Speden Spelit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Speden Spelit
Spede Special
Speden Spelien logo vuosina 1992–2002
Speden Spelien logo vuosina 1992–2002
Tyyli kilpailu
Kestoaika 50 min
Luoja(t) Spede Pasanen
Pääosissa Spede Pasanen (1988–2001)
Saija Hakola (2001–2002)
Alkuperämaa  Suomi
Verkko Suomi Kolmoskanava
Suomi MTV3
Esitetty 3. helmikuuta 1988 –
27. joulukuuta 2002[1]
Jaksoja ? + 685 (1992–2002)
Tunnuskappale Bill Haley - Rock Around the Clock (1988–1994)
Spede Show'n Bluff Brothers -sketsin musiikkiesitys (1995–2001)
Aiheesta muualla
IMDb

Speden Spelit oli vuosina 1988–2002 Kolmoskanavalla ja MTV3:lla esitetty kilpailuohjelma. Kolmoskanavalle ohjelmat tuotti Spede-Yhtiöt ja MTV3:lle Spede-Tuotanto Oy. Ohjelma siirtyi MTV3:lle vuonna 1993 kanavauudistuksen myötä. Speden Spelit kuului pitkään katsotuimpiin televisio-ohjelmiin.[2]

Ohjelman lähtökohtana oli, että Spede Pasanen oli kyllästynyt omien sketsien kirjoittamiseen. Hän lopetti Spede Show’nsa ja antoi Vesa-Matti Loirille mahdollisuuden jatkaa sketsien tekoa, jolloin syntyi uusi sarja Vesku Show. Tämän jälkeen Spede keskittyi omaan pelisarjaansa.

Ohjelman nimi vaihtui kolme kertaa ennen kuin se vakiintui lopulliseen muotoonsa. Aluksi se oli Spede Special (1988–1989), seuraavaksi Spedestroika (1989–1990) ja sitten Speden sallitut leikit (1990–1992). Marraskuussa 1992 ohjelma uudistui, kun mukaan tuli Veikkauksen rahapeli. Samalla nimi vaihtui muotoon Speden Spelit. Uusi nimi tuotti aluksi hankaluuksia, sillä eteläpohjalaisen Spelit-kansanmusiikkifestivaalin järjestäjät painostivat Spedeä vaihtamaan ohjelman nimeä. Nimi jäi kuitenkin pysyväksi. Vuosina 1988–1992 oli käytössä kesätauot, mutta kun Veikkaus tuli mukaan, ohjelma oli MTV3:n ohjelmistossa ympäri vuoden.

Pääjuontajana toimi Spede Pasanen

Ohjelmat juonsi lähes aina Pertti "Spede" Pasanen. Satunnaisesti Speden juontajasijaisina toimivat mm. Simo Salminen, Arja Koriseva sekä Linda Lampenius. Avustajina eli ”spelityttöinä” toimivat Nora Löfving, Saija Hakola, Alexandra Ounaskari, Annika Metsäketo ja Speden tytär Pirre Pasanen. Spede Pasasen kuoltua 7. syyskuuta 2001 juontajaksi siirtyi 12. syyskuuta 2001 alkaen Saija Hakola, joka toimi ohjelman juontajana kunnes MTV3 lopetti ohjelman vuoden 2002 lopussa.[3] Viimeinen Pasasen itsensä juontama jakso nähtiin televisiossa 6. syyskuuta 2001, päivää ennen hänen kuolemaansa.[4]

Viimeinen Speden Spelit esitettiin 27. joulukuuta 2002. Viimeisiä Pasasen juontamia jaksoja ei ehditty esittää ennen Pasasen kuolemaa. Ne hyllytettiin ja korvattiin Hakolan juontamilla jaksoilla.[5]

Elokuussa 2001 Onnenpyörä-visailuohjelman päätyttyä Pasanen oli tarjonnut tämän juontajalle Janne Porkalle juontajan paikkaa Speden Speleihin, mutta kanavalta sanottiin, ettei Porkka voi hypätä Onnenpyörästä toiseen ohjelmaan. Olisi ollut pakko pitää taukoa.[6]

