Västmanlandin lääni

Västmanlandin lääni
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Maakunta	Västmanland, Närke, Uplanti, Södermanland ja Taalainmaa
Maakäräjäkunta	Västmanlandin läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki	Västerås
Perustamisvuosi	1634
Hallinto
– Maaherra	Ingemar Skogö
Pinta-ala
– Maa	5 118,15 km²
Väkiluku	254 257
– Väestötiheys	49,7 as./km²
Symbolit
– Läänikirjain	U
– Läänikoodi	19
Lääninhallituksen sivut
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Västmanlandin lääni^[3], aiemmin myös Västeråsin lääni^[4] (ruots. Västmanlands län) on lääni Mälarenin luoteis- ja Hjälmarenin pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Lääni kattaa pääosan Västmanlandin maakunnasta. Lisäksi siihen kuuluu pieniä alueita naapurimaakunnista: Närkestä Götlunda, Uplannista Tärna sekä Södermanlandista Kung Karl ja Torpa. Lisäksi lääniin kuuluu osa Taalainmaan maakunnasta. Läänin pääkaupunki on Västerås. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Västmanlandin läänin vaalipiirin.

Vuonna 2007 läänissä oli 1 025,52 km² peltoa,^[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 19,9 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Västmanlandin lääni perustettiin vuonna 1634. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa läänin rajat eivät muuttuneet. Sen sijaan 1970-luvun kuntauudistuksessa lääniin liitettiin Götlundan seurakunta Örebron läänistä ja läänistä siirrettiin pois Fjärdhundran maalaiskunta Uppsalan lääniin. Vuoden 2007 alusta Uppsalan lääniin liitettiin vielä Hebyn kunta, joka ei kuulunut Västmanlandin, vaan Uplannin maakuntaan.

Vaakunaselitys: Hopeisessa kentässä sininen kolmihuippuinen vuori, josta nousee kolme punaista liekkiä. (Ruotsiksi I fält av silver ett blått, uppskjutande treberg med tre röda lågor.)

Lääninhallitus oli käyttänyt Västmanlandin maakuntavaakunaa, vaikka maakunta ja lääni eivät täysin vastaa toisiaan. Maakuntavaakuna vahvistettiin läänin vaakunaksi vuonna 1943.

Västerås

Köping

Sala

Fagersta

Hallstahammar

Arboga

Surahammar

Kungsör

Norberg

Skultuna

Läänin suurimmat taajamat

Vuonna 2010 Västmanlandin läänissä sijaitsi 40 taajamaa.^[7] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.^[8]

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[9][10] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Västmanlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västmanlandin läänin vaalipiiriin.^[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 8 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)^[12] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.^[13]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 11 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Västmanlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västmanlandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Västmanlandin lääni on jaettu seuraaviin 2 vaalipiiriin:^[16]

• Östra valkretsen (43 kiinteää paikkaa)
• Västra valkretsen (26 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).^[17] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 77 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Västmanlandin läänissä on nykyään 10 kuntaa. Niiden lisäksi Hebyn kunta kuului aiemmin Västmanlandin lääniin, mutta nykyään se kuuluu Uppsalan lääniin. Västeråsin kunta on yksi niistä Ruotsin kunnista, joka on ottanut kaupunkinimityksen uudelleen käyttöön.

Kuntakoodi	Kunta	Keskustaajama	Kunnan väkiluku (31.12.2011)[20]
1904	Skinnskattebergin kunta	Skinnskatteberg	&&&&&&&&&&&04412.&&&&004 412
1907	Surahammarin kunta	Surahammar	&&&&&&&&&&&09871.&&&&009 871
1960	Kungsörin kunta	Kungsör	&&&&&&&&&&&08086.&&&&008 086
1961	Hallstahammarin kunta	Hallstahammar	&&&&&&&&&&015224.&&&&0015 224
1962	Norbergin kunta	Norberg	&&&&&&&&&&&05725.&&&&005 725
1980	Västeråsin kunta	Västerås	&&&&&&&&&0138709.&&&&00138 709
1981	Salan kunta	Sala	&&&&&&&&&&021568.&&&&0021 568
1982	Fagerstan kunta	Fagersta	&&&&&&&&&&012553.&&&&0012 553
1983	Köpingin kunta	Köping	&&&&&&&&&&024807.&&&&0024 807
1984	Arbogan kunta	Arboga	&&&&&&&&&&013302.&&&&0013 302

Vuoden 2011 lopussa 22,0 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 16,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.^[22]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 11 425 Suomessa syntynyttä,^[23] mikä vastasi 4,5 prosenttia läänin väestöstä.

Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään Uppsalan lääniin kuuluva Hebyn kunta. Kyseisten tietojen mukaan 11,0 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 16 461 Suomessa syntynyttä,^[24] mikä vastasi 6,4 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 187 216 kruunua.^[25]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[26]

• 0–17-vuotiaat: 19,8 %
• 18–64-vuotiaat: 59,7 %
• 65 vuotta täyttäneet: 20,6 %

Västmanlandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 254 257 asukasta,^[27] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.

• Örebron lääni
• Västmanland

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Västmanlandin lääni.

• Länsstyrelsen i Västmanlands län (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
• Regionfakta – Fakta och perspektiv om Västmanlands län (ruotsiksi)
• WestmannaTurism - information om boende, jobb och turism i Västmanlands län (ruotsiksi)

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Västmanlands län

Västmanlandin läänin kunnat

Arbogan kunta • Fagerstan kunta • Hallstahammarin kunta • Kungsörin kunta • Köpingin kunta • Norbergin kunta • Salan kunta • Skinnskattebergin kunta • Surahammarin kunta • Västeråsin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit

Ruotsin läänit

Nykyiset läänit	Blekingen lääni Gotlannin lääni Gävleborgin lääni Hallandin lääni Itä-Götanmaan lääni Jämtlandin lääni Jönköpingin lääni Kalmarin lääni Kronobergin lääni Länsi-Götanmaan lääni Norrbottenin lääni Skånen lääni Södermanlandin lääni Taalainmaan lääni Tukholman lääni Uppsalan lääni Värmlannin lääni Västerbottenin lääni Västernorrlandin lääni Västmanlandin lääni Örebron lääni
Lakkautetut läänit	Göteborgin ja Bohusin lääni Kristianstadin lääni Malmöhusin lääni Skaraborgin lääni Tukholman kaupunki Älvsborgin lääni