Rockall

Rockall

Sijainti	Ulko-Hebridit, Skotlanti Yhdistynyt kuningaskunta
Merialue	Atlantti
Korkein kohta	21 m

Väestö

Asukasluku	asumaton

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Rockall on pieni graniittiluoto Atlantin valtameressä noin 300 kilometriä St. Kildan saarista länteen. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti syyskuussa 1955 liittäneensä Rockallin saaren alueisiinsa estääkseen muita maita käyttämästä sitä maan ohjuskokeiden seuraamisen tukikohtana. Sen omistajuudesta ja sitä kautta syntyvistä oikeuksista ympäröivään merialueeseen on kuitenkin kiistelty, ja esimerkiksi Irlanti ei ole tunnustanut sitä osaksi Britanniaa.

Rockallilla ei ole asutusta. Sille noustiin tiettävästi maihin ensimmäistä kertaa vuonna 1811. Pisin sillä vietetty yhtäjaksoinen aika on 43 vuorokautta.

Rockall on noin 30 metriä leveä ja 21 metriä korkea.^[1] Sillä on jonkin verran tasaista pintaa kohdassa, josta käytetään nimeä Hall’s Ledge.^[2] Suuri osa siitä on lintujen ulosteen peitossa. Lähin muu maa-alue on noin 300 kilometrin päässä sijaitseva St. Kildan saariryhmä.^[3]

Rockall on osa suurempaa merenalaista ylänköä, jonka uskotaan olevan jäänteitä Atlantin valtameren laajetessa muodostuneesta pienoismantereesta.^[4] Ylängön pinta-ala tuhannen sylen (1 828 metrin) maksimisyvyyden raja-arvoa käyttäen on noin 400 × 240 merimailia, ja se koostuu useasta törmästä, joista matalimpia ovat Rockallin, Hattonin ja George Bligh’n törmät. Joitakin syvempiä törmiä on nimetty J. R. R. Tolkienin teosten paikannimien mukaan.^[5] Ylängön erottaa Britteinsaarista merenalainen Rockallin painanne.^[6]

Vuonna 2013 saarelta ja sen ympäristöstä löytyi neljä ennen tuntematonta eläinlajia. Lajit löysi tutkija Graham Oliver.^[7] Vuonna 2019 Rockallilta löytyi uusi korallilaji.^[8] Näiden löytöjen yhteydessä saarelle ja sen ympäristöön ehdotettiin kalastuskieltoa.^[9] Irlantilaisille kalastajille tämä kielto on erittäin kriittinen, sillä esimerkiksi Killybegsin kaupungin sillistä ja mustakitaturskasta yli kolmasosa tulee juuri Rockallin saaren ympäriltä.^[10] Irlanti ja Britannia ovat erityisesti brexitin jälkeen kiistelleet Rockallin ympäristön kalastusoikeuksista.^[10]

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Rockallista ovat 1400-luvulta^[3], tosin sen on esitetty olevan yksi pyhän Brendanin kuvaamista paikoista.^[11] Rockall esiintyy merikartassa ensimmäistä kertaa vasta vuonna 1606, ja maihin sinne noustiin tiettävästi ensimmäistä kertaa vuonna 1811, jolloin luutnantti Basil Hall johti HMS Endymionilta käsin sinne kaksi veneellistä miehiä luultuaan sitä ensin purjeensa nostaneeksi vieraaksi alukseksi.^[10]

Vuosina 1862–1955 Rockallilla ei käynyt tiettävästi yksikään ihminen.^[12] Sen luona vieraili vuonna 1896 irlantilaisten ja skotlantilaisten luonnontieteilijöiden ryhmä retkellä, jota pidetään ainoana puhtaasti tieteellisessä tarkoituksessa tehtynä retkenä Rockallille. Siitä otettiin silloin myös ensimmäinen valokuva.^[13]

New Yorkiin matkalla ollut tanskalainen matkustajalaiva SS Norge haaksirikkoutui 200 metriä Rockallista pohjoiseen vuonna 1904, jolloin sen matkustajista 635 kuoli.^[11]

Luonnontieteilijä James Fisher oli 1900-luvun alkupuolella eräs harvoista Rockallille matkustaneista tieteilijöistä.^[13] Toisen maailmansodan aikana hän pyysi kuninkaallisten ilmavoimien kenraali Frederick Bowhilliltä, että ilmavoimat ottaisivat Rockallista muutamia ilmakuvia. Pyyntöön suostuttiin, ja asevoimien korkealaatuisilla kameroilla saatiin kuvia, joista pystyttiin tunnistamaan aiempaa paremmin Rockallille laskeutuvia lintulajeja.^[14]

1950-luvulla Yhdysvallat suostui myymään Britannian asevoimille MGM-5 Corporal -mallin ydinohjuksia. Aiemmat koealueet Aberporthissa ja Larkhillissä eivät soveltuneet ohjusten testaukseen ja niiden käytön koulutukseen, joten laukaisupaikaksi valittiin Uistin saaristo Hebrideillä ja ohjusten laukaisuratojen tarkkailupaikaksi St. Kildan saaret. Amiraliteetille huhtikuussa 1955 luovutetussa muistiossa kuitenkin huomautettiin, että jokin muu valtio voisi käyttää Rockallia ohjusten ratojen tarkkailuun. Tämän vuoksi oli syytä saattaa Rockall mahdollisimman pian brittihallinnon alaisuuteen.^[15]

