Nenetsia

Nenetsien autonominen piirikunta Ненёцие автономной ӈокрук, Ненецкий автономный округ
Lippu	Vaakuna
Nenetsian sijainti Venäjän federaation kartalla
Valtio	Venäjä
Federaatiosubjekti	Arkangelin alue
Perustettu	15. heinäkuuta 1929[1]
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Narjan-Mar (21 658 as.)[2]
– suurin kaupunki	Narjan-Mar
Pinta-ala	176 700 km²
Väkiluku (2010)  ([2])	42 090
– väestötiheys	0,24 as./km²
Kielet	nenetsi ja venäjä
BKT (2010)	145 750,1 milj. RUB[3] (eli 0,39 % Venäjän BKT:stä)
– asukasta kohti	3 462 820 RUB, noin 84 831 EUR[4] (eli 1 323 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)[5][6]
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	83
– ISO 3166	RU-NEN
adm-nao.ru
Infobox OK

Nenetsia eli Nenetsien autonominen piirikunta (ven. Не́нецкий автоно́мный о́круг, Nenetski avtonomnyi okrug) on Venäjän federaation autonominen piirikunta Pohjoisen jäämeren rannalla Koillis-Euroopassa.^[7]

Nenetsien autonominen piirikunta on yksi Venäjän 83:sta federaatiosubjektista, vaikka onkin osa Arkangelin aluetta, joka itsekin on federaatiosubjekti. Nenetsian hallintokeskus on Narjan-Marin kaupunki.^[1]

Piirikunta kuuluu osana Arkangelin alueeseen. Se rajoittuu lännessä Vienanmereen, pohjoisessa Barentsinmereen, koillisessa Karanmereen, idässä Jamalin Nenetsiaan, etelässä Komin tasavaltaan ja lounaassa Arkangelin alueeseen.^[7] Manneralueen lisäksi Nenetsiaan kuuluvat Kolgujevin ja Vaigatšin saaret. Karanportti erottaa Vaigatšin sen pohjoispuolella olevasta Novaja Zemlajasta, joka myös kuuluu Arkangelin alueeseen. Barentsinmeren kaakkoisosaa Kolgujevin itäpuolella ja Novaja Zemlajan eteläpuolella kutsutaan joskus Petšoranmereksi. Pinta-alaltaan piirikunta on noin puolen Suomen kokoinen.

Piirikunta sijaitsee pääosin Koillis-Euroopassa. Neuvostoliiton maantieteellinen seura pystytti vuonna 1975 maantieteellisen Euroopan ja Aasian välisen muistomerkin Amderman sääaseman lähistölle kohtaan, jossa Vaigatš on lähimpänä Euraasian mannerta.^[8] Tämän lähestymisen mukaan Uralvuoriston jatkona Vaigatš muodostaa osan luonnonmaantieteellista Euroopan rajaa. Kaikkein koillisin osa Nenetsiaa on siten jo Aasiaa.

Nenetsian maasto on suurimmaksi osaksi melko tasaista. Suurimmat maankohoumat ovat Uralvuoret maan itäosassa ja noin 300–400 metriä korkea Timanin selänne länsiosassa. Nenetsian pinta-alasta yli 75 prosenttia on tundraa, vain aivan alueen eteläisimmissä osissa on metsää. Alueella on myös ikiroutaa.

Suurin joki on Petšora^[1], josta 220 kilometriä on Nenetsian puolella. Se saa alkunsa kaukaa etelästä Komin tasavallan puolelta ja laskee Barentsinmeren Petšoranlahteen piirikunnan keskiosassa. Karajoki muodostaa suuren osan piirikunnan itärajasta. Nenetsian alueella on runsaasti pieniä jokia ja tundrajärviä.

Eläimistä mainittakoon poro, naali, kettu, jääkarhu, hylkeet ja mursu. Kesäisin alueella on lisäksi runsaasti lintuja ja kaloja.

