Punttiviikuna
Punttiviikuna | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Mulperikasvit Moraceae |
Suku: | Viikunat Ficus |
Alasuku: | Sycomorus |
Laji: | sur |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Punttiviikunan levinneisyys |
|
Katso myös | |
Punttiviikuna[3] (Ficus sur) on mulperikasvien heimoon kuuluva puu, joka elää Afrikassa ja Arabian niemimaalla.[2]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punttiviikuna on suuri, nopeakasvuinen, puolivihanta puu, joka voi kasvaa 30 metriä korkeaksi, mutta jää kuivemmilla seuduilla yleensä alle 10-metriseksi. Latvusto on kookas ja laajalle levittäytyvä. Kasvin kaikki maanpäälliset osat erittävät valkoista maitiaisnestettä. Punttiviikunan runko voi olla halkaisijaltaan 150 senttimetriä, ja metsissä kasvavilla suurilla yksilöillä on joskus lankkujuuria.[4][5] Kaarna on vaaleanharmaata ja sileää.[4]
Punttiviikunan vuorottaisesti kasvavat lehdet ovat ohuen nahkamaiset, hammaslaitaiset ja vaihtelevat muodoltaan puikeasta soikeaan. Rungosta tai vanhoista oksista kasvavat lehdettömät, yleensä noin puolimetriset oksat kannattelevat suuria viikunarykelmiä. Viikunat ovat pallomaisia, halkaisijaltaan 2–4 senttimetriä, ja ne ovat väriltään aluksi kirkkaanvihreitä, kypsinä oransseja tai punaisia.[4][6] Linnut, lepakot ja apinat syövät viikunoita ja edesauttavat siementen leviämistä.[6]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punttiviikunan levinneisyysalue ulottuu Kap Verdestä Somaliaan ja Arabian niemimaalle Jemeniin sekä etelässä Angolaan ja Etelä-Afrikkaan.[5][6] Se on laajalle levinnyt laji puustoisilla ruohomailla, jokien laitamilla, puolivihannissa metsissä ja kallioisilla rinteillä. Sitä kasvaa merenpinnan tasolta aina 2300 metrin korkeuteen.[4][7]
Punttiviikuna ja ihminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punttiviikunan eri osia käytetään moniin eri tarkoituksiin.[5][7] Puuhun liitetään usein taikauskomuksia, ja sitä pidetään hedelmällisyyden symbolina.[5] Punttiviikunan hedelmiä käytetään ihmisten ja eläinten ravintona, ja niistä tehdään soittimia ja leluja. Lisäksi hedelmiä, siemeniä, lehtiä, kaarnaa ja juuria käytetään lääkkeenä erilaisiin vaivoihin sekä lehmien maidontuotannon lisäämiseen maataloudessa.[7] Kasvissa on kuitenkin myrkyllisiä yhdisteitä, ja sekä juurista että kaarnasta tehtyjen keitteiden tiedetään aiheuttaneen ihmisten kuolemia. Punttiviikunaa on myös käytetty myrkkynuolien valmistamiseen ja ihmisten tahalliseen myrkyttämiseen.[5]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Viikunoita
-
Kalottihemppo syömässä viikunoita
-
Taimi
-
Punttiviikuna puutarhassa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Ficus sur IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Ficus sur Forssk. Plants of the World Online. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Punttiviikuna – Ficus sur Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 20.4.2021.
- ↑ a b c d Bingham, M. G. et al.: Species information: Ficus sur Flora of Zambia. 2021. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Fern, Ken: Ficus sur Useful Tropical Plants. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c van Noort, S. & Rasplus, JY.: Ficus sur FigWeb. 2021. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Lansky, Ephraim Philip & Paavilainen, Helena Maaria: Figs: The Genus Ficus, s. 65. Boca Raton, FL: CRC Press, 2011. ISBN 978-1-4200-8966-0 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 20.4.2021). (englanniksi)