Theofylaktos Simokattes
Theofylaktos Simokattes (kreik. Θεοφύλακτος Σιμοκάττης; noin 585? – vuoden 641 jälkeen)[1][2] oli itäroomalainen historioitsija, joka kirjoitti keisari Maurikioksen (hallitsi 582–602) valtakaudesta kertovan historiateoksen sekä muita teoksia luonnonhistoriasta ja teologiasta.[3] Theofylaktos oli antiikin viimeinen klassiseen tyyliin kirjoittanut historioitsija.[4][5]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Theofylaktos oli kotoisin Egyptistä ja hän syntyi luultavasti Aleksandriassa noin vuoden 585 tienoilla hyvät suhteet omaavaan ja mahdollisesti myös rikkaaseen perheeseen. Hän sai hyvän koulutuksen ja luki laajasti klassista kirjallisuutta ja filosofiaa. Hän ei ehkä ollut kovin komea mies, sillä hänen lempinimensä Simokattes tarkoittaa nähtävästi "nykerönenäistä kissaa".[1]
Koska Theofylaktos tavoitteli lainopillista uraa hän opiskeli varmasti Konstantinopolin lakikoulussa. Luultavasti hän saapui kaupunkiin pian vuoden 602 jälkeen sillä vuoteen 610 mennessä hän oli jo riittävän kuuluisa pitämään myöhästyneen hautajaispuheen murhatulle keisari Maurikiokselle. Seuraavien vuosien ajan Theofylaktos harjoitti lakia Konstantinopolissa ja piti yllä mainettaan oppineena miehenä. Luultavasti näihin aikoihin hän kokosi teoksensa Eettiset epistolat, joka on kokoelma lyhyitä fiktiivisiä kirjeitä mytologisten tai historiallisten henkilöiden välillä, esimerkiksi Medeialta Iasonille ja Sokrateelta Alkibiadeelle.[1]
Historioitsija saattoi olla sama henkilö kuin eräs Theofylaktos, joka toimi Konstantinopolin kaupunginprefektin lainopillisena avustajana ja joka auttoi erästä varkauden uhria joko vuonna 619 tai 624. Pian tämän jälkeen Konstantinopolin patriarkka Sergios turvasi Theofylaktoksen aseman ja hänen oikeutensa puhua. Theofylaktos luultavasti nimitettiin kaupunginprefektiksi, joka oli arvovaltainen ja hyvin palkattu virka ja jota hoidettiin lyhyen aikaa.[1]
Theofylaktos oli jo entinen prefekti kun hän kirjoitti hänen seuraavat kaksi teostaan, jotka käsittelivät luonnonhistoriaa ja teologiaa. Teosten kirjoittamisen jälkeen Theofylaktos toimi keisarillisena sihteerinä Konstantinopolissa.[1] Theofylaktos kuoli joskus vuoden 641 jälkeen.[2]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Theofylaktoksen historiateos koostuu kahdeksasta kirjasta, jotka käsittelevät keisari Maurikioksen valtakautta. Teos alkaa vuodesta 582 ja päättyy vuoteen 603.[6] Häin kirjoitti myös luonnonhistoriasta ja teologiasta.[3]
Ennustus bysanttilaisten voitosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Theofylaktos Simokattes kirjoitti myös tarinan, johon sisältyvä ennustus päätyi Koraanin 30. suuraan eli bysanttilaisten suuraan. Tarinan mukaan Bysantin suojelua aikaisemmin saanut ja tuleva Persian kuningas Khusrau II oli edellisen sodan aikana ennustanut Bysantin voittoa seuraavin sanoin:
Babylonialainen heimo hallitsee Bysantin valtiota kolmen hebdoman-syklin ajan. Neljännellä syklillä roomalaiset kuitenkin voittavat persialaiset.
Hebdoman-sykli tarkoitti vuosi-viikkoa eli raamatullista seitsemän vuoden sarjaa, jollainen tunnetaan esimerkiksi Mooseksen kirjoista. Vuosien 603-628 sota sujui Bysantin kannalta aluksi erittäin huonosti. Kun ennustus esitettiin Persian kuninkaan suulla, sen odotettiin toimivan propagandana Bysantin puolesta etenkin Persian kristillisen väestön keskuudessa. Volker Poppin mukaan ennustuksen taustalla oli Paavalin eskatologinen näkemys, jossa esteen oli ensin poistuttava, jotta "vääryyden ihminen" tulisi esille ja joutuisi Kristuksen kukistamaksi (2. Tess. 2:6-7).[7] Bysantin heikko sotamenestys oli tällainen eskatologinen ilmiö, joka edelsi lopullista voittoa.[8] Ennustuksen päätyminen Koraaniin oli Poppin mukaan seurausta siitä, että Koraanin varhaiset tekstit olivat peräisin kristillisen vanhauskoisen liikkeen piiristä Persian valtakunnassa. [8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Popp, Volker: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources ( toim. K-H. Ohlig), s. 14–175. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6
- Treadgold, Warren: The early Byzantine historians. Palgrave Macmillan, 2010. ISBN 978-0-230-24367-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Treadgold, s. 330–331
- ↑ a b Treadgold, s. 334
- ↑ a b Michael Maas: The Cambridge companion to the Age of Justinian, s. xxiii. Cambridge University Press, 2005. ISBN 9780521817462 (englanniksi)
- ↑ J. D. Howard-Johnston: East Rome, Sasanian Persia and the end of antiquity: historiographical and historical studies, s. vii. Ashgate Publishing, Ltd, 2006. ISBN 9780860789925 (englanniksi)
- ↑ Andrew Feldherr, Grant Hardy: The Oxford History of Historical Writing: Beginnings to Ad 600, s. 367. Oxford University Press, 2011. ISBN 9780199218158 (englanniksi)
- ↑ Treadgold, s. 332
- ↑ 2. kirje tessalonikalaisille Raamattu. Raamattu.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ a b Popp 2013, s. 20-21