Ilmasto on ankara ja arktinen. Tammikuun keskilämpötila vaihtelee lounaisosien -12 asteesta koillisen -22 celsiusasteeseen. Heinäkuun keskilämpötila kohoaa piirikunnan pohjoisosissa +6 °C ja +13 °C:een etelässä. Vuotuinen sademäärä on 350 mm luokkaa (280–420 mm).^[1]

Narjan-Marin keskimääräisiä ilmastotilastoja^[9]

Kuukausi	tammi- kuu	helmi- kuu	maalis- kuu	huhti- kuu	touko- kuu	kesä- kuu	heinä- kuu	elo- kuu	syys- kuu	loka- kuu	marras- kuu	joulu- kuu
Yön alin lämpötila [°C]	-23,9	-21,7	-16,6	-12,4	-3,8	+3,6	+9,0	+6,9	+2,8	-4,8	-13,5	-18,5
Päivän ylin lämpötila [°C]	-14,3	-13,1	-7,3	-2,8	+3,5	+12,6	+18,6	+14,7	+9,1	+0,5	-6,3	-10,3
Sademäärä [mm]	25	21	22	23	30	39	49	69	50	45	38	31

Merkittävimmät luonnonsuojelualueet ovat Barentsinmeren äärellä sijaitseva, useasta osasta koostuva Nenetsian luonnonpuisto ja välittömästi sen ydinosan länsipuolella sijaitseva Nenetsian suojelualue.^[10]

Nenetsian alue liitettiin Venäjään 1400-luvun lopulla. Petšoran suistoon Pustoi-järven rannalle perustettiin Pustozjorskin kaupunki Iivana III:n määräyksestä vuonna 1499. Alueelle muutti venäläisiä ja komilaisia uudisasukkaita, jotka elivät kalastuksella ja metsästyksellä. Kaupunki menetti sotilaallisen ja kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla.^lähde?

Samojedien kansallinen piirikunta perustettiin vuonna 1929.^[1] Narjan-Marista tuli piirikunnan hallinnollinen keskus vuonna 1932. Piirikunnan nimi muutettiin Nenetsian autonomiseksi piirikunnaksi vuonna 1977.

Nenetsit olivat nomadeja, jotka elivät poronhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. 1930-luvulla nenetsit kollektivisoitiin poronhoito- ja kalastuskolhooseihin. Alueen venäläis- ja komilaisväestö kollektivisoitiin kalastus- ja karjanhoitokolhooseihin. Osa nenetseistä asettui jo 1930-1950-luvuilla pysyvästi asumaan vasta perustettuihin kolhoosien tukikohtakyliin, jossa he kalastivat, työskentelivät vasta perustetuilla karjatiloilla tai valtion sektorilla. 1960-luvulla aloitettiin aktiivinen poronhoitajien asuttamispolitiikka. Perheet pyrittiin asuttamaan kyliin; vain miehet kävisivät tundralla hoitamassa poroja. Tämä politiikka onnistui vain osittain. Vielä nykyään osa poronhoitajista elää perheineen tundralla, vaikka paikoin vain miehet ovat tundralla. 1920-luvulta lähtien nomadiperheiden lapsia varten avattiin asuntolakouluja, joissa lapset asuivat kouluvuoden. Kouluissa oli venäjänkielinen opetusohjelma, joissa ei huomioitu paikalliskulttuuria ollenkaan.^lähde?

Nenetsian asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 42 090^[2] ja asukastiheys on 0,24 as./km².

Nenetsiassa on vain yksi kaupunki Narjan-Mar, jossa asui 21 658 asukasta (väestönlaskenta 2010). Muita asutuskeskuksia ovat Iskatelei (kaupunkityyppinen taajama, 6 881 as.) Narjan-Marin vieressä ja Amderma (541 as.) alueen koillisosassa. Väestöstä kaupunkilaisia oli 67,8 %.^[2]

Oheinen taulukko kuvaa Nenetsian väkiluvun kehitystä vuosien 1959–2010 väestönlaskentojen mukaan.