Spedestroika Kolmoskanavan ohjelmalistalla vuodelta 1990.
  • Spede Specialia esitettiin keskiviikkoisin klo 18.30–19.30. Lehtitiedoissa Spede Specialin esittelyteksti oli "Spede kilpailuttaa tunnettuja vieraitaan koko palkintorahan edestä ja järjestää temmellyksen lomassa muutakin naurettavaa näyttelemällä kumppaneineen ennennäkemättömissä sketseissä.". Sketseissä oli muun muassa naisen logikkaa.
  • Spedestroikaa esitettiin lauantaisin klo 18.00–19.00. Lehtitiedoissa sitä kuvailtiin "Liennytysohjelmaksi".
  • Speden sallitut leikit esitettiin edeltäjänsä tavoin lauantaisin klo 18.00–19.00. Syyskuusta 1992 lähtien esitysajaksi vaihtui torstai klo 20.00–21.00. Ohjelman nimi parodioitiin ohjelmasta Kielletyt leikit.
  • Speden Spelien esitysaika oli vuosina 1992–1998 torstai klo 20.00–21.00. Vuosina 1999–2001 ohjelmaa esitettiin kahtena päivänä viikossa, helmikuuhun 2000 asti torstaisin ja perjantaisin sekä maaliskuusta 2000 alkaen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 18.00–18.30. Tammikuusta maaliskuuhun 1999 Speden Spelit, maanantaisin esitetty lyhytikäinen Sana mania sekä tiistaisin ja keskiviikkoisin Kymppitonni esitettiin yläotsikolla "PeliSuomi".[7][8][9][10][11] Viimeisenä vuotena 2002 Speden Spelit palasi takaisin kerran viikossa esitettäväksi tunnin mittaiseksi ohjelmaksi perjantaille klo 18.00–19.00.

Ohjelman kilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nopeustesteri tuli ohjelman kautta monelle tutuksi laitteeksi

Speden Speleissä neljä julkisuudesta enemmän tai vähemmän tunnettua vierasta kilpaili keskenään studiossa erilaisissa peleissä ja leikeissä. Niitä kutsuttiin ohjelmassa nimellä spelit.

Vakionumeroita olivat muun muassa hyppynarulla hyppiminen pareittain ja yksittäin, keilojen kaataminen potkupallolla, silmät kiinni yhdellä jalalla seisominen, tarkkuusammunta[12], hulavanteen pyörittäminen kaulan ympärillä, pingispallon piteleminen ilmassa hiustenkuivaimella, nauharenkaan läpi pujottautuminen yksin ja pareittain, juoksumatolla juokseminen[13], ajan arvioiminen sekuntikellolla sekä erilaiset kilpailut pelikorteilla, esimerkiksi kortin värin arvaaminen. Keksijänä tunnettu Spede Pasanen myös kehitteli ohjelmaa varten omalaatuisia kilpailulaitteita, kuten jalalla poljettavan autoratapelin. Mukana oli myös nopeustesteri, jossa kilpailijan tuli painella neljää valonappia koneen määräämässä järjestyksessä kiihtyvällä nopeudella. Laitteesta tuli niin suosittu, että niitä ilmestyi 1990-luvulla huoltoasemien baareihin pajatsojen ja hedelmäpelien joukkoon.[2]

Lajin voittajalle oli luvassa 1 000 markkaa ja viimeiseksi jääneelle 1 000 markkaa miinusta. Jos useampi henkilö jakoi viimeisen sijan, henkilöt saivat 500 tai 300 markkaa miinusta. Ohjelman juoneen kuului myös, että Spede haastoi voittaneen kilpailijan tietyissä lajeissa, kuten naruhypyssä ja nopeustesterissä, ja saattoi menettää malttinsa hävittyään.[2] Haasteita oli olemassa 2 000, 3 000 ja 4 000 ja joskus 5 000 markan arvoisia, joissa ensin mainitussa voittaja sai pitää 1 000 markan voittonsa myös jos hävisi haasteen. 3 000 markan haasteessa häviöllä jäi nollille ja 4 000 markan haasteessa tuhat markkaa miinukselle ja 5 000 markan haasteessa 2 000 markkaa miinukselle. Pikapelissä, jossa kilpailijoiden nostamista korteista punaiset voittivat mustat, ei ollut haasteita eikä jaettu miinuksiakaan.

