Primitiivinen taide

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naisfiguuri ja lapsi, bangwa-heimon veistos Kamerunista 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. National Museum of African Art, Washington.
Kaksi uusiguinealaista naamiota Berliinin etnologisessa museossa.

Primitiivinen taide tarkoittaa luonnonkansojen taidetta ja esihistoriallisen ajan taidetta. Toisinaan primitiivisellä taiteella tarkoitetaan kaikkien länsimaille vieraiden kulttuurien taidetta. Kansantaide muistuttaa primitiivistä taidetta, mutta vain osa siitä on primitiivistä.[1] Primitiivisen taiteen ensisijaiset alat ovat naamiot ja kuvanveisto, ja sen pääalueita ovat olleet erityisesti Afrikka (Egyptiä lukuun ottamatta), Australia ja Oseania.[2]

Tyylipiirteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verrattuna sivistyskansojen taiteeseen primitiivinen taide on maaginen ja voimakkaasti tyylitelty.[2] Primitiiviselle taiteelle on tunnusomaista symmetria, rytmiikka, toisto ja naivismi. Perspektiivi poikkeaa länsimaisesta. Primitiivisessä taiteessa kuvataan mitä tiedetään.[1] Samaan tapaan luolamaalauksissa yleinen röntgentyyli näyttää ultrarealistisesti enemmän kuin on ulkoisesti nähdään, kuten olentojen luurangot ja sisäelimet.[3] Primitiivinen taide sisältää tavallisesti esittäviä muotoja, joilla on maagista ja myyttistä merkitystä. Myös abstrakteilla ornamenteilla on symboliarvo.[1]

Primitiivisessä taiteessa on maagista ja mytologista ainesta. Usein sillä on rituaalista tarkoitusta, esimerkiksi metsästysmagiaan liittyen. Taide toimii myös tiedon siirtäjänä tai kirjoituksen korvikkeena. Primitiiviset veistokset kuvaavat tavallisesti esi-isiä, jumalia ja muita kulttihahmoja. Veistosten materiaaleina on käytetty muun muassa puuta, metallia, kiveä, norsunluuta ja savea. Tunnetuinta kaksiulotteista primitiivistä taidetta ovat kivikauden luolamaalaukset ja kalliotaide. Maalausten ohella primitiivistä taidetta ovat kaiverrukset, punonta- ja kudontatyöt sekä tatuoinnit.[1]

Primitiiviset yhteisöt ja niiden määrittely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primitiivistä taidetta erehdytään helposti pitämään kehittymättömämpänä kuin länsimaista. Nykyisten luonnonkansojen taidetta ei kuitenkaan voi verrata esihistorialliseen taiteeseen, koska se on käynyt läpi yhtä pitkän kehityksen kuin länsimainen kulttuuri.[1]

Kulttuurin primitiivisyys määritellään usein rakennusteknisin perustein. Siinä suhteessa primitiivinen yhteisö elää pienissä yksiköissä ja tilapäisissä luonnonmateriaaleista valmistetuissa majoissa tai teltoissa, eikä kiveä tai savitiiltä käytetä rakennusmateriaalina.[1] Primitiivisyyden perusteena voi olla myös ruoanhankintatapa, jolloin primitiivisiä ovat vaeltavat metsästäjä-keräilijät, kuten Australian aboriginaalit, samoin paikasta toiseen liikkuvaa viljelyä harjoittavat.[4]

Primitiivistä ja alkuperäiskansojen taidetta museoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c d e f Taiteen pikkujättiläinen, s. 526–528. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  2. a b Otavan iso tietosanakirja, osa 6, palsta 1514
  3. Taiteen pikkujättiläinen, s. 628. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  4. Honko, Lauri & Pentikäinen, Juha: Kulttuuriantropologia, s. 13. Helsinki: WSOY, 1970.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]