Prostituutio

Prostituutio, joskus seksin myynti tai seksityö, on ansiotyötä harrastamalla seksiä sitä ostavan asiakkaan kanssa. Seksin myyjää kutsutaan prostituoiduksi tai seksityöntekijäksi.^[1][2]

Prostituutio on laitonta useimmissa maailman maissa. Monissa maissa se on rajoitettu punaisten lyhtyjen alueelle ja toimintaa on rajoitettu kieltämällä bordellit, ehdottaminen ja mainostaminen.^[3] Seksin myynti on monissa tapauksissa harmaata taloutta eli siitä jäävät maksamatta verot.^[4]

Kehitysmaissa köyhyys ajaa harjoittamaan prostituutiota. Lisäksi prostituution harjoittamiseen liittyy halua kohota yhteiskunnassa.^[5] Kadulla työskentelevät prostituoidut ovat usein etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, köyhiä ja heiltä puuttuvat koulutus ja markkinoimiskelpoiset taidot.^[6]

15 prosenttia yhdysvaltalaisista miehistä on ainakin kerran elämässään maksanut seksistä (TNS-kysely vuonna 2004).^[7] Australiassa 2000-luvulla tehdyn kyselyn mukaan 15,6 prosenttia 16–59-vuotiaista miehistä on maksanut seksistä; 1,9 prosenttia oli maksanut seksistä tuoreimman vuoden aikana.^[8]

Useiden tutkimusten mukaan prostituutio on vähentynyt seksuaalisesti vapaamielisimmissä maissa, todennäköisesti ei-kaupallisen seksin harrastamisen muututtua helpommaksi.^[9]

Suurimmassa osassa maailman maista joko seksin myynti tai seksin ostaminen on kielletty erikseen lailla. Useimmissa länsimaissa^selvennä järjestäytymätön seksikauppa on laillista. Paritus eli toisten prostituutiolla ansaitseminen on joiltain osin laitonta useimmissa maailman valtioissa^[10] mutta bordellit ovat laillisia muun muassa Saksassa, Alankomaissa, Kreikassa, osassa Espanjaa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Paritus on kiellettyä kaikissa Euroopan maissa.^[11]

Seksin ostaminen on rangaistavaa muutamassa valtiossa: Ruotsi kielsi seksin ostamisen vuonna 1999,^[12] Norja ja Islanti vuonna 2009^[13][14] ja Ranska vuonna 2016.^[11]

Yhdistynyt kuningaskunta kielsi seksin ostamisen parittajan avulla työskentelevältä myyjältä tai ihmiskaupan kohteena olevalta vuonna 2008.^[15]

Pääartikkeli: Prostituutio Suomessa

Suomessa seksin myyminen on sallittua, mutta paritus ja seksin osto paritettavilta henkilöiltä tai ihmiskaupan uhreilta on vuodesta 2015 ollut kiellettyä.^[15] Myös seksin myynnin julkinen mainonta on Suomessa kiellettyä.

Tuomari Susan Himel kumosi Kanadan bordellit ja parittajat kieltävän lain vuonna 2010.^[16] Himelin mukaan lait rikkovat perustuslain takaamaa ”oikeutta elämään, vapauteen ja turvallisuuteen”. Haasteen olivat tehneet prostituoidut, joista yksi kertoi, miten kieltolain vuoksi hän on joutunut työskentelemään kadulla ja siksi hänet on hakattu ja raiskattu.^[16] Seksityöläisiä on jopa murhattu.^[16] Vuonna 2012 Ontarion vetoomustuomioistuin vahvisti Himelin päätöksen.^[17]

Norjassa prostituutio lisääntyi ostokiellon (2009) jälkeen.^[18] Ruotsinkin ostokiellosta on huonoja kokemuksia.^[19] Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkaisi vuonna 2016 tutkimuksen, jonka mukaan ostokiellon toimeenpano ja valvonta aiheuttavat Norjassa jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia: ostokielto esimerkiksi altistaa prostituoidut väkivallalle, häädöille ja uhkaa heidän oikeuttaan terveydenhuoltoon ja lain suojaan.^[20] Järjestö asettui kannattamaan ostokiellon sijaan rangaistavuudesta luopumista eli kaiken aikuisten välisen suostumuksellisen seksikaupan rikosoikeudellisen säätelyn poistamista.^[21]

Tutkija Anna Kontulan mukaan osuuskuntamuotoisten bordellien salliminen parantaisi prostituoitujen työturvallisuutta, kun taas seksinostokielto saattaisi heikentää prostituoitujen itsemääräämisoikeutta ja lisätä paritusrikollisuutta, mihin Ruotsinkin kokemukset viittaavat.^[22]

Prostituoituja auttavan Pro-tukipisteen mukaan ostokielto voisi siirtää toiminnon pimentoon, jolloin etenkin parittajien armoilla olevat prostituoidut kärsisivät. Yleisestikin Pohjoismaisten järjestöjen mukaan seksinostokielto vahingoittaisi erityisesti heikoimmassa asemassa olevia prostituoituja.^[23]

