Nurmijärven seurakunta
| Nurmijärven seurakunta | |
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Nurmijärven kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Espoon hiippakunta |
| Rovastikunta | Tuusulan rovastikunta |
| Pääkirkko | Nurmijärven kirkko |
| Perustettu | 1605 |
| Jäsenmäärä | 28 379[1] (elokuu 2024) |
| – Osuus asukkaista | n. 63,2 %[2] |
| Kirkollisvero | 1,45 % |
| Kirkkoherra | Ari Tuhkanen |
| Nurmijärven seurakunta | |
Nurmijärven seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espoon hiippakuntaan kuuluva seurakunta. Se käsittää Nurmijärven kunnan keskisellä Uudellamaalla. Seurakunta on Suomen suurin maalaisseurakunta.
Elokuussa 2024 Nurmijärven seurakuntaan kuului 28 379 henkilöä[1] eli noin 63,2 prosenttia kunnan väestöstä[2]. Suurimmillaan jäsenmäärä oli vuonna 2007, jolloin jäseniä oli 32 283, minkä jälkeen jäsenluku on pienentynyt lähes joka vuosi.[3]
Seurakunnalla on 120 työntekijää. Kirkkoherrana toimii Ari Tuhkanen[4].
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurakunta pitää jumalanpalveluksia Nurmijärven kirkossa, Klaukkalan kirkossa ja Rajamäen kirkossa. Lisäksi seurakunnalla on seurakuntakeskus, nuorisotalo ja Iso Pappila Nurmijärven Kirkonkylässä ja uusi Kirkonnurkka-tila Rajamäellä. Myös Klaukkalan kirkon yhteydessä on seurakunnan muita toimitiloja. Lapsi- ja perhetyön ryhmiä kokoontuu lisäksi erilaisissa vuokratiloissa ympäri kuntaa.
Nurmijärven seurakunnalla on kaksi hautausmaata, Kirkonkylällä ja Rajamäellä. Molemmista löytyy myös siunauskappeli. Klaukkalan kirkon alakerrassa on uurnaholvi. Lisäksi seurakunta omistaa leiri- ja kurssikeskus Sääksin Hyvinkään Kiljavalla, noin viisi kilometriä Rajamäen keskustasta Sääksjärven rannalla.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nurmijärven seurakunta perustettiin Helsingin pitäjän seurakuntaan kuuluneena kappeliseurakuntana vuonna 1558, mutta siihen liitettiin myös osia Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon seurakunnista. Itsenäiseksi seurakunnaksi se muutettiin vuonna 1605.[5]
Nurmijärven seurakunta on kertonut luopuvansa kristillisestä kasvatuksesta iltapäivätoiminnassaan vuonna 2024. Päätöksen myötä iltapäiväkerhoissa ei lauleta hengellisiä lauluja, rukoilla eikä seurata kirkkovuotta.[6]
Papisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet Nurmijärven seurakunnan kirkkoherroina:[7]
- 1605–1648: Josephus Canuti
- 1649–1668: Canutus Sigfridi Laevanus
- 1669–1670: Thomas M. Gestrinius
- 1676–1710: Samuel Erici Mechelaenius
- 1724–1743: Thomas Kelsinius
- 1745–1755: Simon Majorin
- 1759–1778: Hans Henrik Barck
- 1781–1784: Adolf Erik Hedén
- 1786–1821: Johan Fabritius
- 1824–1841: Karl Isak Vallenius
- 1843–1846: Aron Gustaf Borg
- 1848–1891: Axel Fredrik Granfelt
- 1892–1913: Karl Alfred Sadenius
- 1916–1927: Henrik Johan Pastinen
- 1928–1964: Kosti Kankainen
- 1964–1974: Åke Launiala
- 1975–1992: Tuomo Koivuranta
- 1992–2010: Jukka Iso-Herttua
- 2010→ Ari Tuhkanen
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uskonto Uudellamaalla
- Nurmijärven rovastikunta
- Nurmijärven helluntaiseurakunta
- Nurmijärven rauhanyhdistys
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jäsentilasto 2024 kirkontilastot.fi. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain Tilastokeskus. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Jäsentilasto 1999-2023 kirkontilastot.fi. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Kirkkoherra Ari Tuhkaselle rovastin arvonimi - Nurmijärven seurakunta Nurmijärven seurakunta. Viitattu 15.7.2018.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Nurmijärvi”, Historian suursanakirja, s. 361. WSOY, 1998. 951-0-22044-2
- ↑ Savela, Sari: Nurmijärven seurakunta linjaa: Vuoden 2024 alusta seurakunnan iltapäivätoiminnassa ei enää kristillistä kasvatusta Seurakuntalainen.fi. 27.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Pappisluettelo: Nurmijärven seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 20.10.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Seurakunnat |  | |
|---|---|---|
| Entiset seurakunnat | ||
| Piispat | | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Seurakunnat |
| ||||||
| Historia | |||||||