Steven Gerrard
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Steven George Gerrard | ||
Syntymäaika | 30. toukokuuta 1980 | ||
Syntymäpaikka | Whiston, Englanti | ||
Pelipaikka | keskikenttäpelaaja | ||
Pituus | 183 senttimetriä[1] | ||
Paino | 83 kilogrammaa | ||
Seura | |||
Seura | Aston Villa | ||
Tehtävä | päävalmentaja | ||
Junioriseurat | |||
1987–1998 | Liverpool | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1998–2015 | Liverpool | 472 | (111) |
2015–2016 | LA Galaxy | 34 | (5) |
Yhteensä | 538 | (125) | |
Maajoukkue | |||
1999–2000 | Englanti U20 | 4 | (1) |
2000–2014 | Englanti | 114 | (21) |
Valmennusura | |||
2017–2018 | Liverpool U18 | ||
2018–2021 | Rangers | ||
2021–2022 | Aston Villa | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Steven George Gerrard (s. 30. toukokuuta 1980 Whiston, Englanti, Britannia) on englantilainen jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija, joka valmensi viimeksi Englannin Valioliigassa pelaavaa Aston Villaa.
Gerrard pelasi yleensä keskikentän keskustassa. Hän oli Liverpoolin kapteeni kaudesta 2003–2004. Hänen uransa paras saavutus on Mestarien liigan voitto vuonna 2005. Gerrard teki 8. heinäkuuta 2005 uuden nelivuotisen sopimuksen Liverpoolin kanssa, vaikka Chelsea oli tarjonnut hänestä aiemmin kesällä 32 miljoonaa puntaa. Hän oli muun muassa ehdolla vuoden 2005 maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi. Gerrard on pelannut Liverpoolissa 8-vuotiaasta saakka.[2]
Gerrard kuului myös Englannin maajoukkueen vakiomiehistöön ja pelasi 114 maaottelua sekä teki niissä 21 maalia.[3] Hän oli mukana MM-kisoissa 2006, 2010 ja 2014.
Pelaajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liverpoolin oma kasvatti Gerrard teki debyyttinsä edustusjoukkueessa 29. marraskuuta 1998 ottelussa Blackburnia vastaan, kun hän tuli vaihdosta kentälle. Ensimmäistä kertaa aloituskokoonpanossa hän oli UEFA Cupin ottelussa Celta de Vigoa vastaan. Gerrard pelasi kauden aikana yhteensä 13 ottelua.
Kaudella 1999–2000 Gerrard aloitti kauden keskikentän keskustassa yhdessä Jamie Redknapp'n kanssa. Gerrard oli aloituksessa kuudessa ensimmäisessä ottelussa, kunnes putosi penkille. Paikallisottelussa Evertonia vastaan Gerrard sai ensimmäisen punaisen korttinsa, kun hän rikkoi Kevin Campbell'a. Maalitili valioliigassa aukesi 5. joulukuuta 1999, kun hän onnistui maalinteossa Liverpoolin 4–1 -voitto-ottelussa Sheffield Wednesdayta vastaan.
Ensimmäisen maaottelunsa Gerrard pelasi Kevin Keeganin alaisuudessa Ukrainaa vastaan 30. toukokuuta 2000. Samana kesänä hän pääsi kentälle Michael Owenin tilalle 61. minuutilla joukkueen voittaessa Saksan 1–0 Euroopan mestaruuskisoissa 2000. Gerrard teki ensimmäisen maaottelumaalinsa 1–5 voitossa Saksaa vastaan MM-karsinnassa syyskuussa 2001, ollen yksi kolmesta maalinteossa onnistuneessa Liverpool-pelaajasta (Michael Owen (3 maalia) ja Emile Heskey (1 maali).
Kaudella 2000–2001 Liverpool juhli Cup-tripla -mestaruutta voittaen liigacupin, FA Cupin ja UEFA Cupin. Gerrard pelasi kauden aikana yhteensä 50 ottelua ja teki 10 maalia. PFA valitsi Gerrardin vuoden nuoreksi pelaajaksi.
Jalkapallon Euroopanmestaruuskisoissa 2004 Gerrard teki maalin Sveitsiä vastaan. Englanti hävisi seuraavalla kierroksella Portugalille. Kaudella 2003/04 Gerrard korvasi Sami Hyypiän Liverpoolin kapteenina. Valioliigassa Liverpool sijoittui neljänneksi ja pääsi karsimaan mestarien liigaan. Gerrard teki kauden aikana 4 liigamaalia pelaamassaan 34 ottelussa.
