Tohmajärven helluntaiseurakunta
| Tohmajärven helluntaiseurakunta | |
|---|---|
| Suuntautuminen | helluntaiherätys |
| Kirkkokunta | itsenäinen |
| Perustettu | 1933 |
| Pääkirkko |
Rukoushuone Lassintie 21 82600 Tohmajärvi |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Tohmajärven helluntaiseurakunta on vuonna 1933 perustettu tohmajärveläinen helluntaiseurakunta. Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Tohmajärven keskustassa Lassintiellä.[1] Seurakunta on perustettu 1933 ja rekisteröity yhdistykseksi 1. helmikuuta 1980.[2]
Seurakunnan toimintaan kuuluvat jumalanpalvelusten ja rukouskokousten lisäksi lapsi- ja nuorisotyö sekä Pohjois-Karjalan helluntaiseurakuntien yhteinen lähetystyö Japanissa.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helluntaiherätys saapui Tohmajärvelle 1920-lvuulla. Tohmajärveläisiä oli mukana perustamassa Lehmoon Pohjois-Karjalan ensimmäistä helluntaiseurakuntaan 1928. Vuonna 1932 perustettiin Värtsilän helluntaiseurakunta, johon tohmajärveläiset sittemmin kuuluivat. Sodan jälkeen helluntailaiset liittyivät Joensuun Siion-seurakuntaan ja Tohmajärvelle muodostui paikallisia rukouspiirejä. Sotien jälkeiset vuodet aina 1950-luvun alkuvuosille asti olivat näillä alueilla voimakkaan herätyksen aikaa. Työtä tehtiin vierailevien julistajien ja paikallisten uskovien voimin.[3]
Tohmajärvi sai pitempiaikaiset evankelistat 1970-luvun alkuvuosina, jolloin täällä toimivat Sirkka Järvinen ja Maija Kauppinen. Vuonna 1976 kutsuttiin rukouspiirien yhteiseksi työntekijäksi Matti Hirviniemi. Hänen aikanaan yhdistettiin kaikki neljä rukouspiiriä yhdeksi Tohmajärven rukouspiiriksi, joka kuului edelleen Joensuun Helluntaiseurakuntaan. Matti Hirviniemen siirryttyä Juvalle kevättalvella 1980 tuli hänen seuraajakseen Olavi Kilpeläinen Joensuusta.[3]
Toimitilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tohmajärven helluntaiseurakunnan rukoushuone on valmistunut vuonna 1982. Rukoushuoneen pinta-ala on 720 neliömetriä ja kirkkosalissa on istumapaikkoja 600 henkilölle. Rukoushuoneen suunnittelija on arkkitehti Veikko Gröhn.[4]
Oman rukoushuoneen saaminen tuli 1980-luvulla ajankohtaiseksi. Seurakunta perusti rukoushuonerahaston ja varojen hankkimiseksi järjestettiin myyjäisiä. Kevättalvella 1982 Tohmajärven rukouspiiri teki päätöksen oman temppelin rakentamisesta. Lahjoituksina saatu rakennuspuutavara kerättiin lähinnä Tohmajärven ja Värtsilän alueen metsänomistajilta. Talkootyön osuus rakentamisessa oli merkittävä. Tohmajärven rukouspiiri irtautui Joensuun Helluntaiseurakunnasta ja järjestäytyi itsenäiseksi Tohmajärven Helluntaiseurakunnaksi 28. elokuuta 1983. Saalem-temppelin vihkiäiset pidettiin 11. syyskuuta 1983. Temppeli sijaitsee Tohmajärven kunnan keskustaajamassa Kemiessä.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yhteystiedot Tohmajöärven helluntaiseurakunta. Viitattu 16.6.2024.
- ↑ a b Tohmajärven helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 21.5.2018. Viitattu 16.6.2024.
- ↑ a b c Historiaa Tohmajärven helluntaiseurakunta. Viitattu 16.6.2024.
- ↑ Leevi Launonen: Kutsuva kirkko: arkkitehti Veikko Gröhnin elämäntyö. Aikamedia, 2010 . ISBN 978-951-606-899-5