Vuosi	Nenetsian väestö	Nenetsian kaupunkilaiset	Narjan-Marin kaupunkipiirin asukasluku	Muut kaupunkitaajamat	Nenetsian maaseutu- väestö
1959[11]	36 881	16 820	21 897 (sis. 8 675 maaseutuas.)	Amderma (3 598 as.)[12]	20 061
1970[13]	39 119	21 380	16 864[14]	Amderma (4 516 as.)[14]	17 739
1979[15]	47 001	27 656	23 435	Amderma (4 221 as.)[16]	19 345
1989[17]	54 840	34 349	28 854[17] (Narjan-Mar 20 182 as. Iskatelei 8 672 as.)[18]	Amderma (5 495 as.)[18]	20 491
2002[19]	41 546	26 242	25 592[19] (Narjan-Mar 18 611 as., Iskatelei 6 981 as.)[20]	Amderma (650 as.)[20]	15 304
2010[2]	42 090	28 539	21 658	Iskatelei (6 881 as.)	13 551

Piirikunnan virallisina kielinä ovat nenetsi ja venäjä. Nenetsit asuvat suurimmaksi osaksi kylissä. Nenetsit puhuvat uralilaiseen kieliryhmään kuuluvaa nenetsiä. Slaavilainen väestö asuu sen sijaan pääasiassa kaupungeissa.^lähde?

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Nenetsian väestö jakaantui etnisiin ryhmiin seuraavasti: venäläisiä 66,13 % (26 648), nenetsejä 18,62 % (7 504), komeja 8,99 % (3 623), muita 6,26 % (2 524). Lisäksi 4,2 % (1 791) väestöstä ei ilmoittanut omaa etnistä ryhmäänsä.^[21]

Väestön jakautuminen etnisiin ryhmiin eri väestönlaskennoissa:

	1939[22]		1959[23]		1970[24]		1979[25]		1989[26]		2002		2010[21]
	tuhatta		tuhatta		tuhatta		tuhatta		tuhatta		tuhatta		tuhatta
venäläiset	32,1	67,5%	31,3	68,8%	25,2	64,5%	31,1	65,8%	35,5	65,8%	25,9	62,4%	26,6	66,1%
nenetsit	5,6	11,8%	5,0	10,9%	5,9	15,0%	6,0	12,8%	6,4	11,9%	7,8	18,7%	7,5	18,6%
komit	6,0	12,6%	5,0	11,0%	5,4	13,7%	5,2	10,9%	5,1	9,5%	4,5	10,9%	3,6	9%
ukrainal.	1,4	2,9%	2,1	4,5%	1,2	3,1%	2,6	5,5%	3,7	6,9%	1,3	3,2%
valkovenäl.	0,3	0,7%	0,5	1,1%	0,3	0,7%	0,7	1,4%	1,1	1,9%	0,4	1,0%
muut	2,2	4,5%	1,2	2,6%	1,2	3,0%	1,7	3,6%	2,1	4,0%	1,6	3,8%	2,5	6,3%
yhteensä	47,6	100%	45,5	100%	39,1	100%	47,2	100%	53,9	100%	41,5	100%	42,3	100%

Hallinnollisesti Nenetsia kuuluu Arkangelin alueeseen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siitä tuli myös Venäjän federaation jäsenalue (subjekti), jollainen Arkangelin aluekin on. Piirikuntaa johtavat hallinnon päämies (vuodesta 2009 Igor Fjodorov ja edustajainkokous (sobranije deputatov).^lähde?

Piirikunnan hallintokeskus Narjan-Mar on Nenetsian ainoa kaupunki. Paikallishallinnon tasolla se muodostaa oman 21 658 asukkaan kaupunkipiirikuntansa.^[2]

Nenetsian koko muu alue muodostaa vuonna 2005 perustetun, yhteensä 20 432 asukkaan Zapoljarnyin piirin. Tähän erittäin laajaan kunnallispiiriin kuuluu yksi kaupunkikunta (Iskatelei, kaupunkityyppinen taajama, 6 881 as.), ja 18 maalaiskuntaa, joista yksi on maaseututaajama (Amderma) ja 17 kyläneuvoston nimeä käyttävää maalaiskuntaa.^[2] Yhden maalaiskunnan keskus eli Harutan taajama sijaitsee eksklaavina Komin tasavallan pohjoisosissa, mutta kuuluu silti Nenetsian paikallishallinnon piiriin.^[27]

