Uutistoimisto
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Uutistoimisto tuottaa sisältöä, kuten uutisia, kuvia ja graafeja, eri medioihin. Pääasiallisia asiakkaita ovat media-alan yritykset, mutta palveluiden kehittyessä uutistoimistot ovat keskittyneet entistä enemmän tarjoamaan palveluita yrityksille ja yksityisille henkilöille. Uutistoimistot voivat olla sekä julkisia yrityksiä että valtion osittain tai kokonaan rahoittamia, kuten Kiinassa (Xinhua) ja Venäjällä (RIA Novosti).
Suurimmat uutistoimistot seuraavat maailman tapahtumia reaaliajassa ja tarjoavat asiakkailleen jatkuvan uutisvirran. Sisältöä tuotetaan laajasti eri elämän osa-alueilta politiikasta urheiluun, kulttuurista talouteen. Tunnetuimpia uutistoimistoja ovat AFP, Reuters ja Associated Press. Suomen johtava uutistoimisto on Suomen Tietotoimisto, STT.
AFP
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Agence France-Presse on maailman ensimmäinen kansainvälinen uutistoimisto. Ranskalainen yritys on perustettu vuonna 1835. AFP toimi alkujaan nimellä Agence Havas perustajansa, Charles-Louis Havasin, mukaan. Vuonna 1940 nimi muuttui saksalaisten miehityksen aikana French Information Officeksi (FIO). Vuonna 1944 ensimmäiset uutiset tuotettiin nimellä AFP. Yritys on ranskan valtiosta riippumaton, julkinen uutistoimisto. Bernhard Wolff ja Paul Julius Reuter olivat Havasin työntekijöitä. Molemmat perustivat uutistoimistot – saksalaisen Wolffs Telegraphisches Bureaun ja englantilaisen Reutersin – jotka nousivat Euroopan johtavimmiksi uutistoimistoiksi yhdessä AFP:n lisäksi.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]AFP:n päämaja on Pariisissa. Uutistoimisto on edustettuna maailmanlaajuisesti: sillä on toimittajia 165 eri maassa. Henkilökuntaa on lähes 3000, joista freelancereiden osuus on noin 700. AFP tuottaa uutisia kuudella eri kielellä, ranskaksi, englanniksi, arabiaksi, espanjaksi, saksaksi ja portugaliksi. Sisältöä tuotetaan reaaliajassa vuoden jokaisena päivänä. AFP:llä on laaja asiakaskunta: graafeja, kuvia ja uutisia tuotetaan sanomalehtiin, televisioon, radioon ja sähköiseen levitykseen ympäri maailmaa.
Reuters
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reuters on alkujaan perustettu 1849 Aachenissa, Saksassa, josta se siirtyi Lontooseen vuonna 1851. Paul Julius Reuterin uutistoimisto sai alkunsa palvelusta, joka tarjosi uutisia ja sähkesanomia sekä tiedotti osakkeiden pörssihinnoista. Reuter teki yhteistyötä Havasin ja Wolffin kanssa. He loivat uutisverkoston, joka tavoitti ihmisiä maailmanlaajuisesti. Reuters uutisoi ensimmäisenä Euroopassa presidentti Lincolnin murhasta vuonna 1865.
Fuusio ja toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanadalainen Thomson Corporation osti Reutersin vuonna 2008. Nykyään yritys tunnetaan nimellä Thomson Reuters. Uutistoimiston palkkalistoilla on tuhansia toimittajia. Reutersilla on käytössä toimittajien Handbook of Journalism, jossa on määritelty uutisoinnin etiketti sekä toimintamallit. Ohjekirjassa on myös kerrottu juttujen tekoa ja kuvien käsittelyä koskevat arvot.
AP
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The Associated Press on yhdysvaltalainen uutistoimisto. AP:n perusti Moses Yale Beach vuonna 1846. Uutistoimisto raportoi ensimmäisenä Meksikon sodasta vuonna 1846. AP:n hankkeeseen lähti aluksi mukaan neljä lehteä, nykyään sen tuottamaa sisältöä käyttää 1700 sanomalehteä. Palveluita hyödyntää myös 5000 televisio- ja radiotoimitusta. AP tavoittaa uutisillaan päivittäin noin 3,5 miljardia ihmistä. Sen palkkalistoilla on noin 3700 työntekijää joista kaksi kolmasosaa työskentelee kentällä. AP toimii yli 300 toimipaikassa ja uutisoi maailmanlaajuisesti reaaliajassa.
Tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yritys on historiansa aikana saanut 49 Pulitzer-palkintoa jutuistaan sekä 30 kuva-Pulitzeria. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
STT
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]STT (Suomen Tietotoimisto) on perustettu vuonna 1887. STT on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista uutistoimistoista. Alkujaan yritys toimi nimellä Suomen Sähkösanomatoimisto. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1915.
Vuonna 2010 STT osti kuvatoimisto Lehtikuvan. Myös Lehtikuvan historia on pitkä, sillä kuvatoimisto oli perustettu vuonna 1951 Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisia varten[1]. Fuusioitumisen jälkeen yritys muutti nimensä STT-Lehtikuvaksi. Vuonna 2016 STT-Lehtikuva uudisti konsernibrändinsä, minkä jälkeen nimi ja brändi tiivistyivät muotoon STT. Lehtikuva säilyi kuitenkin kuvaliiketoiminnassa kuvien itsenäisenä tuotemerkkinä[2].
