Tyson Gay

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Tyson Gay Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa Berliinissä 2009.
Tyson Gay Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa Berliinissä 2009.
Maa:  Yhdysvallat
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
      Hylätty Lontoo 2012 4×100 m viesti
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Osaka 2007 100 metriä
Kultaa Kultaa Osaka 2007 200 metriä
Kultaa Kultaa Osaka 2007 4×100 m viesti
Hopeaa Hopeaa Berliini 2009 100 metriä

Tyson Gay (s. 9. elokuuta 1982 Lexington, Kentucky, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen pikajuoksija ja kolminkertainen maailmanmestari. Hän on 100 metrin kaikkien aikojen tilastossa jaetulla toisella sijalla Yohan Blaken kanssa ajalla 9,69 s, jonka hän juoksi syyskuussa 2009. Häntä nopeammin on juossut vain maailmanennätyksen haltija Usain Bolt 9,58 s .[1]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 Gay voitti Yhdysvaltain yliopistomestaruuden sadalla metrillä ja oli neljäs 200 metrillä. Samana vuonna hän oli Yhdysvaltain olympiakarsinnoissa 200 metrillä neljäs. Hänen lopullinen läpimurtokautensa oli 2005, jolloin hän keskittyi pääasiassa 200 metriin. Hän saavutti Yhdysvaltain mestaruuskilpailuissa hopeaa ja oli neljäs elokuussa Helsingin MM-kisoissa historiallisessa finaalissa, jossa neljä ensimmäistä sijaa menivät yhdysvaltalaisjuoksijoille. Monacon yleisurheilufinaalissa hän voitti matkan ajalla 19,96.

Yhdysvaltain mestaruuskisoissa 2006 Gay saavutti sadalla metrillä hopeaa. 11. kesäkuuta Lausannen Athletissima-tapahtumassa hän juoksi kautta aikain viidenneksi nopeimman 200 metrin ajan 19,70, mutta jäi kuitenkin Xavier Carterin taakse. Hän saavutti hyviä sijoituksia myös muista kesän GP-kisoista, sijoittuen muun muassa Tukholman DN Galassa toiseksi (9,97) ja voitti Lontoon GP:ssä 200 metrin kisan ajalla 19,84. Syyskuussa hän uusi yleisurheilufinaalin voittonsa 200 metrillä Stuttgartissa omalla ennätysajallaan 19,68, joka oli kautta aikain kolmanneksi paras aika maailmassa. Myöhemmin samassa kuussa Gay myös voitti maansa edustajana 100 metrin kilpailun ja oli mukana voittamassa myös pikaviestikilpailua maailmancupissa Ateenassa.

Kaudella 2007 Gay juoksi kesäkuussa 100 metriä aikaan 9,76, mutta myötätuulta oli maailmanennätystä ajatellen takana 0,2 m/s liikaa. Yhdysvaltain mestaruuskisoissa hän voitti 100 metrin juoksun ja 200 metrin juoksun ajalla 19,62, joka oli kaikkien aikojen toiseksi paras aika. Hän nousikin Yhdysvaltain suurimmaksi pikajuoksun mitalitoivoksi Osakan MM-kisoissa, kun Justin Gatlin ja John Capel ovat kilpailukiellossa dopingkäryjen takia.[2] Osakassa Gay kukisti puolen metrin vastatuuleen juostussa loppukilpailussa ME-mies Asafa Powellin sekä Bahaman Derrick Atkinsin ja voitti kultaa ajalla 9,85. Hän voitti Osakassa kultaa myös 200 metrillä ja pikaviestissä. Ennen häntä miesyleisurheilijoista vain Carl Lewis, Michael Johnson ja Maurice Greene olivat voittaneet samoissa MM-kisoissa kolme kultamitalia.[3] Saavutustensa myötä Gay valittiin IAAF:n vuoden 2007 miesyleisurheilijaksi.[4]