Seuraavalla kaudella Liverpool juhli Gerrardin johdolla Mestarien Liigan voittoa, kun Liverpool voitti loppuottelussa huikean nousun jälkeen italialaisen AC Milanin. Milan aloitti finaalin vahvasti ja johti ensimmäisen puoliajan jälkeen jo 3–0. Gerrard aloitti puniasten takaa-ajon kaventamalla 54 minuutilla 3–1:een. Liverpool nousi tasoihin Šmicerin ja Alonson maaleilla ja rangaistuspotkukilpailun jälkeen Gerrard pääsi nostamaan mestarien liigan voittopystiä. Gerrard valittiin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi. 30 liigaottelussa Gerrard maalasi 7 kertaa. Liigassa Liverpool jäi viidenneksi, mutta pääsi mestarien liigan voiton ansiota lopulta karsimaan ensi vuoden turnaukseen. Kyseessä oli ennakkotapaus, jonka johdosta Mestarien Liigan voittaja pääsee automaattisesti seuraavan kauden kilpailuun sarjasijoituksesta huolimatta.
Kausi 2005–2006 sujui Gerrardin kannalta hyvin. Hän teki kaikki kilpailut mukaan lukien 23 maalia 53:ssa ottelussa ja hänet valittiin PFA:n vuoden pelaajaksi. Valinta oli ensimmäinen Liverpoolin pelaajalle sitten vuoden 1988 ja John Barnesin valinnan.[4] Lisäksi Gerrard johdatti Liverpoolin FA Cupin voittoon. Loppuottelussa West Hamia vastaan Gerrard teki kaksi upeaa maalia. Toinen maali syntyi ottelun lisäajalla, jolla Liverpool tasoitti 3–3:een ja vei pelin jatko-ajalle. Gerrard onnistui myös rangaistuspotkukilpailussa ja Liverpool vei cup-pystin.
Gerrard oli kärsinyt loukkaantumisista ennen 2006 Jalkapallon MM-kisoja Saksassa. Gerrard teki Englannin toisen maalin 2–0-voitto-ottelussa Trinidad ja Tobagoa vastaan. Gerrard teki voimakkaalla puskulla maalin 85. minuutilla Ruotsia vastaan 2–2 päättyneessä tasapelissä. Gerrard oli yksi kolmesta Englannin pelaajasta jotka näkivät rangaistuspotkunsa tulevan torjutuiksi välieräottelun rangaistuspotkukilpailussa Ricardo Pereiran vartioidessa Portugalin maalia ja Portugalin voittaessa. Gerrard päätti turnauksen Englannin parhaana maalintekijänä kahdella maalillaan.
Gerrardin ja Liverpoolin kausi 2006/07 alkoi lupaavasti kun se voitti FA Community Shieldissa Chelsean numeroin 2–1. Valioliigassa Liverpool sijoittui kolmanneksi jääden 21 pistettä mestaruuden vieneestä Manchester Unitedista. Gerrard teki Valioliigassa 7 maalia 35 ottelussa.
Kausi 2007–2008 alkoi vierasottelulla Aston Villaa vastaan. Gerrard ratkaisi ottelun Liverpoolille tekemällä 87. minuutilla vapaapotkusta 1–2-voittomaalin. Liverpoolille voitto liigan avauskierroksella oli ensimmäinen sitten vuoden 2002. 28. lokakuuta 2007 Gerrard pelasi 400 ottelunsa Liverpoolin paidassa ottelussa Arsenalia vastaan. Gerrard teki juhlapelissään maalin, mutta se ei lopulta riittänyt voittoon Francesc Fabregasin tasoittaessa ottelun 78 minuutilla. Vuonna 2013 elokuun 3. päivä järjestettiin Gerrardin muisto-ottelu Olympiakosia vastaan osoituksena hänen 15 vuoden peliajasta Liverpoolissa. Kentällä nähtiin muutamia Liverpool-legendoja joita Gerrard oli itse valinnut pelaamaan. 19. lokakuuta 2013 Gerrard teki uransa 100. valioliigamaalin viimeistellessään rangaistuspotkun Newcastlea vastaan.
Valmennusura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gerrard palasi Liverpoolin organisaatioon helmikuussa 2017, kun hänestä tuli seuran akatemiavalmentaja.[5] Kaudella 2017/18 Gerrard valmensi Liverpoolin alle 18- ja 19-vuotiaiden joukkueita.