Kansainvälistä seksikauppaa tutkinut sukupuolentutkimuksen professori Marjut Jyrkinen kieltäisi seksin myymisen kokonaan, koska sen pitäminen rikoksena osoittaisi, että toiminta ei ole yhteiskunnallisesti hyväksyttävää. Hän katsoo myös, että kriminalisointi itsessään ole riittävä syy prostituutioon liittyvien ihmisoikeusloukkauksien kitkemiseksi.^[24] Seksityöstä väitöskirjaa valmistelevan tutkija Niina Vuolajärven mukaan moni muu asia vaikuttaa kriminalisointia enemmän prostituution yleisyyteen ja ilmenemismuotoihin. Hänen mukaansa prostituoitujen aseman parantaminen edellyttäisi muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan, työlainsäädäntöön ja sosiaalipolitiikkaan eli rakenteisiin, jotka asettavat ihmiset eriarvoisiin lokeroihin.^[24]

YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin mukaan lait, jotka rankaisevat homoseksuaalisuudesta, prostituutiosta ja ruiskuhuumeiden käytöstä, ovat keskeinen este sille, että AIDS:n vastainen työ saavuttaisi tärkeimmät kohderyhmänsä. AIDS-komission jäsen, entinen korkeimman oikeuden tuomari Michael Kirby sekä tutkija Michael Wong kirjoittavat, että Australia on hyvä esimerkki sallivampien lakien hyödyistä.^[25]

Vuonna 2012 YK:n Aids-komissio vaati prostituution laillistamista kaikkialla muiden ammattien tavoin.^[26] Bordellit ja paritus tulisi sallia.^[27] Komission mukaan prostituution vastaiset lait estävät AIDSin-vastaista taistelua.^[28] YK:n silloinen pääsihteeri Ban Ki-Moon ja YK:n kehitysohjelma tukivat raporttia.^[26]

Antropologi Laura Agustínin mukaan thaimaalaisten prostituoitujen mielestä ihmiskaupan vastaiset toimet ovat heidän suuri ongelmansa. Hänen mukaansa ihmiskaupan vastustamisen nimissä "autetaan" ihmisiä, jotka eivät sitä haluaisi tai jotka jopa kokevat "auttamisen" tuhoavan heidän elämänsä.^[29]

Prostituution kaltaista käyttäytymistä on havaittu myös joillakin eläinlajeilla, kuten simpansseilla^[30] ja jääpingviineillä.^[31]

• Aspasia, kreikkalainen prostituoitu, puhuja ja kirjailija (n. 470–410 eaa.)
• Virginie Despentes, ranskalainen kirjailija, kääntäjä ja ohjaaja (s. 1969)
• Tiia Forsström, suomalainen seksuaaliaktivisti (s. 1974).
• Mary Jane Kelly, Viiltäjä-Jackin murhaama brittiläinen prostituoitu (1863–1888)
• Mata Hari, hollantilainen vakooja ja tanssija (1876–1917)
• Madame de Pompadour, ranskalainen taiteentukija ja hovin jäsen (1721–1764)
• Valerie Solanas, yhdysvaltalainen kerjäläinen, kirjailija ja naisten ihmisoikeuksien puolustaja (1936–1988)
• Elizabeth Stride, Viiltäjä-Jackin murhaama brittiläinen prostituoitu (1843–1888)
• Aileen Wuornos, henkirikoksia tehnyt yhdysvaltalainen (1956–2002)

• Prostituutio antiikin Kreikassa
• Puhelintyttö
• Seksiturismi

• Bassermann, Lujo: Maailman vanhin ammatti: Kulttuurihistoria. ((Das älteste Gewerbe: Eine Kulturgeschichte, 1965.) Suomentanut Raimo Arhela) Jyväskylä: Gummerus, 1967.
• Laukkanen, Mari-Elina: Suomalainen ja muu pohjoismainen prostituutiokirjallisuus. (Stakes, Aiheita 17/1999) Helsinki: Stakes, 1999. ISBN 951-33-0805-7
• Malarek, Victor: Natashat: Seksibisneksen uhrit. ((The natashas: Inside the new global sex trade, 2004.) Suomentanut Leena Nivala) Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-19975-7
• Mäki, Teemu: Oikeus huoruuteen. Voima 2/2006.
• Nieminen, Anna – Parhi-Riikola, Päivi: Prostituutio peilaa aikaansa. Tiede 4/2004.
• Thorbek, Susanne & Pattanaik, Bandana (toim.): Rajat ylittävä prostituutio: Globaalien toimintamallien muuttuminen. ((Transnational prostitution: Changing patterns in a global context, 2002.) Suomennos: Sari-Anne Ahvonen. Kääntöpiiri) Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-200-8

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Prostituutio.

• Prostitution Research and Education. (englanniksi)
• ”Maksullinen seksi on kuin vessassa käyntiä.” MTVuutiset.fi 26.1.2011.
• Väittely 1990-luvun suomalaisesta katuprostituutiosta. Ylen Elävä arkisto.