Ville Ranta

Ville Ranta
Ville Ranta lokakuussa 2012
Henkilötiedot
Syntynyt	29. marraskuuta 1978 (ikä 45) Oulu
Kirjailija
Tuotannon kieli	suomi, ranska
Tyylilajit	sarjakuva
Palkinnot
Sarjakuva-Finlandia (2014) Suomi-palkinto (2014) Ranskan kansallisen ansioritarikunnan palkinto (2017) Vuoden journalisti (2022)
Aiheesta muualla
www.villeranta.com
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ville Matias Ranta (s. 29. marraskuuta 1978 Oulu)^[1] on suomalainen pilapiirtäjä, sarjakuvataiteilija ja sarjakuvia kustantavan Sarjakuvayhdistys Aseman perustajajäsen.

Hänen piirroksiaan julkaistaan Helsingin Sanomissa^[2].

Vapaana sarjakuvataiteilijana työskentelevä Ranta on toiminut muun muassa Limingan taidekoulussa sarjakuvataiteen opettajana. Hänet tunnetaan luonnosmaisesta piirrostyylistään ja pohdiskelevista, aihepiireiltään usein varsin henkilökohtaisista sarjakuvistaan. Pitkien sarjakuva-albumiensa lisäksi Ranta on tehnyt kuvitusta ja sarjakuvia lehtiin sekä sarjakuva-antologioihin. Ranta on piirtänyt muun muassa Kirkko ja kaupunki -lehteen ja syksyllä 2019 hän aloitti Iltalehden pilapiirtäjänä.^[3] Iltalehdestä hän siirtyi Helsingin Sanomiin vuonna 2024^[4][5]. Ranta on toiminut myös Ajankohtaisen kakkosen pilakuvapiirtäjänä vuoroviikon Pertti Jarlan kanssa.^[6]

Ranta palkittiin Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna 2009.^[7] Joulukuussa 2009 Kirkon tiedotuskeskus esitti Rantaa vuosittain jaettavan kirkon tiedonvälityspalkinnon saajaksi. Perusteena esitettiin Rannan pitäneen yllä sananvapautta ja pyrkineen riisumaan kirkkoa tekopyhyydestä. Kirkkohallitus ei kuitenkaan suostunut myöntämään palkintoa hänelle ja päätti olla jakamatta palkintoa lainkaan.^[8]

Vuonna 2014 Ranta sai Sarjakuva-Finlandian teoksellaan Kyllä eikä ei.^[9] Samana vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hänelle Suomi-palkinnon.^[10] Helmikuussa 2017 Ranta sai Ranskan kansallisen ansioritarikunnan (Ordre national du Mérite) ritarimerkin. Hän on ensimmäinen suomalainen sarjakuvataiteilija ja pilapiirtäjä, joka on saanut kyseisen kunniamerkin. Lähes koko Rannan tuotanto varhaista Sade-teosta lukuun ottamatta on käännetty ranskaksi ja hän pitää myös ranskankielistä sarjakuvablogia Ville veut être francais (suom. Ville tahtoo olla ranskalainen). Teos Célébritiz (suom. Julkimot) on alun perinkin suunnattu Ranskan markkinoille.^[11]

Maaliskuussa 2023 Ranta palkittiin vuoden journalistina Suuri journalistipalkinto -gaalassa.^[12]

Helmikuussa 2006 Rannan tekemä ja kulttuurilehti Kaltion verkkosivuilla julkaistu sarjakuva kohtaamisesta naamioidun profeetta Muhammadin kanssa herätti kohua Suomessa. Perusaiheen Ranta oli saanut Tanskan Muhammad-pilapiirrosjupakasta, mutta hän käsitteli teemaa hyvin henkilökohtaisella tasolla. Kaltion hallitus pyysi pikakokouksen jälkeen päätoimittaja Jussi Vilkunaa poistamaan sarjakuvan Kaltion nettisivuilta. Vilkunan kieltäydyttyä seurauksena oli päätoimittajan erottaminen ja lehden verkkosivujen sulkeminen.^lähde?

Nousseen kohun myötä Oulun kaupunki peruutti Rannalta jo tilaamansa kuvitustyön, jonka aihe ei mitenkään liittynyt asiaan. Oulun seudun ammattikorkeakoulu osti maaliskuussa 2006 Rannan sarjakuvan originaalit Kulttuurialan kirjaston kokoelmiin ja teos oli hankinnan jälkeen esillä ainoastaan Helsingin Tennispalatsissa Kiilan 70-vuotisnäyttelyssä vuodenvaihteessa 2006–2007.^[13] Teos ei ole ollut Oulun ammattikorkeakoulun omistuksessa lokakuun 2012 jälkeen.^lähde?

Journalismikritiikin vuosikirja tilasi sittemmin Rannalta Kaltion Muhammad-jupakkaa käsittelevän sarjakuvaesseen. Ranta piirsi esseeseen yhteen kuvaan myös Muhammadin. Samaan vuosikirjaan kirjoittava musliminainen vaati julkaisun toimittajia vetämään Rannan teoksen pois, tai muuten hän ei itse antaisi tekstiään julkaistavaksi. Journalismikritiikin vuosikirjasta sensuroitu sarjakuva julkaistiin 30.3.2007 Ylen Pressiklubin sivuilla^[14].

