Konepaja, valtion omistama Ventelän mylly ja Pykälän saha.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin Muolaaseen kuuluneessa Vuosalmessa oli vuonna 1553 kuusi taloa.[2] Vuonna 1914 Vuosalmi erotettiin Muolaan seurakunnasta uuteen Vuokselan seurakuntaan ja vuonna 1917 toimintansa aloittaneeseen Vuokselan kuntaan.[2] Vuokselaan Vuosalmi ehti kuulua vain yhdeksän vuotta, sillä vuonna 1926 Muolaan pohjoisosasta muodostettiin Äyräpään kunta, johon myös Vuosalmi liittyi. Liittymisvuonna kylässä oli 930 asukasta.[2]
Talvisodan alettua vuonna 1939 evakuoitiin Vuosalmen väestö läntisempään Suomeen heti sodan alussa joulukuussa.[2] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Paluumahdollisuutta ehti hyödyntää 739 asukasta eli noin 74 prosenttia.[2] Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Vuosalmen eteläpuolelta kulki Mannerheim-linja ja Vuosalmi pysyi suomalaisten joukkojen hallussa kummankin sodan loppuun asti, mutta rauhanteossa kylä jäi Neuvostoliiton puolelle.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Rapo Seppo: Äyräpää v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 23.2.2001. Viitattu 12.1.2010.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Vuosalmi Äyräpään pitäjäseura ry:n verkkosivut. 2006. Äyräpään pitäjäseura ry. Viitattu 12.1.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c toim. Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870–1944, s. 508–510. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
- ↑ Rapo Seppo: Äyräpää v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 23.2.2001. Viitattu 12.1.2010.
- ↑ Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)