STT:n suurin omistaja on Sanoma Media Finland Oy, joka osti enemmistön STT:n osakkeista kesällä 2018. Kaupan jälkeen Sanoman omistusosuus nousi 75,4 prosenttiin[3]. Samalla myös STT:n uutispalvelusta aiemmin luopunut Helsingin Sanomat palasi uutistoimiston asiakkaaksi.
STT on alansa johtavimpia toimijoita Suomessa. Kesäkuun 2020 alusta alkaen STT:n uutispalvelun asiakkaisiin on kuulunut koko suomenkielinen päivälehdistö[4]. Lisäksi uutistoimiston asiakkaita ovat muun muassa MTV ja Yleisradio. Yle oli luopunut STT:n tekstiuutispalveluista vuonna 2006. Huhtikuussa 2017 Yle kuitenkin palasi STT:n suomenkielisen uutispalvelun asiakkaaksi, ja saman vuoden lokakuussa myös Lehtikuvan kuvapalvelun asiakkaaksi[5].
STT:llä oli pitkään myös ruotsinkielinen uutispalvelu (FNB). Sen toiminta lakkasi vuoden 2017 lopussa. Lakkautuksen taustalla oli ruotsinkielisten mediatalojen KSF Median ja HSS Median päätös irtisanoa sopimuksensa FNB:n kanssa. Irtisanomisen jälkeen FNB:llä ei ollut edellytyksiä jatkaa toimintaansa[6].
STT:n toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]STT:llä oli Suomessa pitkään aluetoimistoja useissa kaupungeissa, muun muassa Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Nykyään kotimaan aluetoimistoja ei ole, mutta vuodesta 2014 lähtien STT:n toimittajia on työskennellyt Australian Sydneyssä. Sydneyssä toimitetaan uutisia aamu- ja päivävuoroissa eli Suomen aikaa yöllä. Järjestelyllä korvattiin Helsingin-toimituksessa tehdyt yövuorot[7]. Lisäksi STT:llä on oma EU-asioihin keskittyvä kirjeenvaihtaja Brysselissä Belgiassa[8].
STT työllistää noin 120 henkilöä ja tuottaa keskimäärin 250-300 uutista päivässä[9]. Uutissisältöjä jaetaan asiakkaille ympäri vuorokauden.
Vuoden 2019 lopulla STT alkoi moderoida uutissivustojen kommenttiosioita ollen siten ensimmäinen uutistoimisto Euroopassa, joka ryhtyi tarjoamaan kommenttiosioiden moderointia laajamittaisena palveluna[10].
Osa STT:tä on vuonna 2004 perustettu STT Viestintäpalvelut, joka tarjoaa mediaviestinnän palveluita muun muassa yrityksissä, yhteisöissä ja virastoissa toimiville viestinnän ammattilaisille. STT Info -tiedotepalvelun avulla yritykset voivat välittää tiedotteitaan STT:n kautta kansalliseen ja kansainväliseen tai tarkoin rajattuun jakeluun[11]. STT:n palvelutarjontaan kuuluu myös viestinnän suunnittelua ja ennakointia helpottava STT Pro -palvelu[12].
Muita uutistoimistoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Inter Press Service, kansainvälinen kehitysmaiden uutisia välittävä kansalaisjärjestöpohjainen uutistoimisto.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.encyclopedia.com/topic/Baron_Paul_Julius_von_Reuter.aspx#2-1O48:ReuterPaulJuliusBaronvon-full
- http://thomsonreuters.com
- AFP
- Reuters
- http://handbook.reuters.com/index.php/Main_Page
- http://weblogs.jomc.unc.edu/talkingbiznews/wp-content/uploads/2011/04/reuters-logo-2008-cropped-3.gif[vanhentunut linkki]
- http://www.medialab.sciences-po.fr/fr/projects/AFP-Cartography (Arkistoitu – Internet Archive)
- STT-Lehtikuva
- http://kuvakauppa.lehtikuva.fi/edoris?tem= (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.ap.org/pages/about/history/history_first.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/xx.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lehtikuva 70 vuotta: Kuvatoimisto kasvoi kukoistukseen Sanoman kyljessä STT. 21.1.2021. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ STT-Lehtikuva uudisti brändinsä: STT-Lehtikuvasta STT | STT www.sttinfo.fi. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ Sanoma Media Finland nostaa omistusosuutensa STT:stä 75,4 prosenttiin – Helsingin Sanomat palaa uutispalveluasiakkaaksi STT. 27.6.2018. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ Koko suomenkielinen päivälehdistö nojaa STT:n uutisiin - Aamulehti ja Satakunnan Kansa palasivat asiakkaiksi STT. 4.6.2020. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ Yle jatkaa Suomen Tietotoimiston asiakkaana Yle Uutiset. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ STT:n ruotsinkielinen uutistoiminta päättyy | STT www.sttinfo.fi. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ STT-Lehtikuva siirtää yötoimituksensa Australiaan | STT www.sttinfo.fi. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ STT STT. Viitattu 5.10.2021.
- ↑ Uutispalvelu STT. Viitattu 5.10.2021.
- ↑ STT alkaa moderoida uutissivustojen kommenttiosioita STT. 17.10.2019. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ STT Info www.sttinfo.fi. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ STT Pro pro.stt.fi. Viitattu 4.10.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uutistoimisto Wikimedia Commonsissa