Sjögrenin oireyhtymä

Sjögrenin oireyhtymä eli Sjögrenin syndrooma on toiseksi yleisin^[1] tulehduksellinen reumasairaus, jonka tunnusomaisia oireita ovat suun ja silmien limakalvojen kuivuminen. Se on autoimmuunisairaus eli sairaus, jossa ihmisen immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan.

Oireyhtymälle on tyypillistä pienten ulkoeritteisten rauhasten krooninen tulehdus ja tästä seuraava rauhasten toimintahäiriö ja edelleen limakalvojen kuivuusoireet. Lisäksi on useita erilaisia liitännäisoireita.^[1]

Sjögrenin oireyhtymä esiintyy joko primaarisena eli itsenäisenä tai sekundaarisena, jolloin se liittyy johonkin muuhun autoimmuunitautiin, kuten nivelreumaan tai kilpirauhasen vajaatoimintaan. Sjögrenin oireyhtymän määrää väestössä ei tarkkaan tunneta luokittelun vaihtelevuuden vuoksi. Aikuisväestössä sitä on noin 0,6–3,3 prosenttia, enimmäkseen naisilla (jopa suhteessa 9:1). Yleisimmin siihen sairastutaan 40–60 vuoden ikäisenä.^[1]

Oireyhtymälle on tyypillistä limakalvojen kuivuusoireet: silmien, suun ja sukuelinten limakalvot kuivuvat rauhasten tuhoutuessa. Silmät kirvelevät, ja tuntuu kuin silmissä olisi koko ajan roska. Suun kuivuminen johtaa siihen, että juomisen tarve lisääntyy. Voi myös esiintyä nielemisvaikeuksia ja äänen käheyttä. Myös niveloireita ja yleistynyttä väsymystä voi esiintyä. Limakalvojen liitännäiskomplikaationa voi tulla sarveiskalvo- ja sidekalvovaurioita. Suun mahdollisia ongelmia ovat hampaiden lisääntyvä reikiintyminen ja hammaspaikkojen hajoaminen sekä ientulehdus. Suussa voi esiintyä hiivainfektioita herkemmin. Nenän ja hengitysteiden limakalvojen kuivuminen aiheuttaa yskää ja nenän oireita. Sukuelinten limakalvojen kuivuminen aiheuttaa omat ongelmansa. Mahan rauhasten vaurioitumisen myötä voi esiintyä B12-vitamiinin ja raudan imeytymisongelmia. Oireyhtymä lisää mahdollisuutta sairastua imusolmukesyöpään. Sairastumisriski on 40-kertainen tavalliseen riskiin verrattuna.^[1]

Sjögrenin syndrooma todetaan kuivaoireiden ja -löydösten perusteella, kun silmien ja suun kuivuutta on ollut oireisena yli 3 kuukauden ajan ja todetaan selkeästi alentunut kyynelnesteen eritys sekä alentunut mitattu syljeneritys tai jokin muu sylkirauhasen tyypillinen poikkeavuus. Lisäksi on osoitettava immunologisia muutoksia tai tulehdus sylkirauhasissa.^[1] Immunologista poikkeavuutta osoittaa koholla oleva SSA-ab tai SSB-ab taso.^[2] Sylkirauhaskoepala kertoo tulehduksen olemassaolon, ja koepala otetaan erityisesti SSA/B-vasta-aineiden ollessa negatiiviset. Löydöksiä pitää olla neljä, ja yksi kriteereistä pitää olla joko immunologinen tai koepalalöydös. Diagnoosin tekee yleensä reumatologi.^[1]

Sjögrenin oireyhtymään ei ole toistaiseksi parantavaa hoitoa, mutta sen oireita voidaan lievittää lääkkeillä. Silmiä hoidetaan keinokyynelillä, salvoilla ja lamelloilla ^selvennä. Kuivan suun hoito perustuu syljenerityksen stimulointiin esimerkiksi purukumin avulla. Sokerittomien juomien juominen estää kariesta^selvennä.

Arviolta 40–60 prosentilla Sjögrenin syndroomaa sairastavista esiintyy myös fibromyalgiaa^[3].

• Helsingin yliopisto, Korvaklinikka: Sjögrenin syndrooma
• Sjögrenin oireyhtymä, Terveyskirjasto.fi
• Sjögrenin syndrooma -yhdistys ry: Mikä on Sjögrenin syndrooma