Sammakko
| Sammakko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Sammakot ja konnat Anura |
| Heimo: | Aitosammakot Ranidae |
| Suku: | Ruskosammakot Rana |
| Laji: | temporaria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rana temporaria |
|
 Sammakon levinneisyyskartta. |
|
| Katso myös | |
Sammakko eli ruskosammakko tai tavallinen sammakko (Rana temporaria) on aitosammakoihin kuuluva yleinen sammakkolaji.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruskosammakko on Suomen ja Euroopan laajimmalle levinnyt sammakkoeläinlaji, ja monella seudulla se on myös yleisin. Sitä tavataan koko Suomessa pohjoisin Lappi mukaan luettuna. Runsaimmillaan se on Etelä- ja Keski-Suomessa.[3]
Alalajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammakon alalajit ovat R.t. temporaria, R.t. honnorati (esiintyy Alppien juurella) ja R.t. parvipalmata (esiintyy Espanjassa ja Pyreneillä).[4]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammakot ovat yleensä 7,5–8 senttimetriä pitkiä ja painavat keskimäärin 23 grammaa.[4] Naaraat ovat hiukan koiraita suurempia: koiras voi kasvaa kahdeksan sentin mittaiseksi ja naaras yhdeksän sentin mittaiseksi.[3]
Sammakon selkäpuoli voi olla väriltään ruskehtavan punertava, harmahtava, vihertävä tai kellertävä. Kyljet ovat laikukkaat tai juovikkaa, ja vatsapuoli vaalea, harmahtava, kellertävä tai oranssiin vivahtava. Selkäpuolella voi olla tummia laikkuja, hartioiden välissä tumma kiilan muotoinen kuvio, ja kasvoissa tumma naamari. Vatsapuolella on harmaampia läikkiä tai juovia, ja kurkku on vaalea, kutevilla koirailla sinertävä. Kutevan koiraan etujalkojen sisäpinnalla on mustia ja karheita kutukyhmyjä.[3]
Sammakko muistuttaa muuten viitasammakkoa, mutta sillä on pyöreämpi kuono sekä pieni ja vaalea metatarsaalikyhmy lyhimmän varpaan tyvessä.[3]
Liikkuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämärä on sammakon aktiivista aikaa, mutta se voi liikkua myös päivänvalossa sateen jälkeen. Myös loppukesällä nuoret yksilöt liikkuvat joskus päiväsaikaan.[3]
Kesällä sammakko liikkuu pääasiassa maalla, mutta keväisin kutuaikaan ne kerääntyvät kutulammikolle ja viettävät vedessä muutaman viikon. Maalla sammakko liikkuu hyppien tai kävellen. Vedessä se ui sammakkomaisesti potkien.[3]
Ääntely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lisääntymisaikana sammakko kurnuttaa kumeasti. Veden alla kurnuttavan koiraan ääni kuuluu vaimeana.[3]
Elinympäristöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammakkoja elää monenlaisissa elinympäristöissä, joista löytyy päiväksi varjoisa ja kostea piilopaikka. Yleisiä elinympäristöjä ovat puutarhat, metsät, niityt ja suot.[3]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammakon ruokaa ovat pienet selkärangattomat, kuten hyönteiset, hämähäkit, kastemadot ja etanat.[3] Aikuiset sammakot syövät vain maalla.[4] Toukat syövät vedessä kasvavaa kasviperäistä ravintoa.[3] Lisääntymisaikana sammakot eivät syö mitään.[4]
Elinkaari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sammakko talvehtii Suomessa syksystä kevääseen veden pohjamudassa, maakolossa tai kivien alla.[3]
Sammakko tulee sukukypsäksi noin kolmen vuoden iässä.[4] Talven jälkeen koiraat saapuvat synnyinlampeensa ja alkavat houkutella naaraita kurnuttamalla.[4]
Naaras kutee ilmojen lämmetessä. Se laskee kutunsa reheväkasvuiseen, runsasvetiseen lammikkoon tai pienempään lätäkköön, rauhallisesti virtaavaan ojaan tai järven lahdelmaan. Kutu muodostaa suuren ryppään, jossa on noin 1500 munaa. Kutu nousee veden pinnalle kellumaan parissa päivässä.[3]
Nuijapäät eli toukat alkavat kuoriutua 30–40 päivän kuluttua.[4] Ne kuoriutuvat vajaan sentin mittaisina ja kasvavat nelisenttisiksi. Väriltään ne ovat tummanruskeita. Muodonvaihdos toukasta aikuiseksi tapahtuu Etelä-Suomessa kesällä tai loppukesällä.[3]
Sammakko voi elää luonnossa jopa kahdeksanvuotiaaksi.[4]
Sammakko ja sammakon kutu ovat Suomessa rauhoitettuja.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuzmin, S., Ishchenko, V., Tuniyev, B., Beebee, T., Andreone, F., Nyström, P., Anthony, B.P., Schmidt, B., Ogrodowczyk, A., Ogielska, M., Bosch, J., Miaud, C., Loman, J., Cogalniceanu, D., Kovács, T. & Kiss, I.: Rana temporaria IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Markus Piha: Ruskosammakko – Rana temporaria Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Ruskosammakko (sammakko) – Rana temporaria Laji.fi. Viitattu 2.5.2022.
- ↑ a b c d e f g h Common frog, grass frog BBC. Arkistoitu 17.11.2009. Viitattu 2.5.2022.
- ↑ Rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot (s. 7) Ympäristö.fi. Viitattu 12.1.2013.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Markku Lappalainen ja Päivi Sirkiä, Suomalainen sammakkokirja, Kustannus oy Sammakko, 2009 96 s., ISBN 978-952-483-104-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sammakko ja sen kehitys Yle Oppiminen. 3.6.2005 / päiv. 28.4.2016. Viitattu 19.4.2021.
- Niina & Joonas Gustafsson: Sammakkoeläimet Sammakkolampi. Arkistoitu 19.4.2021. Viitattu 19.4.2021.
- Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet. (pdf) Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta – Herpetomania.fi. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 19.4.2021.
- Lehto, Harry: Sammakoiden ääniä Users.utu.fi. 13.6.2009. Viitattu 19.4.2021.
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Rana temporaria (TSN 173444) itis.gov. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy - Rana temporaria (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Rana temporaria (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Rana temporaria (englanniksi)
- PheroBase: Semiochemicals of Rana temporaria, the European brown frog (englanniksi)