Zapoljarnyin piirin kuuluu yhteensä 19 kaupunki- tai maalaiskuntaa. Oheisesta taulukosta tämä kuntajako käy ilmi:

Kunnan nimi[28][2]	Väkiluku 2010[2]	Hallinnollinen keskus[27]
Amderman taajama	541	Amderma (taajama)
Andegin kyläneuvosto	175	Andeg (kylä)
Horei-Verin kyläneuvosto	739	Horei-Ver (taajama)
Hoseda-Hardskin kyläneuvostoselvennä	538	Haruta (taajama)
Työtaajama Iskatelein kaupunkikunta	6 881	Iskatelei (kaupunkityyppinen taajama)
Jušarskin kyläneuvostoselvennä	645	Karataika (taajama)
Kaninin kyläneuvosto	1 487	Nes (kylä)
Karan kyläneuvosto	574	Ust-Kara (taajama)
Kolgujevin kyläneuvosto	424	Bugrino (taajama)
Kotkinon kyläneuvosto	372	Kotkino (kylä)
Malozemelskin kyläneuvostoselvennä	916	Nelmin Nos (taajama)
Oman kyläneuvosto	937	Oma (kylä)
Pjošan kyläneuvosto	1 042	Nižnjaja Pjoša (kylä)
Primorsko-Kujan kyläneuvosto	1 616	Krasnoje (taajama)
Pustozjorskin kyläneuvosto	690	Oksino (kylä)
Telviskan kyläneuvosto	682	Telviska (kylä)
Timanin kyläneuvosto	799	Indiga (taajama)
Šoinan kyläneuvosto	363	Šoina (taajama)
Velikovisotšnojen kyläneuvosto	1 011	Velikovisotšnoje (kylä)

Koska Nenetsian autonomisen piirikunnan alueella on runsaasti petrokemian tuotantohankkeita, piirikunnan pysyvien asukkaiden lisäksi alueella ilmeisesti toimii ja asuu tilapäisesti tuhansia muualla kirjoilla olevia työntekijöitä.

Nenetsian talous perustuu erityisesti öljyn- ja maakaasun tuotantoon, jotka tuottavat 90% piirikunnan tuloista. Alueen öljy- ja kaasuvarojen aktiivinen tutkiminen alkoi 1960-luvulla. Nykyään piirikunnasta ja sen edustan merialueilta tunnetaan yli 80 öljy- tai kaasukenttää. Erityisen merkittävää on öljyntalous; kaasuntuotanto on vähäistä. Öljyntuotanto alkoi jo muutamilla kentillä jo 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa, mutta vasta 2000-luvun alussa se kasvoi merkittävästi. Suuri osa alueen kentistä on vielä hyödyntämättä. Vuoteen 2002 mennessä alueelta oli pumpattu 34,5 miljoonaa tonnia öljyä. Alueen öljykenttien varannoiksi on arvioitu 1 100 miljoonaa tonnia.^[29]

Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan Nenetsian osuus maan bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 yhteensä 145,8 miljardia ruplaa, mikä vastasi 0,4 prosenttia koko Venäjän BKT:stä.^[3] Koska alueella asui saman vuoden väestönlaskennan mukaan pysyvästi vain runsas 42 000 henkeä (kaasu- ja öljytyöläiset eivät ole pääsääntöisesti mukana, koska he ovat yleensä kirjoilla muualla), laskennallinen BKT henkeä kohti määritelty nousi Nenetsien autonomisessa piirikunnassa maan korkeimmaksi eli 3 469 000 ruplaan henkeä kohden (noin 84 831 EUR).^[3][4]

