Siitaman junaturma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Siitaman junaturma tapahtui lauantaina 28. heinäkuuta 1945 Siitaman ja Oriveden välisellä rataosuudella kun Tampereelta tulossa ollut paikallisjuna ja Orivedeltä lähtenyt tavarajuna törmäsivät yhteen parin kilometrin päässä Siitaman rautatieasemalta Orivedelle päin. Onnettomuudessa kuoli kolme henkilöä ja loukkaantui 15 henkilöä.[1][2]

Paikallisjuna numero 461 lähti Tampereelta kello 14.30 kohti Orivettä. Juna pysähtyi Siitaman asemalla noin kello 15.30. Siitaman junanlähettäjä antoi matkustajajunalle luvan lähteä kohti Oriveden asemaa vaikka samaan aikaan Orivedeltä oli lähtenyt tavarajuna kohti Tamperetta. Junat kohtasivat toisensa noin kello 15.50 parin kilometrin päässä Siitaman asemalta. Kohtauspaikalla radassa oli melko jyrkkä kaarre ja mutkan sisäpuolella olleet korkeat kalliot estivät näkyvyyden, joten junat törmäsivät toisiinsa lähes täydellä vauhdilla. Yhteentörmäyksessä kumpikin veturi vaurioitui pahoin ja veturien tenderit kohosivat ylös takanaolleiden vaunujen työntyessä niiden alle. Henkilöjunan ensimmäinen vaunu vaurioitui pahoin.[1][2]

Onnettomuudessa kuolivat matkustajajunan veturinkuljettaja Kaino Lax, lämmittäjä A. Laasonen ja matkustajajunan konduktööri Yrjö Lukkala. Tavarajunan miehistö ehti hypätä pois junasta ennen törmäystä veturinkuljettajan paiskautuessa ulos veturin ikkunasta. Tavarajunassa olleet loukkaantuivat vain lievästi. Rikkoutuneiden vaunujen kappaleita sinkoutui ympäri törmäyspaikkaa ja tavarajunan rimavaunun lasti levisi radan varteen. Matkustajajunassa oli mukana tamperelaisia painonnostajia jotka olivat menossa harjoitusleirille Eräjärvelle. He auttoivat pelastustöissä ja heidän varusteitaan käytettiin ensisiteinä loukkaantuneille. Onnettomuuspaikalle saapui apuvoimia myös Tampereelta ja Vilppulasta. Loukkaantuneet toimitettiin Tampereelle hoitoon. [1][2]

Onnettomuuspaikalle ensimmäisenä Tampereen suunnasta tullut pohjoiseen matkalla ollut pikajuna 61 myöhästyi onnettomuuden vuoksi neljä tuntia ja junan matkustajat joutuivat jalkaisin ohittamaan onnettomuuspaikan ja nousemaan sitten Orivedeltä vastaantulleeseen toiseen junaan. Pikajunan matkustajien joukossa olivat myös Tampereelta pohjoiseen kotiseudulleen Taivalkoskelle lomamatkalla ollut tuleva kirjailija Kalle Päätalo vaimoineen. Päätalo kuvasi myöhemmin tapausta Iijoki-sarjan romaanissaan Nuorikkoa näyttämässä (Gummerus 1984).[1][3]

Lehtitiedon mukaan onnettomuus johtui siitä että Siitaman junanlähettäjä oli ollut päihdyksissä työaikana eikä ollut muistanut junien kulkuvuoroja.[1][4]