Electronic Frontier Finland myönsi 2007 Rannalle myönteisen Winston Smith -palkinnon epäitsekkäästä sananvapauden puolustamisesta Muhammad-piirrosten julkaisemisessa.^[15] Vuonna 2009 evankeliluterilaisen kirkon tiedotuskeskus halusi antaa Rannalle Kirkon tiedonvälityspalkinnon, mutta kirkkohallitus kieltäytyi ja palkinto jäi ensimmäisen kerran jakamatta.^[16]

Joulukuussa 2011 Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistiin Rannan pilapiirros, jossa perussuomalaisten kansanedustajia kuvattiin joulupukkina ja tonttuina. Timo Soinin näköinen joulupukki toivotti piirroksessa hyvää joulua ”suomalaisille heteroseksuaaleille valkoihoisille konservatiiveille” Pentti Oinosen näköisen tontun toivottaessa muille ”paskaa joulua”. Lisäksi kuvassa oli muun muassa Olli Immosen näköinen hahmo, joka lisäsi Oinosen toivotukseen ”teidät sais ampua” ja Pietari Jääskeläisen näköinen tonttu, joka toivoo muita lähetettäväksi pois Suomesta.^[17][18] Kansanedustaja Anssi Joutsenlahti kertoi, etteivät perussuomalaiset hyväksy kuvaa ja ihmetteli, kuinka sellainen on voitu laittaa lehteen. Hänen mukaansa piirros pilkkasi joulua räävittömästi ja osoitti yhtä poliittista puoluetta karkeasti.^[19]

28. syyskuuta 2022 Helsingin Sanomat kertoi Helsingin poliisin kutsuneen Ville Rannan kuulusteluihin. Aiheena oli hänestä tehty rikosilmoitus kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Rikosilmoituksessa oli mukana useita Rannan piirroksia, mm. Kurissa ja nuhteessa -kokoelman piirros, joka käsittelee ranskalaisen opettajan Samuel Patyn murhaa.^[20] "Pilapiirrokset eivät lähtökohtaisesti ole kansanryhmää vastaan kiihottamista, vaan yhteiskunnallista keskustelua. Luulen, että kyseessä on trollaaminen", Ranta sanoi Ylelle rikosepäilystä. Hän kommentoi myös sananvapauden tilaa Suomessa sanomalla "Olen käynyt vuosikymmenien ajan sananvapauskeskusteluja. Olen huomannut Päivi Räsäsen ja Johanna Vehkoon tapauksista sen, että oikeusprosessit voivat johtaa absurdeihin tilanteisiin. Sitä en toivoisi omalle kohdalle".^[21]

Rannan puoliso on Rebekka Naatus.^[22][23] Naatus on yksi Iloisen talon kellareissa -pamfletin kirjoittajista.^[24]

• Matka Limpopoon (omakustanne, 1992)
• Viime vuonna Kemissä (muiden tekijöiden kanssa, Asema 2002)
• Sade: Sarjakuvaromaani. Oulu: Asema, 2008. ISBN 978-952-99923-6-2
• Engelsmannit tulevat! (Mika Lietzénin kanssa, Asema 2004)
• Isi on vähän väsynyt (Asema 2005)
• Célebritiz (Lewis Trondheimin kanssa, Dargaud 2006)
• Julkimot. ((Célébritiz, 2005, Lewis Trondheimin kanssa.) Suomentanut Heikki Kaukoranta) Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-32201-6
• Kajaani. (sarjakuvaromaani Elias Lönnrotista) Oulu: Asema, 2008. ISBN 978-952-99923-3-1
• Eräänlaisia rukouksia. Helsinki: Huuda Huuda, 2009. ISBN 978-952-5724-08-0
• Paratiisisarja. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-35801-6
• Kyllä eikä ei. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39895-1
• Köyhän miehen Jerusalem. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-952-5909-19-7
• Kuningas menettää päänsä. Helsinki: WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-43143-6
• Kuinka valloitin Ranskan. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 978-951-0-47329-0
• Kurissa ja nuhteessa : Pilapiirroksia 2019–2022. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 978-951-0-48850-8.
• Viininjuojat. Helsinki: WSOY, 2024. ISBN 978-951-0-50659-2.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ville Ranta.

• Ville Rannan kotisivut.
• Ville Rannan pilapiirrokset Iltalehden sivuilla.
• Ylen Elävä arkisto: Tanskan Muhammed-piirrokset poikivat Oulussa sarjakuvaskandaalin.
• Kuusi kuvaa sarjakuvapiirtäjä Ville Rannan elämästä. Yle.fi 2.4.2021.
• Jussila, Veera: Pallogrillien vihaaja. Ylioppilaslehti 12/2011.
• Mankkinen, Jussi: Terävällä kynällä. Yle uutiset 11.12.2022.
• Ronkainen, Timo: Ville Ranta sai Suomen PENin sananvapauspalkinnon Kvaak.fi 1.3.2012.
• Römpötti, Harri: Ville Rannan sarjakuva rinnastaa perussuomalaiset ja 1800-luvun körtit Helsingin Sanomat 13.8.2013.