Huhtikuussa 2018 Skotlannin Valioliigan Rangers palkkasi Gerrardin päävalmentajakseen nelivuotisella sopimuksella.[6] Gerrard luotsasi Rangersin kaudella 2020/21 mestariksi 12 vuoden tauon jälkeen.[7]
Marraskuussa 2021 Gerrard jätti Rangersin ja siirtyi Englannin Valioliigan Aston Villan päävalmentajaksi.[8] Hän sai potkut 11 kuukautta myöhemmin lokakuussa 2022[9] Aston Villan voitettua kauden 11 liigaottelustaan vain kaksi.[10]
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivitetty 10. maaliskuuta 2013 [11]
Seura | Kausi | Valioliiga | FA Cup | Liigacup | Eurooppa | Muut | Yhteensä | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | ||
Liverpool | 1998–1999 | 12 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 13 | 0 |
1999–2000 | 29 | 1 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 31 | 1 | |
2000–2001 | 33 | 7 | 4 | 1 | 4 | 0 | 9 | 2 | 0 | 0 | 50 | 10 | |
2001–2002 | 28 | 3 | 2 | 0 | 0 | 0 | 15 | 1 | 0 | 0 | 45 | 4 | |
2002–2003 | 34 | 5 | 2 | 0 | 6 | 2 | 11 | 0 | 1 | 0 | 54 | 7 | |
2003–2004 | 34 | 4 | 3 | 0 | 2 | 0 | 8 | 2 | 0 | 0 | 47 | 6 | |
2004–2005 | 30 | 7 | 0 | 0 | 3 | 2 | 10 | 4 | 0 | 0 | 43 | 13 | |
2005–2006 | 32 | 10 | 6 | 4 | 1 | 1 | 12 | 7 | 2 | 1 | 53 | 23 | |
2006–2007 | 36 | 7 | 1 | 0 | 1 | 1 | 12 | 3 | 1 | 0 | 51 | 11 | |
2007–2008 | 34 | 11 | 3 | 3 | 2 | 1 | 13 | 6 | 0 | 0 | 52 | 21 | |
2008–2009 | 31 | 16 | 3 | 1 | 0 | 0 | 10 | 7 | 0 | 0 | 44 | 24 | |
2009–2010 | 33 | 9 | 2 | 1 | 1 | 0 | 13 | 2 | 0 | 0 | 49 | 12 | |
2010–2011 | 21 | 4 | 1 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 0 | 0 | 24 | 8 | |
2011–2012 | 18 | 5 | 6 | 2 | 4 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 28 | 9 | |
2012–2013 | 28 | 7 | 1 | 0 | 1 | 0 | 8 | 1 | 0 | 0 | 37 | 8 | |
Yhteensä | 433 | 96 | 36 | 12 | 25 | 9 | 124 | 39 | 4 | 1 | 622 | 157 |
Maajoukkuemaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- FA Cup (2): 2001 2006
- Englannin liigacup (3): 2001, 2003, 2012
- FA Community Shield (2): 2001, 2006
- Mestarien liiga: 2005
- UEFA Cup: 2001
- UEFA Super Cup (2): 2001, 2005
Henkilökohtaiset saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2001 PFA:n vuoden nuori pelaaja
- 2004/05 Mestarien liigan arvokkain pelaaja
- 2006 PFA:n vuoden pelaaja
Perhe ja yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gerrardin perheeseen kuuluvat vaimo malli ja muotitoimittaja Alex Curran sekä tyttäret Lilly-Ella (s. 2004) ja Lexie (s. 2006). Pariskunta meni naimisiin Clivedenissa 16. kesäkuuta 2007, samana päivänä kuin maajoukkuetoverit Gary Neville, Michael Carrick ja rocklaulaja Rod Stewart. Englannin maajoukkuekapteeni John Terryn häät olivat päivää aiemmin.
Gerrardilla on isoveli Paul, hänen vanhempansa ovat eronneet.
1. syyskuuta 2006 Gerrard julkaisi omaelämäkerran Gerrard: My Autobiography. Galaxy British Book Awards palkitsi kirjan vuoden urheilukirjana.
