Peter Askergren

Peter Askergren (4. helmikuuta 1767 Sätila – 17. helmikuuta 1818 Tukholma) oli ruotsalainen pianisti, urkuri, alttoviulisti, sellisti, pianopedagogi ja säveltäjä.^[1]

Askergren syntyi urkuri Jonas Askergrenin pojaksi. Hän muutti Tukholmaan ja työskenteli alttoviulistina Ruotsin kuninkaallisen oopperan orkesterissa vuodesta 1788. Vuodesta 1794 hän soitti alttoviulua lisäksi Kungliga Hovkapelletissa. Vuonna 1807 Askergren siirtyi Kungliga Hovkapelletin alttoviulistin tehtävistä sen sellistiksi. Hän oli sekä Ruotsin kuninkaallisen oopperan orkesterin että Kungliga Hovkapelletin säännöllinen soittaja vuoteen 1812 saakka ja jatkoi sen jälkeenkin molemmissa säestämistä. Askergren toimi Katariinan kirkon (1801–1815) ja Aadolf Fredrikin kirkon (1815–1818) urkurina. Hän oli Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen vuodesta 1794 ja työskenteli vuosina 1814–1818 sen oppilaitoksen pianonsoiton opettajana. Askergren kuului Par Bricole -sääntökuntaan.^[1]

Askergren esiintyi pianosolistina konserttojen esityksissä ja esitti myös omia pianoteoksiaan. Vuonna 1804 pidetyssä konsertissa hänestä tuli todennäköisesti ensimmäinen Ruotsissa julkisen esiintymisen flyygeliä soittaen tehnyt henkilö. Askergrenin säveltämät urkuteokset ovat kadonneet. Yhtä laulua lukuun ottamatta hänen säilynyt tuotantonsa koostuu pianosävellyksistä, joihin kuuluu muunnelmateoksia ja tanssikappaleita. Askergrenin sävellyksiä julkaistiin enimmäkseen Musikaliskt Tidsfördrif -lehdessä. Kuusitoista muunnelmaa kansanmelodiaan julkaistiin erikseen. Askergreniltä on säilynyt luutulle kirjoitetun poloneesin käsikirjoitus, jota pidetään kuitenkin sovituksena pianokappaleesta. Pehr Strand käytti yhdessä soittorasioistaan kahta Askergrenin sävelmää.^[1]