Tervaporvarit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tervaporvarit olivat Oulun ja Kokkolan kaupunkien johtavia kauppiassukuja, jotka kävivät 1700–1800-luvuilla ulkomaankauppaa tervalla. Terva olikin 1800-luvulla Oulun keskeinen vientituote. Kainuun talonpojat toimittivat valmistamansa tervan pitkin Oulujokea Toppilan kaupunginosassa, Toppilansalmen pohjoisrannalla sijainneeseen Tervahoviin. Vienti- ja tuontikaupan lisäksi tervaporvarit harjoittivat laivanvarustusta ja sahatoimintaa.[1][2]

Tervaporvarit kuuluivat varallisuutensa johdosta Oulun vaikutusvaltaiseen ruotsinkieliseen yläluokkaan. Yleensä tervakauppiaan asema oli periytyvä, mutta kauppiasluokkaan oli mahdollista päästä myös pitkällisellä kouluttautumisella. Merkittäviä Oulun kauppiassukuja olivat ainakin seuraavat [3]

Muita tunnettuja Oulun tervakauppiaita olivat mm. Jacob Sporman, L. H. Keckman, Eric Candelberg, C. F. Engman 1700-luvulla[4] sekä J. W. Snellman G:son, Pentzin ja Antti Santaholma 1800-luvulla.[5]

  1. Halmesvirta & Ojala & Roiko-Jokela & Vilkuna: Historian sanakirja, s. 228. Gummerus. Jyväskylä, 1997. ISBN 951-20-5089-7
  2. Markku Kuisma: Pelko metsävarojen loppumisesta, s. 239. (Teoksessa Suomen historia 4: Vapauden aika) Espoo: Weilin & Göös, 1985. ISBN 951-35-2493-0
  3. Tervaporvarit (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Yhteenveto tervakauppiaiden tervatileistä vuonna 1794
  5. Tervansoutuaikaa

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.