Varputädyke
| Varputädyke | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Ratamokasvit Plantaginaceae |
| Suku: | Tädykkeet Veronica |
| Laji: | fruticans |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Veronica fruticans |
|
| Katso myös | |
Varputädyke (Veronica fruticans) on monivuotinen vuoristoissa ja tuntureilla tavattava kasvi. Suomessa laji on rauhoitettu ja sitä tavataan harvinaisena vain Käsivarren Lapissa.[1]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varputädykkeen kohenevat varret kasvavat 5–10 senttimetriä pitkiksi. Varren tyvi on puutunut. Lehdet ovat lähes ruodittomia. Lehden lapa on kapean vastapuikea, sahalaitainen ja kalju tai lähes kalju. Kukinnon terttu on lyhyt. Tummansinisiä, 1–1,5 cm leveitä kukkia on yleensä 4–7, joskus jopa kymmenen kappaletta. Kukkaperä on tukilehteä pidempi. Varputädyke kukkii heinä-elokuussa.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varputädyke kasvaa vuoristo- ja tunturialuilla Euroopassa ja Grönlannissa. Euroopassa laji kasvaa muun muassa Pyreneillä, Alpeilla, Balkanin niemimaalla, Karpaateilla, Skotlannissa, Skandeilla, Färsaarilla ja Islannissa. Suomen lähialueilla sitä tavataan yleisenä Norjassa sekä harvinaisena Ruotsissa ja Venäjällä Kuolan niemimaalla.[3] Suomessa varputädykettä tavataan ainoastaan Enontekiön pohjoisosassa Kilpisjärven suurtuntureilla.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varputädyke kasvaa tuntureiden kuivilla, aurinkoisilla somerikoilla ja kallioilla. Laji on kalkinsuosija.[2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varputädykettä käytetään puutarhakasvina kivikkopuutarhoissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 20.8.2009.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 381.
- ↑ Den virtuella floran: Klippveronika (ruotsiksi) Viitattu 20.8.2009.
- ↑ Kasviatlas 2020: Varputädykkeen (Veronica fruticans) levinneisyys Suomessa. Viitattu 4.12.2021.