Vuonna 2008 Gay juoksi Yhdysvaltain olympiakarsintojen 100 metrin juoksun puolivälierässä Yhdysvaltain ennätyksen 9,77. Loppukilpailussa hän juoksi +4,1 m/s myötätuuleen ajan 9,68. Aika oli tuolloin kaikkien aikojen paras 100 metrillä juostu aika.[5] Usain Boltin sallituissa oloissa juoksema maailmanennätys oli tuolloin 9,72. Pekingin olympialaisissa Gay putosi 100 metrin välierissä ajalla 10,05. Pikaviestissä Yhdysvallat keskeytti alkuerissä.[6]

Berliinin MM-kilpailuissa 2009 Gay juoksi 100 metrillä hopealle uudella Yhdysvaltain ennätysajalla 9,71 s. Kilpailun voitti Usain Bolt uudella maailmanennätyksellä 9,58 s.[7] 9,71 on myös paras tulos, jolla ei ole voitettu 100 metrin kilpailua. 200 metrin kilpailusta hän vetäytyi nivusvaivan vuoksi.[8] IAAF:n yleisurheilufinaalissa Gay voitti 100 metriä ajalla 9,88. Shanghain GP-kilpailussa 20. syyskuuta Gay paransi ennätystään aikaan 9,69 s[9].

17. huhtikuuta 2010 Gay juoksi Gainesvillessä Floridassa 400 metriä aikaan 44,89, ja hänestä tuli ensimmäinen pikajuoksija joka on 100 metrillä alittanut 10 sekuntia, 200 metrillä 20 sekuntia ja 400 metrillä 45 sekuntia.[10] 16. toukokuuta 2010 hän alitti Tommie Smithin peräti 44 vuotta vanhan 200 metrin suoran juoksun maailmanennätyksen Manchesterissa. Gay juoksi harvoin kilpailtavalla matkalla ajan 19,41 ennätysyritystä varten rakennetulla radalla.[11] Lontoon olympialaisissa 2012 hän sijoittui alun perin 100 metrillä neljänneksi ja sai pikaviestissä hopeaa[12].

Kesällä 2013 Gay antoi kolmesti anabolisia steroideja sisältäneen dopingnäytteen. Yhdysvaltain antidopingtoimikunta USADA antoi hänelle vuoden kilpailukiellon ajalle 23. kesäkuuta 2013 – 22. kesäkuuta 2014 ja hylkäsi kaikki hänen tuloksensa 15. heinäkuuta 2012 alkaen. Kilpailukielto lyheni normaalista kahdesta vuodesta vuoden pituiseksi vastineeksi Gayn tekemästä yhteistyöstä USADA:n kanssa.[13] Tulosten hylkäysten takia hän menetti Lontoon olympialaisten viestimitalin kun koko joukkueen suoritus hylättiin.[14] Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hän sijoittui 100 metrillä kuudenneksi ajalla 10,00 s.

Vuoden 2016 syyskuussa Gayn uutisoitiin siirtyvän rattikelkkailijaksi ja tähtäävän vuoden 2018 talviolympialaisiin.[15]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gayn äiti ja isä eivät koskaan avioituneet. Äiti Daisy Gay Lowe kasvatti yksin Tysonia ja kymmenen kuukautta vanhempaa Tiffany-siskoa. Äidin mukaan Tysonin juoksugeenit tulevat hänen äidiltään eli Tysonin isoäidiltä.

Gay on kristitty. Kristinuskolla ja Jumalalla on Gaylle suuri merkitys ja voimaa hän hakee gospel-musiikista. Gayta kuvaillaan usein vaatimattomaksi ja kunnioittavaksi urheilijaksi.[16]

Gayn 15-vuotias tytär Trinity Gay ammuttiin kuoliaaksi ravintolassa Lexingtonissa Kentuckyssa lokakuussa 2016. Hän oli myös pikajuoksijalupaus, joka oli osavaltionsa hallitseva high school -mestari 100 metrin juoksussa.[17]

