Taiwan Relations Act

Taiwan Relations Act (suom. "Taiwanin suhteiden laki", lyh. TRA) on Yhdysvaltain kongressin vuonna 1979 säätämä laki, joka säätelee Yhdysvaltojen ja Kiinan tasavallan, eli Taiwanin, välistä suhdetta, sillä mailla ei virallisesti ole diplomaattisuhteita.

Pääartikkeli: YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 2758

Presidentti Jimmy Carter ilmoitti 15. joulukuuta 1978, että maa katkaisee diplomaattiset suhteet Kiinan tasavallan kanssa ja tunnustaa vastedes Kiinan kansantasavallan (tästä lähtien Kiina). Yhdysvallat ilmoitti, että se lakkauttaa vuonna 1954 solmiman puolustusliittonsa Taiwanin kanssa vuoden kuluessa. Se, millaiseksi suhde Taiwaniin muodostuisi tämän jälkeen jäi kuitenkin avoimeksi. Kyseessä oli ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) kerta, kun Yhdysvallat katkaisee suhteet johonkin kumppanimaahan, jonka kanssa sillä on puolustusliitto. Tammikuussa 1979 Carterin hallitus lähetti virallisen ehdotuksensa kongressille, jossa se pyysi säätämään lain, jolla määriteltäisiin uusi suhde Taiwaniin.^[1][2]

Yhdysvallat on kuitenkin diplomaattisten suhteiden katkaisun jälkeen katsonut Taiwanin olevan erityisen tärkeä osa demokratian kehitystä Itä-Aasiassa, minkä vuoksi se on pitänyt tärkeänä ylläpitää epävirallisiakin suhteita.^[3]

TRA muodostaa laillisen pohjan epävirallisten diplomaattisuhteiden ylläpitämiseksi Taiwanin kanssa. Lain nojalla Yhdysvalloilla on velvollisuus huolehtia siitä, että Taiwanilla on tarvittavat valmiudet puolustaa itseään Kiinan hyökkäykseltä.^[4][5]

TRA:n sisältö voidaan jakaa karkeasti viiteen pääkohtaan:^[2]

• Yhdysvallat kohtelee Taiwania niin kuin toista suvereenia valtiota, vaikkei tunnustakaan sitä virallisesti. Maat ylläpitävät epävirallisia suurlähetystöjä toistensa pääkaupungeissa.
• Taiwan saa ostaa Yhdysvalloilta aseita itsepuolustustarkoituksiin; näiden laadusta ja määrästä tehdään päätös Yhdysvaltain puolustusministeriön suosituksen perusteella. Kaikki yritykset ratkaista Taiwanin asemaa koskevat kysymykset muutoin kuin rauhanomaisin keinoin tulkitaan vakavaksi uhaksi läntisen Tyynenmeren alueelle.
• Taiwanin poissulkua kansainvälisistä organisaatioista ei tueta aktiivisesti.
• Yhdysvaltain presidentti pitää kongressin tietoisena mahdollisista uhista Taiwanin sosioekonomiselle järjestelmälle, minkä jälkeen presidentti ja kongressi tekevät tarvittavan päätöksen.
• Yhdysvallat pyrkii auttamaan Taiwania sen demokratiakehityksessä.

Reaganin hallitus antoi Taiwanille vuonna 1982 ns. kuusi vakuutusta, jota ohjaavat ja täydentävät sitä, miten Yhdysvallat soveltaa TRA:ta. Näiden kuuden vakuutuksen mukaan Yhdysvallat ei:^[6]

1. aseta takarajaa sille, koska se lopettaa aseiden myynnin Taiwanille
2. muuta TRA:n sisältöä
3. ole yhteydessä Kiinaan ennen kuin tekisi päätöksen aseiden myynnistä Taiwanille
4. toimi neuvottelijana Taiwanin ja Kiinan välillä
5. muuta kantaansa, jonka mukaan kysymys Kiinan suvereniteetistä on vain kiinalaisten itsensä päätettävissä eikä painosta Taiwania neuvottelemaan Kiinan kanssa
6. tunnusta Taiwanin olevan osa Kiinan kansantasavaltaa

Yhdysvalloilla ei virallisesti ole suurlähetystöä Taiwanissa, mutta Taipeissa toimiva Taiwanin Amerikka-instituutti tarjoaa Yhdysvaltain suurlähetystöä vastaavat palvelut maan kansalaisille Taiwanissa.^[3] Instituutti on perustettu TRA:n nojalla ja virallisesti se on voittoatavoittelematon yhdistys.^[1][5]

Vuonna 2022 Yhdysvaltain senaatti alkoi säätämään lakia, jolla Yhdysvaltain suhteet Taiwaniin järjesteltäisiin osittain uudelleen. Taiwan Policy Act -nimisen lakialoitteen keskeinen sisältö on se, että Yhdysvallat lupaisi Taiwanille sotilasapua 4,5 miljardin dollarin edestä seuraavan neljän vuoden aikana sekä luokittelisi Taiwanin keskeiseksi ei-NATO:on kuuluvaksi kumppaniksi (engl. major non-NATO ally), minkä johdosta aseiden myynti Taiwaniin olisi lakiteknisesti helpompaa.^[7]