Speden Spelien viimeisenä vuonna taas (euroihin siirtymisen takia) haasteet olivat joko 400, 500 tai 600 euron arvoisia. Häviöllä 400 euron haasteessa voitti 200 euroa, 500 euron haasteessa jäi nollille ja 600 euron haasteessa jäi 200 euroa miinukselle.

Todellisuudessa kilpailijat eivät saaneet voittamiaan rahasummia eivätkä joutuneet maksamaan miinukselle jäädessään, vaan jokainen sai esiintymispalkkion. Kilpailun voittaja sai muita suuremman palkkion.lähde?

Speden Speleissä oli mahdollista veikata voittavan kilpailijan numeroa Veikkauksen rahapelissä ja näin voittaa itsekin ohjelman avulla. Kilpailijoiden numerot tosin arvottiin vasta lähetyksessä. Spelien numerot arponeet "pallotytöt" olivat mukana lähetyksissä vuoden 1999 loppuun asti. Oli myös toinen rahapeli, jossa oli mahdollista veikata jokaisen Spelin numeroa. Ohjelman lopussa kerrottiin Spelien oikeat numerot. Lisäksi ohjelmassa arvottiin joka viikko siihen lähetettyjen veikkauskuponkien avulla kaksi katsojaa, jotka pääsivät studioon kilpailemaan rahapalkinnosta ohjelman lopussa järjestetyssä korttipelissä. Jotta kuponki olisi kelvollinen lähetettäväksi ohjelmaan, siinä tuli olla kolme tv-tunnusta (tai Speden Spelien viimeisenä vuonna vaihtoehtoisesti kolme euron symbolia). Pelissä oli seitsemän numeroita 1–7 vastaavaa rahasummaa (joista 7 oli erityinen, joka viikko kasvava Casino-potti, ja 1–6 tavallisia summia, 1 suurin ja 6 pienin). Pelaajien valitsemien korttien numeroiden mukaiset rahasummat pudotettiin pois (ässä oli 1). Lopulta pelin voittaja sai jäljelle jääneen summansa sellaisenaan, ja häviäjä puolet omastaan. Tasapelin sattuessa kumpikin sai kyseisestä rahasummasta puolet.

Peliä pelattiin vuosien 1992–2002 aikana yhteensä 133,6 miljoonalla eurolla. Pelaajat saivat voittoja yli 52 miljoonan euron edestä. Veikkauksen edunsaajia tuettiin pelin tuoton avulla vuosien saatossa yhteensä noin 46 miljoonalla eurolla.[14]

  1. MTV3 lopettaa Speden Spelit Iltasanomat. 20.11.2002. Arkistoitu 13.9.2012. Viitattu 19.7.2012.
  2. a b c Saloranta, Henri: Spede Pasanen - suomalaisen viihteen pioneeri Yle Elävä arkisto. Arkistoitu 18.9.2024. Viitattu 19.7.2012.
  3. MTV3 lopettaa Speden Spelit is.fi. Viitattu 9.10.2021.
  4. Tuomas Marjamäki: Spede, nimittäin, s. 387. Jyväskylä: Docendo, 2017.
  5. Marjamäki, Tuomas: Spede, nimittäin, s. 388-389. Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-405-7
  6. Missä he ovat nyt: Janne Porkkaa syytetään edelleen Onnenpyörän loppumisesta mtv.fi. Arkistoitu 20.3.2018. Viitattu 22.6.2017.
  7. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003770756.html
  8. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003770934.html
  9. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003771170.html
  10. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003771430.html
  11. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003771660.html
  12. Ammunta FunFunPark. Arkistoitu 10.11.2014. Viitattu 19.7.2012.
  13. NES - Koko perheen konsoli (sivu 14) GoTech!. 2/2009. Viitattu 19.7.2012.[vanhentunut linkki]
  14. Speden Spelit ja Bingolotto tekivät tilaa uutuuspeleille (PDF) (sivu 14) Veikkauksen vuosikertomus 2002. 2002. Veikkaus. Arkistoitu 11.8.2015. Viitattu 19.7.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]