Piirikunnassa harjoitetaan myös porotaloutta, kalastusta, turkiseläinten pyyntiä- ja tarhausta, hylkeen pyyntiä sekä elintarvike- ja sahateollisuutta. Piirikunnassa arvioitiin olevan noin 157 000 poroa vuonna 2007. Porotaloutta harjoitetaan osaksi neuvostoajalta periytyvissä poroprikaateissa tai niiden seuraajayhteisöissä. Alueella on noin 20 porotilaa tai -yhteisöä; poronhoidon parissa työskenteli kuitenkin vain noin 900 henkeä vuonna 2004. Heistä moni oli etniseltä taustaltaan alueen alkuperäisväestöä. Porojen laidunmaat ovat osaksi Komin alueella. Porotaloutta tuetaan taloudellisesti.^[29] Porotaloudessa työskentelevät hankkivat tuloja osallistumalla myös kaupalliseen kalastukseen, joka on pääosin muiden kuin alueen alkuperäisväestön hallinnassa.^[29] Karjanhoito ja vähäinen maanviljely tuottaa meijerituotteita ja perunoita sekä kasvihuonetuotteita. ^lähde?

Narjan-Marin läheisyydessä on maanteitä, mutta piirikunnan maantieverkko on ollut pitkään erillään Venäjän muusta maantieverkosta.^[7] Ympärivuotisesti liikennöitävä maantieverkko ulottui aiemmin Komin tasavallan Usinskin suunnalta alueen etelä- ja keskiosien öljyntuotantokentille, esimerkiksi Harjaginskin (Harjagan) työtaajamaan, jossa Lukoilin, Totalin ja muiden öljy-yhtiöiden työntekijät myös majoittuvat. Narjan-Marista lähtevä tie ulottui puolestaan itään piirikunnan keskiosien suuntaan. Komin kanssa tehtyjen hankesuunnitelmien mukaan vuoteen 2025 mennessä ympärivuotinen maantieyhteys aiotaan ulottaa Nenetsiaan rakentamalla osin kokonaan kantatietä osin ikiroudan yli välille Syktyvkar–Petšora–Usinsk–Nenetsian Narjan-Mar. Suuren tiesuunnitelman perustelujen mukaan 174 kylää tai muuta taajamaa ja jopa 500 000 henkeä pääsisi näin Komista ja lähialueilta ympärivuotisen tieyhteyden piiriin.^[30] Uusien digitaalisten karttojen mukaan jonkinlainen tieyhteys Komin tasavallan Usinskista olisi kuitenkin jo olemassa Narjan-Mariin (esimerkiksi OpenStreetMap).

Liikenne tapahtuu yhä suurelta osin vesi- ja ilmateitse.^[1] Narjan-Marissa on kaupallinen Narjan-Marin lentoasema. Varandein kylässä on erityisesti öljyteollisuutta palveleva Varandein lentoasema; pienempiä maapohjaisia kiitoteitä on useilla paikkakunnilla. Ilmaliikenteessä helikopterit ovat keskeinen kuljetusväline. Paikallisesti tärkeimmät yleissatamat sijaitsevat Narjan-Marissa ja Amdermassa.^[1] Rahtimääränsä puolesta alueen tärkein satama on kuitenkin merellä sijaitseva Lukoil-yhtiön Varandein öljyterminaali.^[31] Vuonna 2012 pyrittiin ottamaan tuotantoon myös Barentsinmeren ensimmäinen arktinen öljynporauslautta, mutta käyttöönottoa siirrettiin tuonnemmaksi. Tämä Prirazlomnaja-öljyntuotantolautta (Приразломная) ja samannimisen kentän porausoikeudet kuuluvat valtiollisen Gazprom-konsernin tytäryritykselle (Gazprom neft shelf). Lautan tuotantosuunnitelmien toteutuessa siitä tulee rahtimääränsä puolesta yksi Nenetsian autonomisen piirikunnan suurimmista laivaliikenteen rahtauspisteistä.^[32][33] Tuotannon alkamisesta Prirazlomnajan öljykentällä uutisoitiin joulukuussa 2013.^[34]

• Zapoljarnyin piirin sivusto (venäjäksi) (zrnao.ru)
• NAO map (2009): License owners for hydrocarbon prospecting and extracton (pdf) (englanniksi) (ipy-nenets.npolar.no)
• Greenpeace occupying Prirazlomnaya platform (englanniksi) (barentsobserver.com)
• Nenets swims in cash (11/2012) (englanniksi) (barentsobserver.com)