Vankileiri 17
Vankileiri 17 | |
---|---|
Stalag 17 | |
Ohjaaja | Billy Wilder |
Käsikirjoittaja |
Donald Bevan (näyt.) Edmund Trzcinski (näyt.) Edwin Blum Billy Wilder |
Tuottaja | Billy Wilder |
Säveltäjä | Leonid Raab |
Kuvaaja | Ernest Laszlo |
Leikkaaja | George Tomasini |
Pääosat |
William Holden Don Taylor Otto Preminger Robert Strauss |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Paramount Pictures |
Levittäjä |
Paramount Pictures Netflix |
Ensi-ilta |
29. toukokuuta 1953 1. heinäkuuta 1953 18. syyskuuta 1953 |
Kesto | 120 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | 1 315 000 dollaria (arvio) |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Vankileiri 17 (engl. Stalag 17) on yhdysvaltalainen toiseen maailmansotaan sijoittuva sotaelokuva vuodelta 1953. Elokuvan ohjasi Billy Wilder. Pääosissa nähdään William Holden, Don Taylor ja Otto Preminger. Elokuva pohjautuu vuonna 1951 Broadwayllä debytoineeseen, Donald Bevanin ja Edmund Trzcinskin kirjoittamaan näytelmään. Bevan ja Trzcinski olivat molemmat olleet vankeina Stalag XVII-B:ssa.
Elokuva oli Oscar-palkintoehdokkaana kolmessa kategoriassa (paras miespääosa, miessivuosa ja ohjaus), joista se voitti yhden. William Holden vei parhaan miespääosan Oscarin.[1]
The New York Timesin kriitikot valitsivat Vankileiri 17:n vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]
Vankileiri 17 oli inspiraationa 1965–1971 esitetylle sarjalle Hogan’s Heroes, joka sijoittuu myös Stalag Luft -vankileirille.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Awards for Stalag 17 IMDb. Viitattu 21.6.2009. (englanniksi)
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 13.7.2016.