Pentti Kauranen
| Pentti Kauranen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Pentti Matti Kauranen |
| Syntynyt | 4. helmikuuta 1930 Riika, Latvia |
| Kuollut | 2. huhtikuuta 2021 (91 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Instituutti |
Kuopion korkeakoulu Opetusministeriö Suomalainen Tiedeakatemia |
| Tutkimusalue | Radiokemia |
Pentti Matti Kauranen (4. helmikuuta 1930 Riika, Latvia – 2. huhtikuuta 2021 Helsinki[1]) oli Kuopion korkeakoulun kemian professori ja vielä eläkkeelle jäätyään hän toimi Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteerinä.[1][2]
Kaurasen kolmesta lapsesta tekniikan tohtori Ilkka Kauranen työskenteli teollisuustalouden (teollisuuden kehittämisen ja johtamisen) professorina TKK:lla (myöh. Aalto-yliopistossa) vuodesta 1996.[3][4]
Koulutus ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pentti Kaurasen liikemiesisä ekonomi Pentti Olavi Kauranen myi Porin puuvillatehtaan kankaita Baltiassa ja äiti Ingeborg Meyer oli Baltian saksalaisia. Perhe muutti ennen toista maailmansotaa Viipuriin, josta joutui sotien aikana kahdesti lähtemään evakkoon päätyen Tampereelle. Kauranen kirjoitti ylioppilaaksi 1948 Tampereen lyseosta, valmistui filosofian kandidaatiksi 1954, maisteriksi 1957, lisensiaatiksi 1962 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1962 Helsingin yliopistossa radiokemian alalta. Tuohon aikaan radiokemistien työssään tarvitsemia hiukkaskiihdyttimiä ei ollut Suomessa, vaan lähin sellainen sijaitsi Uppsalassa Ruotsissa.[1][3][2]
Työuransa Kauranen aloitti Hangon yhteislyseon virkaa toimittavana nuorempana lehtorina 1955–1956. Hangosta hän siirtyi Enon uraanikaivoksen pääkemistiksi Atomienergia osakeyhtiöön vuosiksi 1957–1960. Atomienergianeuvottelukunnan tutkimusassistennt 1961–1962. Assistenttina Helsingin yliopistossa Kauranen työskenteli 1962–1972 ensin fysiikan laitoksella, sittemmin radiokemian laitoksella paitsi vuosina 1963–1964, jolloin Asla-stipendi mahdollisti hänen työskentelynsä yhdysvaltalaisissa yliopistoissa (Michiganin yliopisto ja Arkansasin yliopisto).[3][1][2]
Kuopion korkeakoulun toiminta alkoi 1972 ja Kauranen oli yksi sen ensimmäisistä professoreista. Hän toimi kemian apulaisprofessorina 1972–1973 ja kemian professorina vuosina 1973–1993. Kuopion korkeakoulussa hän eteni vararehtoriksi vuosiksi 1979–1981 ja 1985–1990.[3][1][2] Hallintotehtäviin perehtynyt Kauranen työskenteli viimeiset työvuotensa opetusministeriön korkeakoulupoliittisen osaston johtajana ja korkeakouluneuvoksena (1990-1993).[1][3] Vaikka hän jäi eläkkeelle varsinaisesta virastaan, hän toimi vielä viisivuotiskauden Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteerinä 1994–1999.[1][5]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauranen on julkaissut tieteellisiä kirjoituksia etenkin radiokemian ja analyyttisen kemian alalta.[3][2]
Väitöskirja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alpha branching in the decay of Pb-210 and Bi-210; a new mercury isotope Hg-206. Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia, 1962.
Ammattikirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Selvitys dosenttien asemasta ja tehtävistä Suomen korkeakouluissa. Helsinki: Opetusministeriö, 1994. ISBN 951-47-9164-9
Tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauranen oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1973 ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritari.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Kauranen, Ilkka & Kauranen, Olli: Pentti Kauranen 1930–2021 (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 8.5.2021. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b c d e Tarkka, Jukka et al. (toim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1986, s. 361. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08445-3
- ↑ a b c d e f g Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 25. lokakuuta 2024), s. 283
- ↑ Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 25. lokakuuta 2024), s. 282
- ↑ Tiedeakatemian esimiehet ja pääsihteerit Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 10.5.2021.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
