Torittu

Torittu on kylä Padasjoen kunnassa Päijät-Hämeen maakunnassa.

Toritun kylän historia on yhtä vanha kuin Padasjoen historia. Hallintopitäjän perustamisvuotena pidetään vuotta 1442. Tuolloin Padasjoen käräjillä vahvistettiin Toritun isäntien kauppa, jolla he olivat ostaneet neljänneksen hauholaisilta Lummene-metsästä. Loput Lummene-metsästä harmoslaiset ja torittulaiset ostivat vuonna 1558, jolloin pitäjän raja muodostui nykyiseksi. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Toritussa oli Rekolan ja Pastilan talot, joista muodostettiin 1580-luvulla kaksi taloa lisää.

Toritun kylän keskeisimmäksi paikaksi on muodostunut Sepänmäki eli kyläsepän museoalue, jonka vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta. Kyläyhdistys pitää avoinna kesäisin Toritun kyläsepän museota ja järjestää mm. pärekattotalkoita ja muita museon hoitotalkoita sekä yhteisiä juhlia museopihalla kesäasukkaiden kanssa. Museoalueelle on myös kunnostettu sepän paja, jossa pidetään kursseja.

Toritun vuonna 1905 rakennettu koulu lakkautettiin vuonna 1970 ja vuodesta 1979 asti siellä on toiminut Nuutisen kutomo.

Toritulla on aktiivisen kyläyhdistyksen lisäksi myös aktiivinen ja toimiva metsästysseura. Kyläyhdistyksen ja metsästysseuran Leader-projektina valmistamalla Toritun luonto- ja kulttuurireitillä on peräti 27 km taivallettavaa luonto- ja kulttuurikohteista toisiin.

Metsätalouden merkitys on suuri Toritun kylälle. Kylällä on monia pieniä järviä ja rantaa myös Lummene-järvestä, niinpä kylällä on paljon kesäasukkaita. Kutomon lisäksi kylällä on matkailuyrittämistä.

Toritun kulttuurimaisemaa hallitsevat laajat, metsiin rajautuvat kumpuilevat peltovainiot ja niiden laitamilla sijaitsevat tilakeskukset. Kylän keskivaiheilla sijaitsevan ulkoilmamuseon rakennukset kuuluivat Pastilasta 1920-luvun alussa itsenäistyneeseen Seppälä-nimiseen torppaan, jossa asui kylän seppä vuoteen 1955 asti. Alueen vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta.

Seppälän koillispuolella, mäen harjanteella sijaitsee Toritun vuonna 1905 rakennettu koulu. Alkuperäisellään oleva rakennus on tyhjillään, ja sitä vastapäätä on Nuutisen kutomon 1980-luvulla rakennettu asuin- ja tehdasrakennus.

Toritun eteläosassa, maantien länsipuolella sijaitsevat laajojen peltojen ympäröimät Ylätalon ja Vainion tilakeskukset, joiden päärakennukset lienee rakennettu 1800–1900-lukujen molemmin puolin.

Pastilan kantatilan rakennuskanta lienee 1950–1960-luvuilta. Toritun pohjoisosassa sijainnut Alhon 1600-luvulle palautuvan yksinäissäterin päärakennus on purettu.

Pulkkila, Uuno [1946] 1984. Padasjoen historia.

• Kyläyhdistyksen sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Sepänmäki (Arkistoitu – Internet Archive)
• Toritun kulttuurimaisema^{[vanhentunut linkki]}

• Pastila, Pekka & Perälä, Minna: Toritun kyläkirja : elämää Padasjoella. Toritun kyläyhdistys, 2012. ISBN 978-952-93-0767-8.