Pentti Kouri

Pentti Juha Kalervo Kouri (12. helmikuuta 1949 Kemijärvi – 22. tammikuuta 2009 Los Angeles, Yhdysvallat^[1]) oli suomalainen taloustieteilijä ja pääomasijoittaja.^[2][3] Hän oli Suomen ensimmäisiä sijoitusalan julkisuuden henkilöitä.^[4]

Kouri oli toinen kahdesta suomalaisesta, jotka saivat 1966 Suomen Kulttuurirahaston kaksivuotisen opiskelustipendin kansainväliseen Atlantic Collegeen. Vuonna 1970 hän valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi,^[5] ja hänet palkattiin Kansainväliseen valuuttarahastoon. Valuuttarahaston tutkimusorganisaatiossa hän tapasi australialaisen taloustieteilijä Michael Porterin, jonka kanssa hän myöhemmin kehitti kansainvälisiin valuuttaliikkeisiin liittyvän Kouri–Porter-mallin. Kourin ja Porterin siteeratuin tieteellinen artikkeli on 1974 yhdysvaltalaisessa Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu "International Capital Flows and Portfolio Equilibrium".^[6] Kouri väitteli taloustieteen tohtoriksi vuonna 1974 MIT:stä. Sen jälkeen hän toimi taloustieteen professorina Stanfordin, Yalen, Helsingin ja New Yorkin yliopistoissa.^[7]

Pääartikkeli: Kouri-kaupat

1980-luvulla Kouri sai hoidettavakseen suursijoittaja George Sorosin Suomeen kohdistuvat sijoitukset. Hän nousi julkisuuteen 1980-luvun lopun mittavien osakekauppojen yhteydessä, kun Kansallis-Osake-Pankki ja Pohjola yrittivät saada haltuunsa Suomen Yhdyspankin. Pankit rahoittivat tätä nurkanvaltausta bulvaaniksi nostamansa Kourin avulla. Yritys oli suurisuuntainen, ja siinä käytettiin rahaa miljardeja markkoja ja kuljetettiin kuorma-autolasteittain osakekirjoja. Julkisuudessa Kourista alettiin puhua ”Suomen omistajana”, vaikka hän tosiasiassa oli pelkkä bulvaani. Kansallispankki ei voinut enää lain puitteissa lisätä omistuksiaan, joten se joutui käyttämään välikäsiä.^[8]

Valtaushanke epäonnistui. Pankkitarkastusvirasto tulkitsi myöhemmin, että kauppojen rahoituksessa oli toimittu liikepankkilain vastaisesti, sillä sijoittaja ja pankki olivat sopineet voitonjaosta keskenään.^[1] Epäselvyydet johtivat lopulta KOP:n pääjohtajan Jaakko Lassilan eroon.

Kouri oli yksi hakukone Hakian perustajista ja rahoittajista ja toimi sen hallituksen puheenjohtajana^[9].

Kouri kokosi 1980-luvulla mittavan nykytaiteen kokoelman, joka siirtyi velkojen takia Postipankin kautta opetusministeriölle. Sittemmin se päätyi nykytaiteen museo Kiasman kokoelmiin. Kourin kokoelmissa oli muun muassa minimalismia ja arte poveraa edustavia taiteilijoita ja suuri kokonaisuus Helsinki Schoolin valokuvaajien teoksia. Hän toimi Tate Galleryn kansainvälisen työvaliokunnan jäsenenä.^[10][11]

Ensimmäisestä avioliitosta Maria Kourin kanssa Pentti Kourilla on poika Janne Kouri. Toisesta liitosta Elly Kourin kanssa Pentti Kourilla on lapset Laila, Clarissa, Nicole ja Kyle. Pentti Kourin sisar Marjatta Huuhtanen on naimisissa Kelan entisen pääjohtajan Jorma Huuhtasen kanssa. Lisäksi Pentillä oli neljä veljeä (Pekka Kouri, Juhani Kouri, Mauri Kouri ja Timo Kouri). Sekä kaksi sisarta (Marjatta Kouri ja Katarina Kouri.) Myös Pentti Kourin iäkäs äiti oli elossa vielä poikansa kuollessa.

• Kouri, Pentti: Suomen omistaja ja elämäni muut roolit. Helsinki: Otava, 1996. ISBN 951-1-14214-3

• Saukkomaa, Harri: Kuka tarvitsi Pentti Kouria? Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11591-X
• Vihola, Teppo: ”Kouri, Pentti (1949–2009)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 410–412. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.

• Pentti Kouri ”Suomen omistaja” (Arkistoitu – Internet Archive). Sijoitusvinkki 19.3.2015.