Vilppi
Vilppi on epärehellinen keino tai teko, etenkin jonkun harhauttamiseksi.[1] Vilppiä ovat muun muassa tietoinen valehtelu, petos sekä harhautus.[2] Myös kokeissa lunttaamista tai toisen opiskelijan harjoitustyön kopioimista tai tentin tekemistä toisen opiskelijan puolesta pidetään vilppinä.[3] Eräs vilpin erityismuoto on tutkimusvilppi.
Lunttaaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lunttauksella eli kuulusteluvilpillä tarkoitetaan toimintaa, jossa tenttijä hankkii tietoja kuulustelusääntöjen vastaisella tavalla, esimerkiksi vastausten kopioiminen naapurilta, webistä tai mukana tuodusta kirjallisuudesta tentissä tai kokeessa.[4] Kuulusteluvilpistä on määritelty koulujen järjestyssännöissä ankarat sanktiot. Perinteisesti kuulusteluvilppiä on tehty vilkuilemalla toisten tenttijöiden vastauksia tenttitilanteessa. Joissakin tenteissä saa olla oppikirjat mukana. Silloin tenttijä voi kirjoittaa merkintöjä kirjan sivuille. Vessassa käynti pakottavan tarpeen takia on ollut myös perinteinen lunttaustapa. Vessassa voi kesken tenttitilaisuuden katsoa vastaukset kysymyksiin esimerkiksi oppikirjasta tai muilta ihmisiltä.
2000-luvulla tenttijä voi käyttää lunttauksen apuvälineenä kännykkää. Kännykät ovat yleensä kiellettyjä tenttitilaisuudessa. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa kännykän käyttö aiheuttaa yo-koevastauksen hylkäämisen. Muitakin it-laitteita voidaan käyttää lunttaukseen esimerkiksi bluetooth-yhteydellä. Kuulusteltava voi tuoda tenttitilaisuuteen kiellettyä tietoa usb-muistitikulla. Tietokoneella voi päästä kuulustelutilaisuudessa Internetiin ja sitä kautta saada kiellettyä tietoa tenttivastauksia hyödyttämään. Joissakin tenteissä Internetin käyttö ja sieltä löytyvien tietojen hyödyntäminen on tosin sallittua.
Kuulusteluvilppiä voi suorittaa myös käsimerkein, silmäniskuin yms. tavalla joko kuulustelutilassa tai ikkunan kautta ulkoa.
Plagiointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Plagiointi
Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön ideoiden, tietojen, kielen tai kirjoituksen käyttöä silloin kun se tehdään ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista. Se saattaa myös sisältää epärehellisyyden elementin, mikäli plagioija yrittää julkaista plagioidun työ alkuperäisenä [5]. Plagiointi ei välttämättä ole sama asia kuin tekijänoikeusrikkomus, joka tapahtuu kun rikotaan tekijänoikeuslakia. Plagiointi koskee myös tekstin kirjoituksen tms. sisältöä kun taas tekijänoikeus koskee vain niiden muotoa [6].
Petos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Petos
Petos on rikos, jossa tekijä hankkii toista erehdyttämällä tai erehdystä hyväksikäyttämällä oikeudetonta taloudellista hyötyä ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Petoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Harhautus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Harhauttaminen
Harhauttaminen on vaikuttamista kohteen toimintaan toimittamalla sille väärää tietoa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen kielen perussanakirja 1994, s. 563. Kielitoimiston sanakirja.
- ↑ Suomen kielen perussanakirja 1994, s. 563
- ↑ http://tieto.tkk.fi/vilppitoimintaohje.html
- ↑ http://www.netlab.tkk.fi/opetus/tentit/108t0112.html
- ↑ plagiarismi.fi plagioinnin määritelmiä, luettu 20.1.2010 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yle.fi, mediakompassi, Varkaat tiedon valtatiellä, luettu 20.1.2010 (Arkistoitu – Internet Archive)