Henkilökohtaiset ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Miesten 100 metrin kaikkien aikojen tilasto
  2. ↑ Gay ei ole enää varjossa. Ilta-Sanomat/Urheilu, 2007, nro 12.7.2007, s. 6.
  3. ↑ Lewis, Richard: U.S. take dramatic relay titles 1.9.2007. IAAF. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  4. ↑ IAAF Athletes of the Year (pdf) IAAF.org. International Association of Athletics Federations. Viitattu 9.7.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Gay wins trials 100 in wind-aided 9.68 seconds USA Today. 30.6.2008. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  6. ↑ 4x100 Metres Relay, Men – Heats IAAF. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  7. ↑ 12th IAAF World Championships in Athletics: 100 Metres, Men – Final IAAF. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Gay vetäytyi 200 metriltä Kaleva.fi. 18.8.2009. Viitattu 26.8.2015.
  9. ↑ Gay juoksi kaikkien aikojen toiseksi parhaan ajan hs.fi. 20.9.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 27.9.2009. Viitattu 20.9.2009.
  10. ↑ Tchechankov, Ivan: With sub-45 run, Gay becomes first to break three major sprint barriers iaaf.org. 22.4.2010. IAAF. Viitattu 22.4.2010. (englanniksi)
  11. ↑ http://www.hs.fi/urheilu/yleisurheilu/artikkeli/Tyson+Gay+rikkoi+44+vuotta+vanhan+MEn/1135256879282 (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Jamaikan tykit hurjaan ME-aikaan pikaviestissä yle.fi. 11.8.2012. Viitattu 12.8.2012.
  13. ↑ US Track & Field Athlete, Gay, Accepts Sanction For Anti-Doping Rule Violation 2.5.2014. USADA. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  14. ↑ USA men’s 4 x 100m relay team disqualified from the 2012 London Olympic Games 20.5.2015. olympic.org: KOK. Viitattu 5.7.2015. (englanniksi)
  15. ↑ No nyt! Maailman kaikkien aikojen toiseksi nopein mies siirtyy kelkkailijaksi iltalehti.fi. Viitattu 21.9.2016.
  16. ↑ Salo, Tapani: Kolmen kuninkaan päivä. Aamulehti, 2008, nro 16.8., s. B19.
  17. ↑ Pikajuoksutähti Tyson Gayn 15-vuotias tytär ammuttiin kuoliaaksi - isä surusta sekaisin iltalehti.fi. Viitattu 17.10.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Miesten 100 metrin juoksun maailmanmestarit
1983: Yhdysvallat Carl Lewis
1987: Yhdysvallat Carl Lewis
1991: Yhdysvallat Carl Lewis
 1993: Yhdistynyt kuningaskunta Linford Christie
1995: Kanada Donovan Bailey
1997: Yhdysvallat Maurice Greene
 1999: Yhdysvallat Maurice Greene
2001: Yhdysvallat Maurice Greene
2003: Saint Kitts ja Nevis Kim Collins
 2005: Yhdysvallat Justin Gatlin
2007: Yhdysvallat Tyson Gay
2009: Jamaika Usain Bolt
 2011: Jamaika Yohan Blake
2013: Jamaika Usain Bolt
2015: Jamaika Usain Bolt
 2017: Yhdysvallat Justin Gatlin
2019: Yhdysvallat Christian Coleman
2022: Yhdysvallat Fred Kerley
 2023: Yhdysvallat Noah Lyles
Miesten 200 metrin juoksun maailmanmestarit
1983: Yhdysvallat Calvin Smith
1987: Yhdysvallat Calvin Smith
1991: Yhdysvallat Michael Johnson
 1993: Namibia Frankie Fredericks
1995: Yhdysvallat Michael Johnson
1997: Trinidad ja Tobago Ato Boldon
 1999: Yhdysvallat Maurice Greene
2001: Kreikka Konstantinos Kenteris
2003: Yhdysvallat John Capel
 2005: Yhdysvallat Justin Gatlin
2007: Yhdysvallat Tyson Gay
2009: Jamaika Usain Bolt
 2011: Jamaika Usain Bolt
2013: Jamaika Usain Bolt
2015: Jamaika Usain Bolt
 2017: Turkki Ramil Quliyev
2019: Yhdysvallat Noah Lyles
2022: Yhdysvallat Noah Lyles
 2023: Yhdysvallat Noah Lyles
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tyson_Gay&oldid=22128076”