Sinisiipitavi
Sinisiipitavi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
Heimo: | Sorsat Anatidae |
Suku: | Lapasorsat Spatula |
Laji: | discos |
Kaksiosainen nimi | |
Spatula discors |
|
Synonyymit | |
|
|
Sinisiipitavin levinneisyyskartta, johon on merkitty oranssilla lajin pesimisalue, keltaisella muuttoalue, sinisellä talvehtimisalue ja violetilla alueet, jolla lajia tavataan ympäri vuoden. |
|
Katso myös | |
Sinisiipitavi (Spatula discors) on pieni sorsalintu.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Sinisiipitavilla on siniharmaa pää, jossa on silmän edessä valkea raita. Lajilla on vaaleanruskea vartalo, valkea läikkä pyrstön tyvessä ja musta pyrstö. Siipiläikkä on sininen. Lennossa sinisiipitavi räpyttää siipiään kiivaasti. Pituus on 35–41 cm, siipien kärkiväli 65 cm ja paino 260–410 g.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinisiipitavi pesii Pohjois-Amerikan pohjois- ja keskiosissa ja muuttaa Keski- ja Etelä-Amerikkaan aina Chileen ja Argentiinaan asti.[1] Euroopassa sitä tavataan tarhakarkulaisena tai muuttoretkien harhailijoina.
Suomessa sinisiipitavi on äärimmäisen harvinainen harhailija. Ensimmäinen havainto tehtiin keväällä 1972 Siuntion Störsvikissä. Vuoteen 2019 mennessä lajista olitiin tehty 22 havaintoa.[2]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinisiipitavi munii 6–15 munaa, jotka painavat noin 30 grammaa.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinisiipitavi syö kasveja sekä jonkun verran vesihyönteisiä ja kotiloita.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Spatula discors IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Rariteettikomitean käsittelemät hyväksytyt havainnot vuoteen 2019 asti (PDF) (s. 24) BirdLife Suomi. Viitattu 10.7.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sinisiipitavi Lintukuva-verkkopalvelussa