Amiraliteetti pyrki saamaan Rockallin brittien hallintaan mahdollisimman nopeasti, sillä pohjoisella Atlantilla suurimman osan vuotta vallitseva huono sää voisi väliaikaisesti estää maihinnousun, jos asian kanssa viivyteltäisiin. Epäonnistunut yritys puolestaan voisi herättää ulkovaltojen huomion asiaan. Rockallille päätettiin lopulta lähettää laivaston uusi tutkimusalus HMS Vidal ja sen kyydissä ollut retkikunta.^[16] James Fisheriä pyydettiin mukaan, jotta sillä olisi ollut myös jossakin määrin uskottava tieteellinen motiivi, ja tämä suostui.^[17]

17. syyskuuta 1955 HMS Vidal saapui Rockallille. Seuraavana päivänä sen tuomalla Westland WS-51 Dragonfly -helikopterilla laskettiin kivelle neljän miehen ryhmä.^[18] Ryhmään kuuluivat Fisher, laivaston kapteeniluutnantti Desmond Scott sekä merijalkaväen kersantti Brian Peel ja alikersantti A. A. Fraser. Se asetti saarelle Yhdistyneen kuningaskunnan lipun ja messinkikilven, jossa Rockall julistettiin osaksi brittiläistä imperiumia.^[12] Kyseessä oli viimeinen kerta, jolloin brittiläiseen imperiumiin annektoitiin uusi maa-alue.^[19]

Vaikka Rockall oli liitetty Britanniaan, se ei estänyt Neuvostoliiton yrityksiä seurata Corporal-ohjusten laukaisuja. Skotlantilainen sanomalehti Scottish Daily Express paljasti toukokuussa 1960, että neuvostoliittolaiset kalastusaluksina esiintyneet laivat olivat liikkuneet Rockallin ympäristössä ohjusten testaamisen toisena vuonna.^[20]

Vuonna 1972 Rockallista tehtiin hallinnollisesti Inverness-shireen kuuluvan Harrisin piirin osa.^[11][10]

Rockallin brittiomistuksesta on ollut kiistaa Färsaarten, Islannin ja Irlannin kanssa,^[3] eikä Irlanti ole tunnustanut brittien omistusoikeutta saareen.^[10] Vuonna 1975 irlantilainen vuorikiipeilijä Willie Dick kiipesi Rockallille ja kertomansa mukaan jätti sinne Irlannin lipun ja brittien messinkikilpeen oman lisäyksensä.^[2]

Koska Rockall ei pysty ylläpitämään asutusta tai taloudellista toimintaa, se ei Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaan oikeuta omistajaansa yksinomaiseen talousvyöhykkeeseen ympärillään. Omistajalla on kuitenkin oikeus sen aluevesiin. Vuonna 1997 Britannia luopui vaateesta yksinomaiseen talousvyöhykkeeseen allekirjoitettuaan merioikeusyleissopimuksen.^[10][21]

Brittiläinen seikkailija ja entinen Special Air Service -yksikön sotilas Tom McClean vietti vuonna 1985 saarella 40 vuorokautta. Tarkoituksena oli vahvistaa brittien omistusoikeus saareen. McClean asui saarella vanerista tehdyssä kopissa.^[3][10][21]

Kolme Greenpeacen jäsentä valtasi Rockallin vuonna 1997 vastalauseena öljyn etsinnälle. Greenpeace antoi perustamalleen ”valtiolle” nimen Waveland ja sen nimissä myönnettiin 15 000 ”passia”. Järjestön jäsenet viettivät saarella 42 vuorokautta.^[1][3][10]

Vuonna 2011 Rockallille saapui ryhmä belgialaisia radioamatöörejä, joista ainakin kaksi onnistui nousemaan saarelle ja lähettämään sieltä radiolähetystä. Tapaus oli osa Islands in the Air -ohjelmaa, jossa radioamatöörit pyrkivät kirjaamaan kontakteja syrjäisten paikkojen kanssa.^[10][22]

Vuonna 2014 brittiläinen seikkailija Nick Hancock vietti Rockallilla 43 vuorokautta ja teki näin uuden ennätyksen. Hän asui saarella muovisessa kapselissa^[3], joka oli muokattu vesisäiliöstä. Aikaa hän vietti tieteellisiä kokeita suorittamalla, lukemalla, huuliharppua soittamalla ja saaren lintuihin tutustumalla.^[10]

Entinen sotilas Cam Cameron asui saarella 32 vuorokautta touko–kesäkuussa 2023 osana sotaveteraaneja varten järjestettyä varainkeruukampanjaa. Cameronin oli tarkoitus asua saarella 60 vuorokautta ja rikkoa aiemmat ennätykset, mutta huononeva sää keskeytti yrityksen ennenaikaisesti.^[23]

• MacDonald, Fraser: The last outpost of Empire: Rockall and the Cold War. Journal of Historical Geography, 2006. Melbourne, Victoria, Australia: School of Anthropology, Geography & Environmental Studies, The University of Melbourne. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Roberts, D. G.: Marine Geology of the Rockall Plateau and Trough. Philosophical Transactions of the Royal Society of London. Series A, Mathematical and Physical Sciences, 1975. Royal Society. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rockall Wikimedia Commonsissa