Nikolai Kiseleff
Nikolai Kiseleff (ven. Николай Фёдорович Киселёв, Nikolai Fjodorovitš Kiseljov; 15. helmikuuta 1820 Helsinki – 18. maaliskuuta 1883 Helsinki) oli suomenvenäläinen kauppaneuvos ja mesenaatti. Kiseleffit nousivat Helsingin varakkaimpien kauppiassukujen joukkoon 1800-luvun alussa ja pyrkivät sulautumaan Helsingin ruotsinkieliseen eliittiin. Nikolai Kiseleff johti Kiseleffin kauppahuoneen ohella Töölön sokeritehdasta ja Helsingin kaasulaitosta 1870- ja 1880-luvulla.[1]
Nikolai Kiseleff työskenteli isänsä Feodor (Fjodor) Kiseleffin perustamassa kauppahuoneessa. Hän hankki myös yliopistokoulutuksen, valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1844 ja täydensi opintojaan Moskovan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Isänsä kuoltua vuonna 1847 Nikolai Kiseleff johti F. P. Kiseleff & Söner -nimiseksi muutettua perheyritystä yhdessä veljensä Feodorin kanssa. Tärkeimmän osan siitä muodosti Töölön sokeritehdas, joka muutettiin vuonna 1859 Tölö Sockerbruks Bolag -nimiseksi osakeyhtiöksi. Feodor nuorempi toimi molempien yritysten toimitusjohtajana vuonna 1874 tapahtuneeseen kuolemaansa asti, minkä jälkeen Nikolai oli F. P. Kiseleffin toimitusjohtajana ja Töölön sokeritehdasyhtiön isännöitsijänä omaan kuolemaansa saakka. Molemmat Kiseleffin veljekset olivat myös tärkeitä osakkaita ja johtokunnan jäseniä vuonna 1860 perustetussa Helsingin kaasulaitoksessa. Nikolai Kiseleff omisti 1850-luvulta alkaen Oitbackan kartanon Kirkkonummella ja käytti sitä kesäasuntonaan. Hän rakennutti kartanoon yhdessä Feodor-veljensä kanssa uuden päärakennuksen, jonka suunnitteli kolmas veli, arkkitehti Constantin Kiseleff.[1]
Kiseleff oli myös huomattava mesenaatti. Hän keräsi ulkomaista ja kotimaista taidetta. Hän omisti muun muassa Helene Schjerfbeckin maalauksen Tanssiaiskengät. Kiseleff tuki Helsingin Svenska Teaternin (tuolloin Nya Teatern) toimintaa ja oli teatterin johtajana vuosina 1867–1876 ja 1878–1880. Hän esiintyi itsekin näyttämöllä ja käänsi ulkomaisia näytelmiä ruotsiksi. Lisäksi Kieseleff kuului vuosikymmenten ajan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan (SKS), Suomen Taideyhdistyksen johtokuntaan ja Societas pro Fauna et Flora Fennica -tiedeseuraan. Hän lahjoitti SKS:lle 150 hopearuplaa annettavaksi parhaalle suomenkieliselle kirjalliselle teokselle. Kilpailun voitti vuonna 1860 ylioppilas Alexis Stenvall eli Aleksis Kivi tragediallaan Kullervo.[1]
Kiseleff kuului vuodesta 1875 Helsingin kaupunginvaltuustoon. Hän sai vuonna 1876 kauppaneuvoksen arvonimen. Hän kuoli vuonna 1883 sydänkohtaukseen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Maare Valtonen: Kauppaneuvos Nikolai Kiseleff (1820–1883). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
