Valtatie 21

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtatie 21
Valtatie 21
Valtatie 21
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 466 km
Alkupiste Tornio
Reitti Ylitornio (64 km)
Pello (121 km)
Kolari (189 km)
Muonio (259 km)
Päätepiste Norjan raja, Kilpisjärvi, Enontekiö (466 km)
Päällyste asfaltti tai vastaava
Kaistaluku kaksikaistainen
Katso myös Valtatie 21 Commonsissa
Valtatie 21:n asfaltoinnin muistokivi Kainuunkylässä.
Valtatie 21 Enontekiöllä syyskuussa 2007.
Kolmikielinen "Suomi"-kyltti Enontekiön Kilpisjärvellä Norjan ja Suomen rajalla.

Valtatie 21 eli Neljän tuulen tie on Torniosta Ylitornion, Pellon, Kolarin ja Muonion kautta Enontekiön Kilpisjärvelle johtava valtatie. Tien pituus on 466 kilometriä. Tie kulkee koko matkan Ruotsin rajan sekä TornionMuonionjoen ja Könkämäenon tuntumassa. Valtatie 21 on koko pituudeltaan myös osa E8-tietä, joka etelässä jatkuu Turkuun ja pohjoisessa Norjan Tromssaan. Tie on kaksikaistainen, mutta vähäisten liikennemäärien vuoksi liikenne sujuu yleensä hyvin. Pohjoisin osuus Palojoensuusta Kilpisjärvelle on kapeampaa ja nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h. Tiellä sijaitsee Suomen maanteiden korkein kohta Muotkatakka (565 metriä merenpinnasta), joka on vajaat 20 kilometriä Kilpisjärveltä kaakkoon.

Valtatie 21 muodostaa osan Revontultentie-matkailutiestä, joka kulkee Keminmaasta Norjan Tromssaan.

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä valtatie 21 oli Kemin maalaiskunnan (nyk. Keminmaan) Laurilasta Tornion kautta Muonioon kulkenut tie. Myöhemmin tietä on jatkettu Kilpisjärvelle saakka, ja se oli pisimmillään 475 kilometriä pitkä. Vuodesta 1965 alkaen Tornion ja Kilpisjärven välinen osuus oli osa vanhaa eurooppatietä E78 ja Keminmaan ja Tornion välinen osuus osa E4:ää. Kun eurooppatiejärjestelmä uusittiin vuonna 1992, vaihtui Tornion ja Kilpisjärven välinen osuus E8:ksi.

Kun Keminmaan ja Tornion välinen moottoritie valmistui vuonna 2001, muuttui Keminmaan ja Tornion välinen osuus valtatieksi 29 ja valtatie 21 siirtyi alkamaan Torniosta. Vuonna 2002 E8:aa jatkettiin Turkuun saakka, jolloin E4 lakkasi Keminmaan ja Tornion väliltä.

Valtatie 21 on ollut varsinkin pohjoisimmilta osiltaan mäkinen, kapea ja onnettomuusherkkä etenkin raskaalle liikenteelle. Vuoden 2016 tietojen mukaan Kolari–Muonio-välin liikennemäärä oli 500–1 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä noin neljännes. Kokonaisliikennemäärä oli Muonion pohjoispuolella pienempi, mutta raskaan liikenteen määrä on samaa suuruusluokkaa.[1]

Aurora-hankkeessa 2010-luvulla pyrittiin parantamaan tien liikenneturvallisuutta ja kuljetusvarmuutta. [1] Hankkeen kustannusarvio oli 35 miljoonaa euroa, johon rahoitus saatiin Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2016 korjausvelkaohjelmasta.[2]

Parannushanke oli kaksiosainen: Kolari–Muonio ja Muonio–Kilpisjärvi. Tien routivaa rakennetta sekä siltoja parannettiin ja kapeaa poikkileikkausta levennettiin koko matkalla. Muonio–Kilpisjärvi-välillä parannettiin erityisesti Muonion ja Palojoensuun väliä, Enontekiön ikiroutakohteita sekä Kilpisjärven ja Norjan rajan väliä. Kolari–Muonio-välillä tielle asennettiin mittauspisteitä, jotka mahdollistavat tien tilan seurannan. Tietä haluttiin jatkossa voitavan käyttää liikenteen automatisaation ja automaattiajamisen koealueena. Liikenneministeri Anne Bernerin ajamassa hankkeessa luotiin myös arktisten olosuhteiden älykkään automaattisen liikenteen osaamiskeskus. Vuonna 2024 Yle kertoi, ettei tällaista tutkimuskäyttöä vuonna 2017 kolmella miljoonalla eurolla varustellulle tieosuudelle ole kuitenkaan saatu. Asiaa edistämään perustetun Snowbox Oy:n toiminta on loppunut, ja alkuvaiheen testausyhtiö Sensible 4 ajautui konkurssiin.[1][3]

  1. a b c Vt 21 Kolari-Kilpisjärvi (Aurora) Hankkeet. 2016. Liikennevirasto. Arkistoitu 30.11.2016. Viitattu 30.11.2016.
  2. Liikenneväylien korjausvelkaohjelma 2016-2018, maantiet (pdf) (Sivu 1, kohde 2) 5.2.2016. Liikennevirasto. Arkistoitu 6.2.2016. Viitattu 30.11.2016.
  3. Passoja, Annu: Suomeen rakennettiin hurjalla hypellä älytie maailman johtaville autonvalmistajille – käyttöä ei löytynytkään Yle Uutiset. 16.2.2024. Viitattu 16.2.2024.