Rakuuna (kasvi)
| Rakuuna | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Marunat Artemisia |
| Laji: | dracunculus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Rakuuna (Artemisia dracunculus syn. Artemisia dracunculoides), jota kutsutaan myös nimillä maustemaruna ja dragonia, on monivuotinen yrttikasvi, jonka käyttö nykyisellään rajoittuu lähes yksinomaan maustamiseen. Sitä viljellään ympäri maailmaa, erityisesti Ranskassa ja Italiassa (tieto viljelyaloista vuodelta 1992). Luonnonvaraisena rakuuna kasvaa Etelä-Venäjältä Siperian halki ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Pohjois-Amerikassa.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakuunaa ei tavata laskea ikiaikaisten lääke- ja maustekasvien joukkoon, sillä se oli tuntematon rohto Antiikin kulttuureille. Kasvi tuotiin Eurooppaan Länsi-Aasiasta ristiretkien aikaan. Rakuunan käyttö oli 1500-luvulla yleistynyt Euroopassa aina Britteinsaaria myöten.
Rakuunan käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lääkekasvina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakuunan käyttö lääkekasvina on tätä nykyä lähes unohdettu, mutta aikanaan Keski-Euroopassa sen lehtiä ja versojen latvoja käytettiin edesauttamaan sydämen ja maksan toimintaa. Rudolf Steinerin oppien mukaan kasvin on sanottu auttavan myös nivelreumaan ja vesipöhöön. Viime vuosikymmeninä tehdyissä tutkimuksissa lääkitseville ominaisuuksille on löytynyt perusteitakin kasvin sisältämistä öljyistä. Rakuuna parantaa ruokahalua ja ruoansulatusta, laukaisee kouristuksia ja on antiseptinen rohto.
Maustekasvina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakuuna on olennainen osa etenkin ranskalaista ja armenialaista keittiötä. Se on osana klassisia Fines herbes- ja Bouquet garni -mausteseoksia. Koska rakuunassa on suolaisenomainen vivahde, sitä on suositeltu suolattoman ruokavalion lisäksi. Hienonnetulla rakuunalla maustetaan salaatteja ja munaruokia. Se sopii myös keittojen, kanan ja kalakastikkeiden mausteeksi. Béarnaisekastike on yksi maailman tunnetuimmista kastikkeista, jonka valmistuksessa käytetään rakuunaa[2].
Rakuunalajikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskanrakuuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskanrakuuna[3] (Artemisia dracunculus ’Sativa’ tai Sativa-ryhmä) on yrtin kahdesta muunnoksesta tunnetumpi ja maultaan mainekkaampi. Sitä voidaan kasvattaa Suomessa monivuotisena, mutta venäjänrakuunaan verrattuna se on talvenarempi. Etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa on kasvin suojaaminen katteella suositeltavaa talveksi. Koska ranskanrakuuna ei tuota lainkaan siemeniä, sen lisääminen onnistuu ainoastaan kasvullisesti jakamalla tai pistokkaista juurruttamalla.[4]
Venäjänrakuuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjänrakuuna[5] (Artemisia dracunculus ’Inodora’ tai Glauca-ryhmä) on rakuunan heikkoaromisempi mutta satoisampi muunnos. Se voi kasvaa jopa 150 cm korkeaksi. Se siementää hyvin ja lisääntyy siten erinomaisesti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ITIS
- ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: ranskanrakuuna
- ↑ Raassina, Palmgren, Hujala: Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä, Osara. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: venäjänrakuuna
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Rakuuna – Artemisia dracunculus
- United States Department of Agriculture (USDA): Artemisia dracunculus (englanniksi)
- Flora of China: Artemisia dracunculus (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kranzdorf, H., Herbs and Spice of the World, Schiffler Publishing, Exton, Pennsylvania, 1983.