Päiväpulkka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Päiväpulkka

Päiväpulkka (myös pulkka, pulikka, taksvärkkikapula[1]) on kiilan muotoinen puinen kapula, jolla vahvistettiin ennen vanhaan se, että työntekijä oli tehnyt päivän työt, esimerkiksi osana taksvärkkiä. Pulkan toinen puoli oli talon isännällä tai työnjohtajalla, ja vastakappale oli rengillä tai torpparilla.[2] Kun päivän työt oli tehty, asetettiin nämä puukapulat eli ”pulkat” vastakkain, ja työnjohtaja veisti puukolla loven yhtä aikaa sekä omaansa että työntekijän puukapulaan. Näitä ”pulkkia” jokainen renki vaali huolellisesti, ne säilytettiin visusti tallessa, että kuun lopussa tai urakkatyön päätyttyä jokainen sai oman päiväpalkkansa pulkkaan tehtyjen lovien mukaan.

Sanonta ”päivä on pulkassa” juontuu tämän välineen käyttöön ja tarkoittaa töiden päättymistä kyseisen työpäivän osalta.[3]

  1. Pihlava, Jorma: Taksvärkkikapula oli torpparin kellokortti. Turun Sanomat, 18.6.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.1.2024.
  2. ”Taksvärkit”, Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi, s. 68–70. Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-2495-7
  3. Nykysuomen sanakirja, osa 4, hakusana pulkka