1. lokakuuta 2007 Gerrard törmäsi hitaalla nopeudella autollaan 10-vuotiaaseen poikaan, joka juoksi tielle Our Lady of Lourdes Primary Schoolin ulkopuolella Southportissa. Gerrard vieraili pojan luona sairaalassa lahjoittaen tälle pojan suosikkipelaajan, Manchester Unitedin ja Gerrardin maajoukkuetoveri Wayne Rooneyn nimikirjoituksella varustetut jalkapallokengät.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.liverpoolfc.com/team/first-team/player/steven-gerrard
- ↑ http://www.lfchistory.net/player_profile.asp?player_id=305&submit1=Submit (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Arnhold, Matthias & Mamrud, Roberto: England - Record International Players 17.7.2018. RSSSF. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/4935884.stm
- ↑ Independent: Steven Gerrard returns to Liverpool in coaching role as he begins management career with his childhood club lfchistory.net. Viitattu 9.5.2018. (englanniksi)
- ↑ Guardian: Steven Gerrard appointed as new Rangers manager: 'It was a no-brainer' theguardian.com. Viitattu 9.5.2018. (englanniksi)
- ↑ BBC: Rangers: Steven Gerrard says 'more to come' after Scottish Premiership title win bbc.com. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ BBC: Steven Gerrard: Aston Villa name Rangers boss as new manager bbc.com. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Aston Villa sack Steven Gerrard after 11 months in charge Sky Sports. 21.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Football: Steven Gerrard ousted as manager of Premier League club Aston Villa NZ Herald. 21.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
- ↑ LFChistory.net: Profile and stats at LFChistory.net independent.co.uk. Viitattu 1.1.2009. (englanniksi)
- ↑ http://news.bbc.co.uk/1/hi/england/merseyside/7024589.stm
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Steven Gerrardin epäviralliset kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Gerrardin profiili soccerbase.comissa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Virallinen profiili Liverpoolin sivuilla
- BBC Sport profile
- Tactical Profiili Football-Lineups.comissa
- Steven Gerrard Profile at Carling.com (Arkistoitu – Internet Archive)
- Steven Gerrard Profile at FootballDatabase.com
- Profile and stats at LFChistory.net
Edeltäjä: John Terry |
PFA:n vuoden pelaaja 2006 |
Seuraaja: Cristiano Ronaldo |
Edeltäjä: Jorge Costa |
Mestarien liigan voittanut kapteeni 2005 |
Seuraaja: Carles Puyol |
Edeltäjä: Sami Hyypiä |
Liverpoolin kapteeni 2003–2015 |
Seuraaja: Jordan Henderson |
Edeltäjä: Graeme Murty |
Rangersin päävalmentaja 4/2018–11/2021 |
Seuraaja: Giovanni van Bronckhorst |
Edeltäjä: Dean Smith |
Aston Villan päävalmentaja 11/2021–10/2022 |
Seuraaja: Unai Emery |
1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
Vuoden pelaaja: | Ronaldo | Beckham | Redondo | Effenberg | Zidane | Buffon | Deco | Gerrard | Ronaldinho | Kaká | C. Ronaldo | Messi | Milito |
Vuoden maalivahti: | Schmeichel | Kahn | Kahn | Kahn | Kahn | Buffon | Baía | Čech | Lehmann | Čech | Čech | Van Der Sar | Júlio César |
Vuoden puolustaja: | Hierro | Stam | Stam | Ayala | Carlos | Carlos | Carvalho | Terry | Puyol | Maldini | Terry | Terry | Maicon |
Vuoden keskikenttäpelaaja: | Zidane | Beckham | Mendieta | Mendieta | Ballack | Nedvěd | Deco | Kaká | Deco | Seedorf | Lampard | Xavi | Sneijder |
Vuoden hyökkääjä: | Ronaldo | Ševtšenko | Raúl | Raúl | Raúl | Van Nistelrooy | Morientes | Ronaldinho | Eto’o | Kaká | C. Ronaldo | Messi | Milito |
Vuoden valmentaja: | Lippi | Ferguson | Cúper | Hitzfeld | Del Bosque | Ancelotti Mourinho |
Mourinho Benítez |
Benítez Gazzajev |
Ramos Rijkaard |
1 James | 2 G. Neville | 3 A. Cole | 4 Gerrard | 5 Terry | 6 Campbell | 7 Beckham | 8 Scholes | 9 Rooney | 10 Owen | 11 Lampard | 12 Bridge | 13 Robinson | 14 P. Neville | 15 King | 16 Carragher | 17 Butt | 18 Hargreaves | 19 J. Cole | 20 Dyer | 21 Heskey | 22 Walker | 23 Vassell | Valmentaja Eriksson
1 Robinson | 2 Neville | 3 A. Cole | 4 Gerrard | 5 Terry | 6 Ferdinand | 7 Beckham | 8 Lampard | 9 Rooney | 10 Owen | 11 J. Cole | 12 Campbell | 13 James | 14 Bridge | 15 Carragher | 16 Hargreaves | 17 Jenas | 18 Carrick | 19 Lennon | 20 Downing | 21 Crouch | 22 Carson | 23 Walcott | Valmentaja Eriksson
1 Hart | 2 Johnson | 3 Cole | 4 Gerrard | 5 Kelly | 6 Terry | 7 Walcott | 8 Henderson | 9 Carroll | 10 Rooney | 11 Young | 12 Baines | 13 Green | 14 Jones | 15 Lescott | 16 Milner | 17 Parker | 18 Jagielka | 19 Downing | 20 Oxlade-Chamberlain | 21 Defoe | 22 Welbeck | 23 Butland | Valmentaja Hodgson
1 Hart | 2 Johnson | 3 Baines | 4 Gerrard | 5 Cahill | 6 Jagielka | 7 Wilshere | 8 Lampard | 9 Sturridge | 10 Rooney | 11 Welbeck | 12 Smalling | 13 Foster | 14 Henderson | 15 Oxlade-Chamberlain | 16 Jones | 17 Milner | 18 Lambert | 19 Sterling | 20 Lallana | 21 Barkley | 22 Forster | 23 Shaw | Valmentaja Hodgson